Perussuomalaiset

Reijo Paunonen

Saksalla ja Suomella erilaiset neuvotteluoikeudet

1 kommenttia

Yli-innokkuus maksaa Suomelle maltaita

Suomi on euroalueen maista kaikilla käytetyillä mittareilla haavoittuvimpien joukossa Venäjän epävarmalle tilanteelle, kertoo Citigroup. Myös presidentti Niinistön mukaan Lännen ja Venäjän kriisi iskee erityisesti Suomeen. Edelleen presidentin mukaan olemme siirtymässä hyvin kielteiseen ilmapiiriin.

Nyt käsillä oleva tilanne on ollut aistittavissa jo pitkään. Kun Suomen hallitus ja erityisesti presidentin puoluetoverit, mm pääministeri, ovat toimineet aktiivisesti Venäjän pakotteissa EU:n keulamaana, niin miksi presidentti ei ole puuttunut asiaan, kuin vasta nyt?

Lisäksi kun me perussuomalaiset olemme nostaneet esille Suomen kyseenalaisen roolin pakotteissa Venäjän rajanaapurina, ja että neuvotteluja voitaisiin käydä suoraan Venäjän kanssa, niin presidentti toteaa ettei näin voida menetellä……..Tämä on erikoinen tulkinta Suomen kannalta.

Saksan liittokansleri Merkel on käynyt salaisina pidettyjä neuvotteluja Venäjän kanssa, koskien Ukrainan kriisiä. Kun EU:n perussopimusta on sovellettu ja aiemminkin vähän miten sattuu, ja tiettyjen tahojen edun mukaisesti, niin sama linja tuntuu jatkuvan edelleen. Saksa saa käydä kahdenkeskisiä salaisia neuvotteluja, Suomi taas ei. Ei edes julkisia. Suomi kuitenkin pöyhistelee edelleen lapsenuskossaan tässä yhteisessä eurooppalaisessa rintamassa, eikä yhdellekään hallituspoliitikolle ole tullut mieleen ottaa epäyhteneviä käytäntöjä esille.

Suomen tulisi viimeistään nyt toimia terveen itsekkäästi kahdenkeskisissä neuvotteluissa ja suhteissa Venäjään.

Jos Saksa voi tehdä sen turvallisen matkan päässä keskieurooppalaisena mahtimaana, niin sama oikeus tulee olla myös Suomella Venäjän rajanaapurina.
Kahden presidentin, Niinistön ja Halosen vaikutukset Suomen tämän hetkiseen tilanteeseen ovat nyt kaikkien arvioitavissa. Vaikka toisin väitetäänkin niin kyllä puoluetausta näyttää vaikuttavan presidentin toimintaan.

PS

Sauli Niinistö toimi kansanedustajana vuosina 1987–2003 ja 2007–2011 ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana 1994–2001.
Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan 11. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen Halonen littyi vuonna 1971.

Reijo Paunonen, Juva
Yrittäjä
Eduskuntavaaliehdokas,Ps, Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
Seppo Muurinen
#1

Tuntuu vähän siltä että EU on neuvotteluissaan eräällä tavalla TES muotoinen ”liittoneuvottelut” erikseen valtiollisesti – missä ns.yhtenäisyys – mutta sitä paljon puhuttua eurooppalaista yhteishenkeä saa etsiä mikroskoopilla että missä palaa ja mikä palaa että kuka maksaa potretin ?

Taitaa olla eurooppa pian kokonaisuudessaan tai sektoreittain ainakin ; erityisalueita täynnä,omine erityispiirteineen… kylmine ”aatteineen”.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000