Taaja,a-alueiden puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Yksi käryttää, koko omakotialueella kirvelee savu.

Tässähän näitä Sipilän liiketoimia, kyllä siihen polttopönttöyhtiö vielä mahtuu, ei ihme, jos Sipilä laittaa maamme palasiksi ja myyntiin, keskiluokka kerjuulle ja kansan rahat miljonääreille:

”Sipilä loukkaantui bisneskysymyksistä
Maanantai 11.11.2013 klo 21.00
Iltalehti selvitti keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän bisneksiä.
Juha Sipilä piti kysymyksiä jopa loukkaavina, koska niissä udeltiin sisäpiiritiedon käytöstä.
Mies puhtaalta pöydältä. Vaatimaton miljonääri. Keskustan kultasormi. Hyvä ja kiltti mies.
Juha Sipilää on kehuttu ja paljon. Sipilän tie keskustan yllätyspuheenjohtajasta kannatuskyselyjen kärkeen on ollut nopea. Siinä vauhdissa ei miehen taustojakaan ole ehditty paljon julkisuudessa aukaista.
Tiedetään, miten hän omaisuutensa loi ja tiedetään hänen uskonnollinen taustansa, ei paljon muuta.
Sipilä on ollut monessa mukana: auttamassa lukuisia yrityksiä ja tekemässä hyväntekeväisyyttä. Tässä jutussa kuitenkin valotetaan muitakin puolia.
Sipilän rikastuminen tapahtui vuonna 1996. Hän myi amerikkalaisille Solitra Oy:n, jonka pääomistaja ja toimitusjohtaja hän oli.
Sipilä tienasi matkapuhelinverkkoihin suurtaajuussuodattimia valmistaneesta yrityksestä noin 12 miljoonan euron myyntivoitot. Sipilä ryhtyi sijoittamaan rahojaan.

Arctos Capital

Arctos Capital oli pääomasijoitusyhtiö, jonka suurin omistaja oli Jouhkien perhe. Huhtikuussa 1998 yhtiön hallitukseen astui Juha Sipilä, jonka yhtiö Fortel Communications Oy oli noussut Arctosin kymmenenneksi suurimmaksi omistajaksi.
Suurien omistajien joukkoon nousi myös Sipilän serkun, veroprofessori Heikki Niskakankaan Kapitum Oy.
Vuonna -98 Arctosin kurssi alkoi nousta heinäkuun loppupuolella. Jotkut ostivat reippaasti yhtiötä.
26. elokuuta Arctos ja Peter Fagernäsin luotsaama Conventum ilmoittivat fuusioituvansa täyden palvelun investointipankiksi. Rahoitustarkastus kiinnostui, miksi jotkut tiesivät ostaa reippaasti Arctosin osakkeita juuri ennen fuusiota.
Sipilän sukulaismies Niskakankaan osakekaupat tulivat ilmi myöhemmin. Loppukesällä 2002 Niskakangasta kuulusteltiin epäiltynä veropetoksesta. Niskakangas oli veroilmoituksessaan jättänyt ilmoittamatta Arctosin osakkeilla tekemänsä kaupat.
Niskakangas oli ostanut omiin nimiinsä reippaasti Arctosin osakkeita ennen fuusiota ja myynyt niitä sen selvittyä. Hän oli laittanut peliin 900 000 markkaa ja tienannut lyhyessä ajassa kurssinousun myötä noin 200 000 markkaa.
Niskakangas on kertonut, että noihin aikoihin hän huolehti myös sekä oman yhtiönsä Kapitum Oy:n että Sipilän Fortel Invest Oy:n arvopaperisalkkujen hoidosta.
Niskakangas sanoo, että sisäpiiritietoa ei liikkunut hänen ja hallituksen jäsenen Sipilän välillä.
– En saanut Juha Sipilältä etukäteen tietoa fuusiosta, hän sanoo.
Samaa sanoo Sipilä.
– Minä kuulun siihen suomalaiseen enemmistöön, joka ei ole selvillä serkkujensa sijoituksista tai taloudenhoidosta.
Sipilä ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kävikö Niskakangas tuona samana aikana kauppaa Arctosin osakkeilla myös Fortel Investin puolesta. Asia on hänen mukaansa tarkistettavissa kaupankäynnin arkistosta.
Niskakankaan veropetossyyte kaatui korkeimmassa oikeudessa vuonna 2006. Oikeuden mukaan Niskakangas ei ollut toiminut tahallisesti jättäessään ilmoittamatta osakevoittonsa verottajalle.

JOT

JOT Automation tunnetaan Veikko Lesosen ja Jorma Terentjeffin luomuksena. Elektroniikkateollisuuden tuotantoautomaatiota valmistanut firma, joka teki parivaljakosta miljonäärejä.
Huhtikuussa 2000 Helsingin Sanomat uutisoi, että JOT:n hallituksen jäsenet olivat alkuvuonna 2000 myyneet omistamiaan JOT:n osakkeita 837 miljoonalla markalla. Osakkeita oli myyty pitkin alkuvuotta, mutta kuitenkin ennen JOT:n huhtikuun alussa antamaa tulosvaroitusta. Hallituksessa istunut Juha Sipilä oli myynyt omia JOT-osakkeitaan tammikuun lopussa 6,6 miljoonalla markalla.
– Kaikessa yhtiön osakkeilla tapahtuvassa kaupankäynnissä noudatettiin yhtiön prosesseja, jolla varmistettiin, että osto- ja myyntihetkillä ei ollut kaupan esteenä olevaa tietoa. Näin myös tehtiin tässä tapauksessa. Pidän kysymystä jopa loukkaavana, koska sisäpiiritiedon käyttö on lain mukaan rikos, Sipilä sanoo.
Rahoitustarkastus selvitteli, miten JOT Automation oli tammikuussa tiedottanut kehityksestään ja saanut kurssinsa nousuun, kolme kuukautta ennen tulosvaroitusta. Rata antoi yhtiölle nuhteet ja kehotuksen parantaa tiedotustaan ja laskentajärjestelmiensä toimivuutta.
Seuraavana vuonna JOT ajautui voimakkaiden säästötoimien eteen, tappiota tuli ja konsernista irtisanottiin lähes 200 työntekijää. Huhtikuussa 2002 ilmoitettiin, että oululaiset JOT ja Elektrobit yhdistyvät.

Elektrobit

Kun tietoliikennealan suunnittelupalvelua tarjoava Elektrobit löi hynttyyt yhteen JOT Automationin kanssa, toimitusjohtajaksi nousi Juha Sipilä.
Sipilä jatkoi toimitusjohtajana kolme vuotta. JOT saneerattiin kovalla kädellä ja irtisanomisilla kuntoon, jotta se ei upottaisi koko konsernia.
Elektrobitin omistajana Sipilä on jatkanut aina näihin päiviin saakka.
Elokuun 8. päivä 2013 Elektrobit tiedotti, että Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy on myynyt osakkeita ja sen omistusosuus yhtiöstä on laskenut alle 5 prosenttiin. Samana päivänä yhtiö tiedotti, että se aloittaa yt-neuvottelut 150 työntekijän lomauttamiseksi.
Sipilä pitää jälleen loukkaavana kysymystä, käyttikö hän näissä kaupoissa hyväkseen sisäpiiritietoa.
– Osakemyynti liittyi aikomukseeni luopua kaikista yrityssidonnaisuuksista Genelecin hallituksen jäsenyyttä lukuun ottamatta, hän sanoo.

Green Rock

Sipilä on bisnesenkelinä sijoittanut rahojaan lukuisiin yhtiöihin. Yksi monista on GIN aqua ja Green Rockin nimillä toiminut jätevedenpuhdistamoita valmistanut yritys. Sipilästä tuli sen hallituksen jäsen vuonna -98, taivalta kesti aina vuoden 2011 kesään. Sipilä muistelee, että Fortel Invest Oy:n omistusosuus olisi ollut noin viidesosa yrityksestä.
Jätevesiasetuksesta, joka määräsi haja-asutusalueellekin jätevesipuhdistamot, tuli viime hallituskaudella kirosana keskustan kenttäväen keskuudessa.
Kansalaisten kiukku purkautui myös jäteveden puhdistamoiden valmistajia kohtaan. Suusta suuhun levisi tarinoita, miten kalliit pienpuhdistamot eivät toimineet ja miten kaupparatsut puolipakolla myivät puhdistamoita kansaneläkkeen perusosan varassa sinnitteleville leskirouville.
TM Rakennusmaailma julkaisi loppuvuonna 2011 laajan vertailun pienpuhdistamoista. Testin mukaan useimmilla pienpuhdistamoilla ”pääsee hyväksyttävään tulokseen, jos vähänkään viitsii nähdä vaivaa”. Sipilän omistaman Green Rockin pienpuhdistamot arvioitiin testissä puhdistamoiden kärkeen, vaikkakin niitä moitittiin typenpoiston ongelmista ja tukkeutumismahdollisuudesta.
Miten te suhtauduitte tähän kansalaisten kiukkuun, koska olitte samaan aikaan mukana yrityksessä, joka myi pienpuhdistamoita?
– Tietojeni mukaan Green Rockin laitteet toimivat testeissä parhaiten, Sipilä vastaa.

Solitra

Palataan vielä lopuksi Solitraan, josta Sipilän alkuvarallisuus on peräisin. Kauppojen jälkeen Sipilä jatkoi vielä yrityksen toimitusjohtajana aina syksyyn -97.
Tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa Solitralla vuonna -94 töissä ollut Jarmo Stoor väitti, että yhtiö laiminlöi noihin aikoihin työsuojeluasioita. Sipilä kiisti väitteet tiukasti.
Iltalehden esiinkaivamat työsuojeluraportit kuitenkin paljastavat, että Oulun työsuojelupiirin tarkastaja näki Solitrassa useita epäkohtia.
– Riittämätön valaistus kokoamistiloissa, ei kunnollisia työtuoleja, verstaassa epäjärjestys, suodatinosastolla ei yleisilmanvaihtoa, juotospisteissä ei juotoskäryjen kohdepoistoja, tarkastaja kirjoitti tarkastuspöytäkirjaansa lokakuussa 1992.
Solitran myynnin jälkeen Sipilä menestyi muutaman vuoden mainiosti sijoittajana. Kauppalehden syyskuussa julkaiseman analyysin mukaan Sipilän yhtiöiden tulokset ovat sittemmin olleet enemmän miinuspuolella.
Sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy on tehnyt pääosan voitoistaan ennen vuotta 2001, sen jälkeen on tullut yhteensä 2,6 miljoonaa tappiota. Muidenkin Sipilän yritysten tulokset ovat Kauppalehden mukaan olleet pääosin mollivoittoisia.
JUHA RISTAMÄKI
juha.ristamaki@ilmedia.fi”
lähde: Iltalehti

Tämä on asia, jota ei tule EU-direktiivillä antaa määrittää koko maata kattavaksi – Keski-Euroopassa on lähinnä vain taajaan asuttuja alueita – siellä hiukkaspäästöjen rajoittaminen on erittäin järkevä toimenpide – ei muutaman ihmisen hupipolton vuoksi voi aiheuttaa haittaa tuhansille ja miljoonille. Suomessa kuitenkin on suurelta osin haja-asutusalueita. Tässä nähdään, että EU:n olosuhteet ovat usein erilaiset, ja on mahdollista, että syntyy meille turhia kustannuksia aiheuttavia direktiivejä.

Taajamissa on kaukolämpö – puun poltto on täysin hupipolttoa, toisten kiusaamista ja terveyden haittaamista oman turhamaisuuden vuoksi – täysin itsekästä toimintaa.

Haja-asutusalueilla, joissa lähinnä itse joutuu haistelemaan omia asvujaa, altistujien määrä on vähäinen, kaukolämpöä ei ole saatavilla, ja puun pienpoltto on järkevää ja edullista lähellä olevien luonnovarojen järkevää käyttöä.

Asia on täysin selvä: puun hupipoltto kaukolämpöalueilla tulisi kieltää kokonaan. Tälalinen alue voisi olla mm. pääkaupunkiseutu. Haja-asutusalueilla, joita on suurin osa maamme pinta-alasta, puun polttoa ei tule kieltää.
Jos naapureille aiheutuu haittaa, tulisi siirtyä parempiin kattiloihin.