Inarijärven pinta-ala on wikipedian mukaan 1084 km². Muistan lapsuudestani, kun oli tapana sanoa, että kaikki maailman ihmiset mahtuvat sen jäälle seisomaan. Tämä tuli mieleeni kun laatumediat kertovat meille, että me suomalaiset olemme kuluttaneet osamme maailman luonnonvaroista tämän vuoden osalta. Tuo Inarijärven tarina ei näemmä enää pidä paikkaansa, raja säälliselle koko maailman mahtumiselle sen jäälle on mennyt ohi maailman väkiluvun ylittäessä 7 miljardia ihmistä. Vertailu näissä kahdessa asiassa on kuitenkin tasan yhtä mielekäs. Suomalaiset eivät kuluta 3,8 maapalloa, eikä koko maailman väestö ole tulossa Inarijärven jäälle, olkoonkin että joillekin puolueille sekin olisi varmasti hyväksyttävä tavoite.

WWF laskee vuosittain milloin maailman luonnonvarat on kulutettu kyseisen vuoden osalta, kun lasketaan koko maailman väestö ja keskimääräinen kulutus. Tämä päivä sattuu maailmanlaajuisesti yleensä elokuulle ja suurin syy siihen, että päivä liikkuu vuosittain aikaisemmaksi, on ihmisten määrän jatkuva lisääntyminen, väestönkasvu. Mitä enemmän ihmisiä, sitä suurempi on luonnonvarojen kulutus.

Tämän lisäksi lasketaan maakohtaisilla kulutuksilla, mitä tapahtuisi jos koko maailma kuluttaisi kuten jokin tietty ryhmä. On päivänselvää, että kehittyvät maat kuluttavat per henkilö vähemmän luonnonvaroja kuin teollisuusmaat, varsinkin jos kehittynyt länsimaa sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla ja energiaa kuluu muun muassa lämmitykseen. Tämä ei tietenkään estä ilmastohysteerikkoja syyllistämästä suomalaisia ja pelottelemalla maailmanlopulla. Lopettakaa autoilu, lämmittäminen, lihansyönti, lentäminen ja muuttakaa asumaan kylmään vajaan ja maailma pelastuu. Varsinkin lihansyönti tuntuu olevan nyt muotia kieltää tai ainakin kaikin keinon vähentää.

Nuoret lietsotaan tähän mukaan ilmastolakkoineen ja -marsseineen. He ovat suurelta osin varmasti ihan vilpittömästi ilmastonmuutoksen vastustamisessa mukana ja hyvä niin. Jos ei nuorena ole idealisti on sydämetön. Ikä ja vastuut yleensä karistavat idealismin realismin tieltä ja jos ei niin ainahan voi mennä mukaan vihervasemmistolaiseen puoluepolitiikkaan. Nuoriso on kuitenkin fiksua porukkaa, eikä heitä voi internetin aikakaudella ohjailla kuten joskus 80-luvulla rauhan- ja ympäristöliikkeiden varjolla. Annetaan heidän hankkia tietoa itse ja tehdä päätelmänsä sen perusteella ilman aikuisten jatkuvaa pelottelua.

Ilmastoa ja ympäristöä tulee suojella ja pitää huoli luonnon monimuotoisuudesta. Tämän voi tehdä järkivihreästi suosimalla kotimaista kulutusta ja etenkin laadukkaita ja ekologisia kotimaisia elintarvikkeita. Näin tuet työpaikkojen säilymistä kotimaan teollisuudessa ja turvaat maatalousyrittäjien elinkeinon.

Ihmetellä pitää sitäkin, että yleensä samat puolueet ja tahot, jotka ovat pahimpia ilmastomuutosterroristeja ja ratsastavat sillä pelottelulla haluavat haalia selkeästi vähemmän kuluttavista maista väkeä tänne turmelemaan elämäntapansa ja kuluttamaan ympäristöä. Asiaan voi myös suhtautua analyyttisesti ja maltillisesti: ei tukahduteta omaa ekologista tuotantoamme liian kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla ja ajeta työtä saastuttaviin maihin. Jos henkilötasolla haluaa vaikuttaa asiaan on tuotteiden tilaaminen maailman toiselta puolelta vähintään yhtä tehokasta kuin jättää lentämättä: rahtilaivojen päästöt ilmastoon ovat määriltään valtavia esimerkiksi autoiluun verraten.