Maakuntavaalit – kun ketään ei kiinnosta
Ajattelinpa naputella muutaman rivin tästä aiheesta, joka ei hirveästi tunnu kiinnostavan ei oikein paikallispoliitikoita saati riviäänestäjääkään. Olen itsekin ollut, ja olen edelleen melko kriittinen uudistuksen tuomien hyötyjen suhteen, ja ehkä jollain tasolla ajattelen edelleen että parempi olis kun ei tuliskaan. Mutta on sitä niin pitkälle hierottu ja hangattu, että ei kenelläkään taida olla varaa enää siihen etteikö se tulisi. Että hienosti pelattu kepulit ja kokkarit. Näköjään väkisin kun oikein ajetaan, niin saadaan se Suomikin konkurssiin. No asiaan…suurin osa on epäuskoisia sen suhteen, että maakuntavaaleja ei edes tulekaan, koska sote- ja maakuntauudistus ei mene eduskunnassa läpi. Mutta entä jos meneekin? Sipilä käy tällä hetkellä kauppaa kansanedustajien ja eduskuntaryhmien sieluista (paitsi meidän Perussuomalaisten!), ja vaikka tiukalle saattaa mennä niin uskoisin että kyllä sieltä myöntyväisiä puolueita löytyy hallituksen taakse jollain lehmänkaupoilla. Vaikea ei liene arvata, mitä näille joillekin pienille, ehkä kielellisesti tai uskonnollisesti värittyneille puolueille luvataan siitä hyvästä vaikka seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Vaikka hallituksesta, joihin ei vaalien seuraavat voittajat eli Perussuomalaiset tunnu taaskaan sopivan… Noh, eipä ennakoida. Mutta mitäs sitten, jos uudistus meneekin läpi ja uudistus tulee? Paljon on puhuttu ja kohkattu sote-uudistuksesta, ja kaikki muu onkin oikeastaan jäänyt tämän varjoon. Toki sosiaali- ja terveysasiat tulevat viemään suuren osan mahdollisesti tulevien maakuntien budjeteista, ja taitavatko riittääkään, mutta on paljon muutakin mitä maakuntiin siirtyy. Näistä ei hirveästi kirjoitella, eikä näy juttuja, ja itsellänikin silmät ovat auenneet vasta pikku hiljaa mitä maakuntauudistus oikeasti merkitsee. Kiitos myös kansanedustajillemme Jallulle ja Ramille, joiden puheenvuorot mm. piirin kokouksissa sekä yhteiset keskustelut ovat avanneet asioita myös minulle aivan eri tasolla. Meillä on tärkeät vaalit toteutuessaan edessä.
Maakuntien vastuulle siirtyy todella iso osa merkittäviäkin asioita tavallisen kansalaisen näkökannalta katsoen, muitakin kuin terveydenhoito. Asioiden hoitoa, jotka koskevat ihan yhtä lailla normaalia arkea. Alueuudistus.fi -sivujen määritelmän mukaisesti: ”Maakuntiin siirtyy 1.1.2020 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimi. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto, maaseudun kehittäminen, maatalouden edistäminen, rahoittaminen ja viljelijätukeen liittyvät tehtävät, elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, eräät liikenteen suunnittelu- ja rahoitustehtävät, alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut on tarkoitus siirtää maakuntien tehtäväksi.” Lyhennetään, eli suuri osa nykyisten Aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten toiminnoista. Ympäristönsuojelu, KAAVOITUS, kaavoituksesta poikkeamiset, maaseuturahoitus, tiestön hoitaminen joiltain osin jne. jne. Lisäksi maakuntiin siirretään kaikki se omaisuusmassa, joita mm. entisistä sairaanhoitopiireistä on vielä myymättä ja jäljellä. Kaikki koneet, laitteet, kalustot, immateriaaliset oikeudet, VASTUUT ja VELVOITTEET.
Ei ole ihan pikkujutuista kyse. Maakuntavaltuustossa istuminen ei ole ihan yksi aamupäivä noin 4 kuukauden välein kuten nykyisin. Maakunnissa käytetään alueellisesti suurempaa valtaa, mitä Arkadianmäellä, kun mietitään tavallisten ihmisten tavallista arkea. Minun nähdäkseni arjen päätöksenteko tuodaan maakuntien kautta lähemmäs kuntalaista. Talouden raamit, missä toimitaan tulee eduskunnasta, ja niiden riittävyydestä voi käydä oman keskustelunsa. Niko Kauko muuten kirjoittaa erittäin hyvin omassa kirjoituksessaan tästä asiasta http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254612-maakuntauudistuksesta Maakuntienkaan rahoitusongelmat eivät ratkea maakuntauudistuksessa, niin ikävä kuin se onkin. Suomen taloudessa on ”enemmän rikki”. Ei ole kyllä mikään ihme, jos maakunnat eivät pysy vuottakaan pystyssä kunnes rahat on loppu. Tässä maailmassa valtion (tai maakunnan) kassan lypsäjät eivät jaksa odottaa enää vuosia, kyllä se imu alkaa ihan heti kun vain on mahdollista. Soten kanssa ollaan ongelmissa joka tapauksessa, myös niissä tulevissa maakunnissa.
Mutta hyvät perusveljet ja -sisaret, ja yhtälailla, kaikki äänestäjät! Innostukaa maakuntavaaleista. Lähtekää ehdolle, ja ennen kaikkea ÄÄNESTÄKÄÄ! Kyseessä on tärkeät vaalit -jos ne tulevat- ja niistä ei ole varaa olla pois. Jos nämä uudistukset menevät eduskunnassa läpi, niin haluammeko oikeasti antaa kaiken tuon vallan joillekin muille maakunnissa, vain sen takia että meitä ei nyt satu hirveästi innostamaan maakuntavaalit? Parempi varautua, ja olla tosissaan liikkeellä. Perussuomalaisia tarvitaan maakunnissa tekemään ja korjaamaan uudistusta oikeaan suuntaan, kun se käärme nyt väkisin ajetaan pyssyn piippuun. Perussuomalaisia tarvitaan rakentamaan maakunnista toimivia ja maakunnan asukkaita palvelevia yksiköitä sen sijaan, että ne jäisivät vain sekaviksi hallintohimmeleiksi vailla tarkoitusta.
Ei se oppi ojaan kaada, vaikka maakuntauudistus ja sitä myöten vaalit kaatuisivatkin, tai siirtyisivät myöhemmäksi. Eduskuntavaalit odottavat vuoden päästä jo ovella.
Tekstin aiheet:
”Minun nähdäkseni arjen päätöksenteko tuodaan maakuntien kautta lähemmäs kuntalaista”
Suomessa on nyt 311 kuntaa ja jos tuo erittäin tuhoisa käärme menee piippuun, niin jatkossa niitä on 18.
Eli lähes kolmen sadan kunnan asukkailta huononee mahdollisuus vaikuttaa oman seutunsa asioihin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Maakunnat ja sote – siinäpä soppaa kerrakseen.
Ei voi kiinnostua asioista, joista ei saa mitään tolkkua!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti