Muistaako vielä Suomen kansa Suomi-neidon, joka puhtoisen puolueettomana ja neutraalina tanssi Paasikiven ja Kekkosen laatoittamalla marmorilattialla. Tarpeen vaatiessa Suomi-neito soi lyhyen tanssin suurvalloille, mutta tanssin loputtua ymmärsi sysätä liiallisen huomion kerjääjän sivummalle.

Suomi-neito kutsuttiin vapaasti kaikkiin tärkeimpiin juhliin mukaan täysivaltaisena jäsenenä ja Suomi-neidolla oli tärkeä osuus tehtäessä merkittäviä kaikkia Pohjolaa koskevia päätöksiä. Suomen talouskasvun aikana ennen EU-jäsenyyttä Suomi-neito ymmärsi pysyä erossa suurvaltapoltiikasta. Tämä toi meille ennennäkemätöntä talouskasvua ja Suomea kutsuttiin 1980-luvun lopulla Euroopan Japaniksi.

1990-luvun jälkeen Suomi-neito sai nauttia mm. Nokian muodossa jälleen talouskasvusta ja 2000-luvun alku oli Suomessa kulta-aikaa. Vuoden 2008 jälkeen Suomessa ei ole talouskasvua nähty ja vuodesta 2022 Suomen talous on syöksynyt alaspäin. Suomi liitettiin v. 2023 USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon ja Suomi-neito alistettiin läntisen suurvallan päätöksille ja oikuille.

Natojäsenyyttä perusteltiin uusilla bisneksillä, sateenvarjoilla ja turvalla idän aiheuttamaa uhkaa vastaan. Sanottakoon tässä kohtaa, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuosina 1990-2022 Suomeen ei kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa, vaikka Ukrainan kriisikin alkoi jo vuonna 2014. Suomi teki kauppaa kaikkien rajanaapuriensa kanssa ja talous oli edes kohtuullisessa jamassa. Itärajan sulkemisen jälkeen Suomen talous erityisesti Itä-Suomessa on romahtanut. Nyt on uutisoitu sote-alan potkuista Etelä-Karjalassa. Tällä hetkellä Suomi elää velaksi, eikä loppua ole näköpiirissä.

Ukrainan sota on nyt jäämässä taka-alalle Lähi-idässä puhjenneen massiivisen sodan seurauksena. Suomi oli jo aiemmin muiden pohjoismaiden mukana ajamassa itsensä ojasta allikkoon Grönlannin myötä. Alkuvuodesta näytti, että idän lisäksi Suomi on polttamassa siltansa mahdollisesti myös rapakon taakse länteen. On ymmärrettävää, että kristillinen Suomi asettuu heikomman ja pienemmän Tanskan puolelle, mutta loppujen lopuksi Suomella on vain vähän voitettavaa. Riskinä on mm. Trumpin määräämät tullit Suomelle. Oma lukunsa on potentiaalinen suursota Lähi-idässä. Onko Suomi teknisesti natojäsenyyden myötä Iranin vihollisvaltio? Euroopan Hölmölä voi ainakin toistaiseksi tuudittautua siihen tosiasiaan, että olemme liian kaukana mahdollisilta iskuilta Suomessa sijaitseviin USA:n tukikohtiin.

Mitä Suomi-neito on hyötynyt alistuessaan suurvaltojen pelinappulaksi? Suomelle tärkeä idänkauppa on loppunut ja USA sai DCA sopimuksen myötä 15 sotilastukikohtaa Suomesta, jotka ovat potentiaalisia kohteita USA:n vihollismaille. Mitä USA:n tukikohdille ja joukoille tapahtuu skenaariossa, jossa Suomi sekaantuu sille myös kuulumattomaan konfliktiin Grönlannissa Tanskan puolella? Jopa Helsingin Sanomatkin ovat uutisoineet miten pahasti Suomi on tällä hetkellä rähmällään USA:n suhteen. Viimeisenä niittinä päättäjämme ovat muokkaamassa lainsäädäntöä, joka sallisi ydinaseiden tuonnin Suomeen. Mihin katosi Suomi-neidon hyve Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä?

Muistatteko vielä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen mantran: sotilaallinen liittoutumattomuuspolitiikka? Tätä toistettiin vuosikymmenet Paasikivi-Kekkonen -linjana, mutta ilmeisesti on jo päässyt unohtumaan, mikä siinä oli Suomelle arvokasta. Suomen itsenäisyyden tae oli vuosikymmenet Suomen laajasti tunnustettu riippumattomuus ja itsenäinen integriteetti. Suomi oli suurvaltojen silmissä selkeästi paras vaihtoehto turvallisena tapaamispaikkana ja välittäjänä. Suomella oli pivotaalisen tärkeä rooli kansainvälisessä politiikassa huolimatta sen koosta.

Ikävä kyllä nykyään en usko itänaapurimme suhtautuvan myönteisesti Suomeen ja nykyiseen presidenttiimme hänen lukuisten ulostulojensa jälkeen. Suomi on myös rakentamassa Berliinin muurin henkistä aitaa itärajalle. Alkuvuodesta rajavartiolaitos on uutisoinut estäneensä suomalaisen pääsyn Venäjälle kommentoiden: “– Tapaus oli ensimmäinen, mutta toivottavasti ei viimeinen. Tätä varten aita on rakennettu.”

Eihän Berliinin muuriakaan aikoinaan tehty länsisaksalaisia varten. Irwinin erästä aikaansa edellä ollutta kappaletta mukaillen:

Kun neljä miljoonaa tosi nahjusta

Vielä oikea nahjus johtaa

Ja siellä otetaan vastaan lahjusta

Missä päättäjä toisen kohtaa

Tyhmyydellä täällä vain tärkeillään

Ja jollain konsensus hommalla järkeillään

Ei mikään ole enää entistä

Sataa happoa niskaan ja ohjusta

Ei täällä kestä ellei pohjusta

Sillä kusessa ollaan, koko saakelin sakki

Kusessa ollaan, tässä tyhjenee takki

Sillä kusessa ollaan, koko saakelin sakki

Kusessa, kusessa ollaan

Kun oli hohtoa sentään urkissa

Oli hommatkin hallinnassa

Nyt hyppii sopulilaumat nurkissa

Koko touhulle ilkkumassa

Lainat oli hänellä näpeissään

Nyt kansa katselee touhua häpeissään