Valtuustoryhmän pj Niilo Kärki Perussuomalaisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskusteluun valtuustossa 10.5.2021

Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut, hyvät kuulijat!

Aiemmissa puheenvuoroissa kollegat ovat – kuten etukäteen arvelinkin – tuoneet esiin useimmat talouden ja palvelujen haasteet talousarvio ja toimintasuunnitelmavuosille.

Epävarmuustekijöitä ovat erityisesti koronasta palautuminen, syntyneen hoitovelan hoitaminen, verokertymän palautuminen ja sote-muutos sekä siitä aiheutuvan taloudellisen lisäkuorman suuruus.

Samaan aikaan meidän on parhaamme mukaan pyrittävä järjestämään ikääntyvän väestön kasvava hoivantarve, nuorison lisääntynyt mielenterveyspalvelujen tarve, koulujen kasvanut psykologien ja kuraattorien tarve, erityisnuorisotyöntekijöiden lisäys jne.

Eikä ole kyse yksin rahasta, vaan myös ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin onnistumisesta.

Sote-muutoksen jälkeen opetus- ja kasvatustoimi on suurin ja tärkein toimiala. On tarvetta lisätä laaja-alaisten opettajien määrää ja koulujen perustamia tarkkailuluokkia. Vantaallakin oppimiserot koulujen välillä ovat revähtäneet. Päättövaiheessa erot voivat olla jopa kahden lukuvuoden suuruisia. Oppimisen taso on laskenut kautta linjan, mikä on erityisen huolestuttavaa.

Tällaisessa jatkuvassa rahoituspaineessa on mm. ylikallis ratikka jätettävä. Samoin on pysyttävä poissa mm. valtiolle kuuluvista valtakunnallisista Suomi-rata ja lentorata hankkeista. Vantaalaiset valtionveronmaksajat osallistuvat niihin aivan riittävästi veronmaksullaan – jos valtio nuo hankkeet päättää toteuttaa.

Vaikka haasteiden vyöry helposti ohjaa miettimään vain ensi ja seuraavaa vuotta, on suunniteltava ja valmisteltava myös pidemmälle vaikuttavia asioita. Syksyn budjettivaltuustossa toivoin pääkaupunkiseudun yhteistyötä valtion suuntaan maahanmuuttoasioissa ja segregaation torjunnassa.

Oli hienoa lukea Helsingin Sanomista helmikuussa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajien yhteinen apuvetoomus valtiolle valtaviin maahanmuuttohaasteisiin.

Siitä lämmin kiitos kaupunginjohtajalle.

Mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu.

Ruotsissa neljä puoluetta julkaisi yhteisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman yhdessä Ruotsidemokraattien kanssa.

Tanskan pääministeri ilmoitti tammikuussa hallituksen tavoitteena olevan nolla turvapaikanhakijaa.

Nämä esimerkit ovat vuosikymmenten kokemusasiantuntijoilta.

Suomessa hallitusta on syytä jatkossakin keskusteluttaa maahanmuuton haasteista ja sen aiheuttamista kasvavista kuluista yhteiskunnalle. Valtio päättää, mutta kuluista valtaisa osa kohdistuu kunnille.

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta ja Helsinki-Espoo-Vantaa alueella asuu ”ensimmäinen miljoona viiden miljoonan väestöstämme”. Vieraskielisiä on nyt noin 20% ja vuosittainen väestönkasvu on valtaosaltaan vieraskielistä.

Viime marraskuussa harmittelin, ettei valtuusto saanut luvattua selvitystä positiivisen erityiskohtelun ohjelman kuluista ja vaikutuksista. Valtuusto tarvitsee tietoa kuluista ja säästöistä päätöksiä tehdessään. Samoin kaupunki tarvitsee tietoa maahanmuuttajien aiheuttamista kuluista ja muista maahanmuuton haasteista keskustellessaan valtion suuntaan.

Tulevalle valtuustokaudelle on syytä pohtia esim. kirjanpitoon mahanmuuttoon liittyvien kulujen projektikoodit. Nyt tietoa ei oikein ole – vain arvioita ja arvauksia.

Kiitos.