Kuten tunnettua, Meta ja muut somejätit ovat piilottaneet ja potkineet ulos käyttäjiä koneiden ja muiden käyttäjien ilmiantojen perusteella. Alihankkijat ovat käyneet tarkastaneet sisältöjä ja mahdollisesti Metan oma väki on sitten potkinut ulos. Tämä ei ole toiminut. Täsmälleen Mark Zuckerbergin kertomat ongelmat on poliittisen kentän oikealla puolella saanut huomata. Vasemmistomedia on niistä vaiennut tai hiljaa hyväksynyt ja osoittanut sillä jälleen poliittisen punaisuutensa.

Arvoliberaali ministeri Anders Adlercreutz näkee heti tietenkin vallankumouksen ilman, että tietää miten Meta päätöksensä onnistuu toteuttamaan. Vailla huolta nykyjärjestelmän ongelmista hän on myös.

Mitä Zuckerberg sitten sanoi:

“Some people believe giving more people a voice is driving division rather than bringing us together. More people across the spectrum believe that achieving the political outcomes they think matter is more important than every person having a voice. I think that’s dangerous.”

”we are making too many mistakes, frustrating our users and too often getting in the way of the free expression we set out to enable. Too much harmless content gets censored, too many people find themselves wrongly locked up in “Facebook jail,” and we are often too slow to respond when they do.”

”This showed up in the choices some [fact-checkers] made about what to fact check and how. Over time we ended up with too much content being fact checked that people would understand to be legitimate political speech and debate. Our system then attached real consequences in the form of intrusive labels and reduced distribution. A program intended to inform too often became a tool to censor.”

Taannoin paljastui jättimäinen loukkaus länsimaisia arvoja vastaan, kun FBI oli painostanut Twitteriä (jälki)sensuroimaan demokraattien ja Bidenin eduksi. Tunnetusti Hunter Bidenin kuuluisan läppärin sisältö tuomittiin venäläiseksi valeuutiseksi, vaikka faktoja moisen väitteen tueksi ei ollut. Suomenkin vasemmistolainen valtamedia imi mieluisan väitteen kuin sieni. Se aika oli henkilökohtaisesti silmiä avaava: länsimaiset arvot voivat hävitä vallan tavoittelun takia, eikä valtamedia nosta yhtään ainoaa sormea sitä vastaan. Päinvastoin se hiljaa hyväksyy räikeät rikkeet niitä arvoja vastaan, joita mukamas puolustetaan ja joiden takia mukamas länsimaat ovat niin arvokas paikka maailmassa. Kun niin kävi kerran, niin voi käydä montakin kertaa.

Kun nyt Metan johtaja kertoo haluavansa korjata ongelmat, vasemmisto älähtää ja – kuten aina – pelottelee maailmanlopulla.

Mielenkiinteoisena osana laadunparannusta, Metan omat sisällöntarkistustiimit muuttavat Kaliforniasta Texasiin:

”we will be moving the trust and safety teams that write our content policies and review content out of California to Texas and other US locations”

Metan johtaja antoi myös jotain lukuja vallitsevasta tilasta: alle 1% kaikesta sisällöstä on poistettu ja niistä päätöksistä 10-20% on todettu vääriksi. Päätöksen korjaaminen valittamalla on taas todettu turhauttavan hitaaksi, eikä aina oikeaan tulokseen päätyksi, jonka moni on saanut huomata. Tuo 10-20% kertoo, että poistojärjestelmä ei ole toiminut ollenkaan laadukkaasti. Se on ollut suorastaan huono.

Facebookin sensuuri ei ole toiminut, se on ollut vasemmistoa suosiva. Vasemmistolainen viha on saanut velloa. On psykologisesti hyvin mielenkiintoista tutkia äksää, Threadsiä, tätä Puheenvuoro-sivua ja Facebookia. Joka ikisestä löytyy vihaa pursuava vasemmistokupla. Sieltä löytyy ihmisiä pakkomielteisesti parjaamassa, etenkin persuja (jos sallisin kommentoinnin, nämä öykkäröivät vasemmistolaiset väittäisivät minun itkevän asiasta). Siinä kuplassa kaikki oikealla ovat natseja ja viestit ovat ns. yhden-kahden lauseen vihaa kuplivia parahduksia. Yksikään terve ihminen ei jaksa sellaista pitkään seurata. Oma ratkaisuni äksässä oli piilottaa virrastani suuri osa vasemmistosta. Oikealla taasen on asiallisen rauhallista ja argumentoidaan, kuten ihmisillä on tapana. Joskus sielläkin parahdetaan, jos Afrikan tähdet kielletään tms. naurettavaa tapahtuu. Kyllä sieltä löytyy ruplaputinistejakin, mutta niitä löytyy Facebookista myös. Heidät voi piilottaa näkyviltä.

Keskeisiä ongelmia ovat kokoajan olleet sääntöjen epäselvyys, päätösten perusteluiden yleisluontoisuus ja kohdistamattomuus sekä prosessin läpinäkymättömyys. Kun huomioidaan, että somealustat ovat keskeisiä vaalien kampanjoinnin paikkoja, nykyajan vaalitoreja ja -paneeleja, nuo piirteet ovat olleet räikeästi länsimaisia arvoja vastaan. Tuollaista ei mitenkään voisi hyväksyä oikeuslaitokselta. Tämä kaikki on ollut ainoastaan porvarillisen kentän huoli. Vasemmistolaisen valtamedian vaikeneminen on ollut ilmiselvää. Arvot eivät olekaan tärkeimpiä vaan valta.

Pidän selvänä, että meilläkin iso vähemmistö vaikuttavissa asemissa olevista ihmisistä (poliitikot, toimittajat) on valmiita ja sallivia rapauttamaan länsimaisia arvoja ja vain oman tai oman ryhmän edun takia – tai sitten hyvien aikomusten sokaisemana. Viime vuosien saaga on varoitus meille heistä. Jos emme puolusta liberaalia yhteiskuntaa, käy kuten Eläinten vallankumouksessa: toisista tulee tasa-arvoisempia kuin toisista. Tai, niinhän on jo.

Yllä kuvasin lyhyesti, miten oman somemaailmani näen. Kun verrataan sitä kuvaan, jonka valtamedian uutisista ja vihavasemmiston älämölöstä saa, tulee mieleen, että joku ei kerro ihan kaikkea – ja se en ole minä.