Ruuneperimäisen ilmaisun henki on hitsautunut kalevalaiseen mieleen:”Suu säkkiä myöten. Ei velaksi.”

Suomalaiset ovat EU-maista eniten huolissaan valtion velkaantumisesta. Senioreille se on kuin huuliherpes. Valtionvelka vaikutti jopa eduskuntavaaleihin. ”On elettävä ihmisiksi”, opasti Maamoni.

Valtionvelkaa on 145 800 000 000€ eli 26 112€ asukas. Sen lisäksi kaupungeilla ja kunnilla on velkavastuita useiden tuhansien €/ asukas.

EU-laisittain se on keskitasoa. Silti runsaammin kuin komission ”lääkäri määrää.” Kansainvälisesti vähän.

Kokoomus on luvannut litistää velastamme 9 miljardia kahden vaalikauden aikana. Se olisi ceausescumainen matokuuri. Valkosipulivyöhykkeen kaksi kertaa suuremman velan maat eivät siitä välitä hölkäsen pöläystä.

Viime vaalikaudella hääri historiamme kallein hallitus. Ongelmat ratkaistiin velkarahalla. Se miellettiin ilmaiseksi. Velanotto sekä jakopolitiikka ”jäivät päälle.” Visioitiin, että sitä jatkuu maailman tappiin. Valtion tuilla useat kunnat tekivät positiivisen tilinpäätöksen.

Harvallle juolahti mieleen, että korot saattaisivat nousta.

Nyt pohjainflaatio on 5,7 %. Inflaation noustessa keskuspankit nostavat korkoja. Se kurittaa velallisia ja näivettää talouskasvua.

Nykyisellä 3% korkotasolla valtionvelan kulut ovat 2,6 miljardia vuodessa eli 466€/as. Joka tunti vastuumme lisääntyvät yli miljoonalla! Ne ovat valtion talousarviossa suoria menoja.

1% koronnousu vastaa 600 miljoonaa eli noin Suomen poliisin vuotuisia henkilöstömenoja.

Ei velkataakka ole ongelma vaan sen hinta ja hoito. Vaikkei velkaa koskaan makseta takaisin, on korkomenot maksettava. Jos korkein luottoluokitus AAA laskee, se vaikuttaa lyhentävästi uudelleenhinnoitteluaikaan. Se nostaa myös lainan hintaa. (Meillä AA+)

Kalevala ikääntyy. Veronmaksajat vähenevät. Tukia nostavat lisääntyvät. Leiritulille jää jo 750 000 työikäistä ilman ansiotuloja. Kauhistelu ei ole tekemistä. Velkaantumista tulee hillitä.

Tehokkain tapa on tuottavuuden eli veroa maksavien lisääntyminen. Se edellyttää rakenteiden uudistamista. Kalevalassa on liki 4000 lakia. Ruotsissa puolet vähemmän. Se kertoo ahdistavasta byrokratiasta sekä regulaatiosta. Toimeliaisuutta on parannettava. Veroja nostamatta.

Poliittisesti on paalutettava, millaista velkaa kykenemme paimentamaan. Sekä miten korkomenot hoidetaan ilman lisälainoja.

Tuskin osoittaa maajoukkehenkeä jos tuottavuutta parannetaan henkilöstön spekuloinnilla.

Kenen etu on, kun yrityksen kulut pudokkaasta siirretään veronmaksajille ja samalla palkataan nuorempi, entistä ehompi ja osaavampi.

Tärkeimmät raaka-aineemme ovat puu ja pää. Päivitetyn Ruuneperin mielestä ”se on köyhä ja siksi jää”, jonka korvien välissä muhii käyttämätöntä kapasiteettia.

Mikael Miikkola

Turun valtuuston vpj (ps)