Samaan aikaan kun Erdogan järjestää uutta pakolaiskriisiä, Euroopassa pohditaan koronaviruksen hillitsemistä muun muassa ihmisten liikkumista rajoittavilla toimilla.

Koronavirukseen tulee suhtautua nöyrästi. Paniikkiin – mutta myöskään alireagointiin – ei ole varaa. Eilen eduskunnassa käyty keskustelu tehtiin kansalaisten mielialojen rauhoittamiseksi.

Koronavirusepidemia aiheuttaa syystäkin huolta kansalaisten keskuudessa. Siksi avoimuusperiaate on tässä tilanteessa paras linja.

Mitä koronaviruksen etenemisestä tiedetään?

Koronavirus on julistettu kansainväliseksi terveysuhaksi. Nykyisten tietojen valossa näyttää siltä, että suurin osa sairastuneista selviää lievillä oireilla. Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja perussairaat ihmiset, joskin osa viruksen uhreista on ollut nuorempia.

Pääministeri Marin totesi eilen eduskuntakeskustelussa, että Hubein maakunnassa on vain 0,1 % väestöstä on sairastunut. Tiettävästi maakunnassa on kuitenkin käytössä äärimmäiset varotoimet.

Ilman radikaaleja toimia epidemia olisi todennäköisesti räjähtänyt. Hong Kongin yliopiston professori Gabriel Leung on arvioinut, että virus kykenisi tartuttamaan jopa kaksi kolmasosaa väestöstä. Siis, mikäli toimet eivät ole riittäviä.

Maailmalla on tähän mennessä raportoitu lähes 84 000 tapausta 56 eri maassa. Suurin osa tartunnan saaneista on edelleen sairaina.

Tilastojen mukaan Covid-19 -sairauden läpikäyneiden määrä on tällä hetkellä 36 520. Näistä 93 % on toipunut ja peräti 7 % kuollut. Epidemian alkuaikoina luvut näyttävät aina todellisuutta synkemmiltä. Sairastuneita, joilla sairaus ilmenee hyvin lievänä tai oireettomana, ei yleensä ole vielä tässä vaiheessa tavoitettu. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että noin 80 % sairastuneista saa ainoastaan lieviä oireita ja noin 2 prosenttia kaikista tapauksista johtaisi lopulta kuolemaan. Tarkka arviointi on tässä vaiheessa kuitenkin vaikeaa. On toivottava, että nyt sairaana olevista toipuu huomattavasti suurempi osa kuin tähän mennessä, sillä muutoin kuolleisuusasteet olisivat erittäin huolestuttavia.

Suomen terveydenhoito on onneksi maailman huipputasolla. Siitä huolimatta kukaan ei toivo tilannetta, jossa terveydenhuolto joutuisi äkilliseen hyvin vakavaan ylirasitukseen. Tehoyksikön paikat eivät riittäisi hoitamaan tuhansia vaikeasti sairaita potilaita samanaikaisesti.

Hätäilyyn ei ole aihetta, mutta tosiasioita ei pidä myöskään väheksyä. Viisas toimii ennaltaehkäisevästi ja tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan mahdollinen epidemia saattaa saavuttaa Suomen vasta kuukausien päästä. Näiden arvioiden valossa on äärimmäisen tärkeää ryhtyä nyt tarvittaviin toimenpiteisiin epidemian torjumiseksi.

Muutama kysymys hallitukselle ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä

On rehellistä kysyä,

1. Ovatko matkustussuositukset ajantasaisia? Ulkoministeriön matkustussuosituksen mukaan Kiinaan matkustamista tulisi välttää. Vaikka Finnair keskeytti lennot manner Kiinaan, lentää se edelleen Hong Kongiin, Milanoon ja Etelä-Koreaan. Lisäksi kolme kiinalaista lentoyhtiötä lentää Helsinkiin viikoittain. Tietojen mukaan lennoilla ei ole erityisjärjestelyjä.

2. Eurooppaa uhkaa samaan aikaan sekä epidemiariski että uusi pakolaiskriisi. Onko Suomella valmius – ja hallituksella tahtotila – rajatarkastuksiin, tulijoiden nopeisiin testauksiin ja liikkuvuuden rajoittamiseen? Esimerkiksi Liettuassa on jo nyt julistettu hätätila koronaviruksen vuoksi, vaikka siellä ei tällä hetkellä ole lainkaan tiedettyjä tartuntatapauksia. Kiinassa rajoitettiin 750 miljoonan kansalaisen liikkumista, joka osaltaan taittoi viruksen etenemisen maassa.

3. Tulisiko arvioida riskialueilta matkustaneiden paluuta työpaikoille ja kouluihin jollain tavoin?Yksittäisillä työpaikoilla maahan paluun jälkeinen etätyösuositus on jo otettu käyttöön. Voisiko sitä toteuttaa laajemmin erityisesti riskialueelta palaavien osalta?

4. Voisiko kouluissa ja päiväkodeissa kiinnittää tavallista parempaa huomiota hygieniaan ja käsienpesuun? Lisäksi lapsia tulisi valistaa, ettei syytä pelkoon ole. Näin ei ole toimittu ainakaan Vantaalla.

5. Onko tehty arvio siitä, missä vaiheessa on tarpeen tiukat toimenpiteet, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sulkeminen? Muun muassa Japanin pääministeri ilmoitti eilen, että maan kaikki koulut sulkeutuvat kuukauden ajaksi, vaikka 127 miljoonan asukkaan valtiossa on tavattu vasta parisataa tartuntatapausta.