Tämän päivän HS politiikan uutinen todistaa ikävällä tavalla sen, ettei totuudella ole niinkään väliä nykyisessä polarisoituneessa keskustelukulttuurissa.
Myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti uudenvuodenpuheessaan, että me pystymme parempaan kuin tahalliseen väärinymmärtämiseen. Presidentti on oikeassa siinä, että tahallinen väärinymmärtäminen luo tilaa puolitotuuksille ja valheille. Yhteiskunta on valitettavasti jo nyt presidentin mainitsemassa tilanteessa, jossa toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen on johtanut asioiden voimakkaaseen polarisoitumiseen.

Pystymme varmasti parempaan keskustelukulttuuriin, mutta missä ovat esimerkit? Suomen suurin sanomalehti tekee omalta osaltaan parhaansa siinä, että kiistanalaisten asioiden ratkaisut jäävät odottamaan. Vai mitä mieltä on neljännes kansasta siitä väitteestä, että nyt ovat nousussa uusissa vaatteissa samat vihan aatteet, jotka syöksivät maailman sotaan 80 vuotta sitten?

Nimimerkillä ”kokenut politiikan toimittaja Yrjö Rautio” kirjoittaa, että Perussuomalaisten tulevaan vaalivoittoon tulee kuulemma varautua, koska elämme pahasti sairasta maailmanaikaa. Ilmassa on ”vihabasilleja”, jotka tarttuvat mihin tahansa. Lisäksi toimittaja esittää vain osan kansasta heränneen toivoon. Tämä toivo on Silakkaliike, joka syntyi vihanlietsonnan ja rasismin vastavoimaksi.

No, asioiden taustoista kiinnostuneelle voi syntyä myös päinvastainen mielikuva. Silakkaliike näyttää syntyneen vastustamaan perussuomalaisia. Vastustamaan niitä vastakkaisia poliittisia tavoitteita, joita esimerkiksi Silakkaliikkeen perustaja, Johannes Koski, Feministipuolueen kannattajana edustaa.

Poliittiset erimielisyydet kuuluvat asiaan, mutta uutta on suora hyökkäys perussuomalaista puoluetta ja sen kansanedustajia kohtaan. Milloinkaan aikaisemmin koko puoluetta ja sen kannattajia ei ole näin voimakkaasti rinnastettu polarisaation syypääksi. Varsinkaan, kun hallitusvaltaa ylläpitävät muut puolueet, keskustan tukemat vasemmistovihreät.

Vastakkainasettelun aika ei siis näytä olevan ohitse vielä pitkään aikaan, vaikka presidentti sovun tietä tarjosikin. Vastakkainasettelun sylttytehdas on kuitenkin aivan jossain muualla kuin perussuomalaisten tai sen kannattajien suunnalla. Tämän johdosta on entistä tärkeämpää pyrkiä tuntea totuus ja pitää siitä kiinni. Totuutta ei voi poistaa rasismikorttia – saati vihapoliisia – esittämällä. Kansalla on tarve tietää koko totuus. Siksi julkista keskustelua haastavista teemoista tulee lisätä, niin eduskunnassa kuin muussakin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sitä on demokratia ja sitä on sananvapaus.