Monta uutista tarvitaan yhden ihmisen maineen murskaamiseen?
Loppuvuonna 2025 suomalainen media tarttui innokkaasti uutiseen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen välikohtauksesta Brysselin lentokentällä. Muutamassa päivässä yksittäisestä tapahtumasta syntyi mediakohu, joka kasvoi valtavaksi erityisesti iltapäivälehdissä.
Kun uutisointia tarkastellaan jälkikäteen, määrät ovat hämmästyttäviä:
• Iltalehti: noin 25–40 uutista
• Ilta-Sanomat: noin 20–35 uutista
• muut suuret mediat YLE, MTV Uutiset, HS, STT pohjaiset maakuntalehdet useita lisää
Yhteensä arviolta 90–170 uutista samasta tapauksesta.
Ja mitä näissä uutisissa vihjailtiin?
Päihtymystä.
Epäasiallista käytöstä.
Aiheettomasta työmatkasta
Seuralaisesta
Sitä pitäisikö hänen erota tehtävästään.
Esimerkiksi uutisissa kirjoitettiin:
”Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksessa katsotaan, että Lehtosella ei käytännössä ole mahdollisuuksia jatkaa tehtävässään ja toivotaan, että hän ymmärtäisi itse erota.”
Samalla julkaistiin jopa lukijakuva ravintolasta, jossa pöydällä oli viinilasi – vihjailun vahvistamiseksi.
Mutta samaan aikaan jutussa Kelan hallituksen puheenjohtaja Kiukas totesi myös:
”Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että tässä olisi alkoholinkäytöstä kysymys millään lailla.”
Silti spekulaatiot jatkuivat päivästä toiseen. Ja nyt tiedämme miksi tämä on niin järkyttävää.
Koska kuten torstaina uutisoitiin:
Lehtonen oli saanut vakavan sairauskohtauksen ja olisi voinut jopa kuolla ilman hoitoa.
Toisin sanoen:
samaan aikaan kun ihminen oli hengenvaarallisessa tilanteessa, media spekuloi päihtymyksellä ja asiattomalla työmatkalla.
Valitettavasti tämä ei ole poikkeus.
Tämä on iltapäivälehtien tuttu toimintamalli erityisesti poliittisia toimijoita ja luottamushenkilöitä kohtaan:
syntyy epäselvä tapahtuma
vihjataan skandaaliin
julkaistaan kymmeniä jatkojuttuja
luodaan poliittinen paine
puhutaan erottamisesta
Joskus faktoja löytyy. Suurimmalta osalta ei, mutta lukijat johdatettu valheellisen mielikuvan pauloihin ja maine on pilattu.
Ja ennen kuin totuus selviää vahinko on jo tapahtunut.
Lehtonen ei ole ensimmäinen ihminen, joka joutuu mediakoneiston rattaisiin. Eikä valitettavasti viimeinen. Monet Perussuomalaiset on joutuneet samaan myllyyn. Itsekin useasti.
Mutta tässä Lehtosen tapauksessa jää yksi kysymys jää ilmaan:
Missä on vastuu?
IJos suomalaisella medialla on vielä jäljellä ammattiylpeyttä, iltapäivälehtien pitäisi pyytää anteeksi.
Avoimesti.
Ja jos Suomen Journalistiliitto todella haluaa parantaa journalismin uskottavuutta, sen pitäisi tutkia tämä tapaus kunnolla.
Koska en usko JSN olevan riittävä toimielin kyseisen vääristelyuutisoinnin katkaisemiseksi, tulisi lakia muuttaa siten, että media joutuisi näissä räikeissä tapauksissa aidosti vastuuseen, eikä vain leikisti. Koska jos kymmenet uutiset voivat perustua vihjailuun ilman faktoja, kyse ei ole enää journalismista. Se on maineen murskaamista otsikko kerrallaan.
Tekstin aiheet:
Iltaroskalehtien tavoite on saada otsikoilla myyntiä lisää, tuskin siinä muuta pahantahtoisuutta on. Kun toimittaja väki nuortuu jutut alkavat olla pelkkää kilpailua kuka saa vetävimmän otsikon päivässä. Tekoälyn avulla jutuista tulee syventäviä ja vähemmän lapsellisia horinoita. Toimittajien valinnassa kannattaa huomioda heidän elämänkokemustaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin juuri, kun silmien venytys myi aikansa, joten kai seuraavaksi tehdään juttu, jossa ihmisiä vedetään nenästä – ihan vain lehtien myynnin vuoksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Asiallinen kannaotto!
Onhan tämän meidän ”VASTUULLISEN MEDIAMME” toiminta aivan räävitöntä.
Tikun nokkaan voi nostaa tuon pakkoveroillamme ylläpidetyn YLE:n toiminnan.
Onko tullut ensimmäistäkään oikaisua tai peräti anteeksipyyntöä siitä ylikierroksille menneestä uutisoinnista, jota se Lehtosta kohtaan harjoitti?
Oliko syynä tuohon ajojahtiin, että nyt taisi murtua eräs Kepun vuosikymmenten takaisista läänityksistä KELA:n johdossa, Lehtosen nimityksen myötä?
Vähintä mitä YLE voisi tehdä, olisi esittää julkinen anteeksipyyntö Lehtoselle.
Suomeksi ja ruotsiksi riittäisi, mutta ruutuaikaa pitäsi siihen antaa vähintään kolmasosa siitä ajasta, mitä noihin vihjailuihin ja kauhisteluihin käytettiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kuka ne lehdet omistaa? Siitä on viime kädessä kysymys.
Yksityisessä bisneksessä on aina kysymys omistajien (pääomasijoittajien) saamasta voitosta, jonka pitäisi olla mahdollisimman suuri.
Yksityiset hoivayhteisöt ovat tästä olleet hyvä esimerkki: hoitajia liian vähän, varuste-ja hoitajamitoitus minimissään. Hoidonlaatu kuin tehokanalassa.
Jos ”uutinen”, oli sitten miten epäaito tahansa, myy, niin sitä toistetaan niin kauan kuin lehden myynti on tuottoisaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Monenko maahanmuuttajan ei ainoastaan maineen vaan kaikkinensa normaalin elämisen mahdollisuudet perussuomalainen puolue yrittää pyhänä tehtävänään jokaisena päivänä ja vuotena tuhota? Jokaista kirurgia kohden sadanko?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ai tulijat ovatkin kirurgeja, oikein sadoissa määrin?
Tuskin me heitä tuollaisia joukkoja tarvitsemme? Hoitajista kyllä OLI pulaa, varsinkin suomen tai edes ruotsinkieltä tajuavista.
Miten muuten ovat työllistyneet taannoin, sankoinjoukoin tulleet, Koneinsinöörit?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sotasensuuri on näemmä nyt aivan tapissaan kun Mika Niikonkin sallitaan kirjoittaa PS:n sivuilla vain jostain lillukan varsista kun paljon tärkeämpiä asioita juuri nyt meneillään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti