Jatkuvat raadolliset tilastot huonosta vanhustenhoidosta eivät ota parantuakseen. Omaisten, vanhusten ja hoitohenkilökunnan kokemukset ovat karua kuultavaa.

Joskin Suomessa on myös hoitoyksiköitä, joissa hoito on erityisen laadukasta. Jotain hyvääkin mutta paljon puhuttu yhdenvertaisuus ei vanhustenhoidossa toteudu.

Millaisen vanhuuden toivomme?
Toiveet vaihtelevat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kunnon mukaisesti. Joku toivoo aktiivista arkea hiihtolenkkeineen, joku haluaa viettää aikaa omissa oloissaan, joku toinen toivoo lämpimän vuoteen säännöllisillä ruokahetkillä. Toiveet vaihtelevat ja niin pitää ollakin.

Yksilöllisyys on yksi keskeisistä laadukkaan hoidon edellytyksistä. Vanhukset itse toivovat yksilöllisyyden huomiointia arjen kokonaisratkaisuissa. Osa ei ole tottunut ääneen toiveitaan ilmaisemaan. On ollut vaatimattomuuden kulta-aikaa. Vanhuksen läheisten ja osaavien hoitajien turvin yksilölliset tavat ja toiveet saadaan esille ja arkea omannäköiseksi.

Arjen mielekkyyttä nostetaan esille henkisen terveyden ylläpitäjänä. Kunnat tarjoavat vaihtelevasti erilaisia palveluita. Osalla on tarjolla vain ikääntyville suunnattuja palveluita ja toiset tarjoavat tiettyä palveluaan kaikenikäisille. Moni ikääntyvä kokee mielenkiintoisena eri-ikäisten kohtaamiset. Tarvetta näille on ja niiden tarjontaa tulisi laajentaa.

Ikäihmisten päivätoiminnassa ikääntyvät tapaavat toisiaan rupatellen erilaisen toiminnan parissa. Päivätoiminta etsii uusia kiinnostavia muotoja saavuttaakseen laajemman kävijäjoukon. Osa toivoo enemmän yhteisiä mielenkiintoisia retkiä, teatterikäyntejä, uusia harrastusmuotoja. Unohtamatta perinteisempää päivätoimintamuotoa päivätoiminnan omissa tiloissa.

Tietotekniikka mahdollistaa arjen monipuolisuutta. Moni ikääntyvä on hankkinut itselleen osaamista ja tarvittavat tekniset välineet. Digitalisaatio ei kuitenkaan koskaan korvaa auttavia käsiä ja läsnäoloa. Se on korvike ja antaa apua pahimman yli.

Huonokuntoiset vuoteenomat vanhukset eivät luultavasti kaipaa uusimpia digitalisaation tarjoamia ohjelmia. He toivovat auttavia käsiä, ystävällistä suhtautumista, lämmintä läsnäoloa ja aikaa.

Moni toivoo oman hoitonsa tarkkaa huomiointia, hyvää toteutusta ja jatkuvuutta. Hoitotyössä käytettävät suunnitelmat ovat työkaluja laadukkaan hoidon tavoittelussa. Niiden tulee olla selkeitä ja hoitoa eteenpäin vieviä. Moni puhuu sähköisten suunnitelmien puolesta ja toivoo niiden toimivuutta ja yksinkertaisuutta. Suunnitelman tulee edistää vanhuksen hyvinvointia, se ei saa olla vain organisaatiota varten.

Asianmukainen lääketieteellinen hoito on kivijalka mahdollisimman laadukkaan hoidon toteutumiseen. Ajantasainen ja oikea lääkitys terveyshaasteisiin ja sairauksiin. Tarveharkintaiset tutkimukset ja hoidot tulee toteutua kärsimysten välttämiseksi.

Tarvitsemme seuraavien vuosien aikana tuhansia uusia hoitajia. Hoitotyö ei enää houkuta. Muiden auttajat on jätetty yksin. Hoitotyö tarvitsee korjauksen ja ryhtiliikkeen. Työolot tulee saattaa asianmukaisiksi, palkkaus työn vaativuutta vastaavaksi ja työn tekeminen ilman jatkuvaa kiirettä tulee huomioida. Hoitotyön arvostuksen hyväksi tulee tehdä pitkäjänteistä työtä. Usein nostetaan esille johtamisen haasteet ja eri-ikäisten erilaiset toiveet työntekemiseen. Myös nämä tulee huomioida uuden ajan työntekemisessä.

Vanhusten huono hoito voidaan muuttaa paremmaksi.

Päättäjien arvot ratkaisevat. Pidämmekö tärkeänä läheistemme arvokasta vanhuutta vai onko tärkeämpää hoitaa koko maailmaa hiveleviä tehtäviä?

Ps- kuntavaaliehdokas Mervi Eskelinen