Etelä-Savossa on noin 7000 maaseutu-, viljatilallista tai metsäyrittäjää. Valitettavasti moni maaseudulla toimiva yrittäjä on joutunut laittamaan lapun luukulle, karjan teurasautoon ja työkoneet ruosteen tuhoamaksi.

Koko maan tasolla lypsykarjatiloja lakkautuu noin 500, viljatiloja lakkautuu noin 800 ja muita nautakarjatilat lakkautuu noin 600 vuosittain. On nostettu esille pärjäävätkö vain kattavan liiketoimintaosaamisen omaavat yrittäjät?

Maaseutu on ollut vuosisatoja ihmisten ja yhteiskuntamme kivijalkaa. Sotien aikana ja erityisesti sotien jälkeen maaseutu tarjosi elämisen mahdollisuudet suurelle osaa väestöä.

Maaseudun autioituminen on lisääntynyt. Asumisen kallistuminen, sähkönsiirtomaksujen nopea nousu, polttoaineveron lisääntyminen sekä joukkoliikennemahdollisuuksien väheneminen ovat ajaneet ihmiset kauppakeskuksien äärelle keskustoihin.

Usein myös nostetaan esille maaseudun elinkeinoon liittyvien tukimuutosten ongelmat tukiprosessissa. Moni tuki jää käyttämättä tietämättömyyden tai byrokratian vuoksi. Määräajat paukkuvat ja tukieurot menevät hakuprosessien osaajille.

Kuitenkin myös maaseudulla tulisi pärjätä taloudellisesti ilman taloudellista ulkopuolista tukea. Maaseudulla tulisi myös pärjätä ilman laajamittaista tukijärjestelmää. Myös maaseudulla täytyy olla menestymisen mahdollisuudet työtä tekemällä. Mikkeli merkittäväksi maaseutukunnaksi tulisi olla yksi keskeinen kuntatavoite.

Miten Mikkeli elinvoimaiseksi maaseutukunnaksi?

Maaseutumatkailu on nouseva trendi ollut jo pitkään. Ihmiset lomillaan ja vapaa-ajallaan hakeutuvat ruuhkakeskusten ulottumattomiin. Maaseudun rauhallisuus ja kahlitsematon luonto ovat monelle voimaannuttava kokemus. Toisille luontoretkeily erilaisine vaellusmatkoineen ovat henkistä ja fyysistä jaksamista lisäävä elementti. Kuinka maaseutumatkailua edistetään vahvemmin koko vuotiseksi?

Saimaa vesistöineen ja kauniine luontoineen tarjoaa vieläkin enemmän mahdollisuuksia.

Maaseutu kotieläimineen on monelle elinkeino. Moni maaseutuyrittäjä on laajentanut toimintaansa ikäihmisten hoivapalveluiksi. Valitettavasti monien haaveet jäävät toteutumatta suuren valmistelutyön vuoksi. On tiloihin, sähköihin, viemäröintiin ja moneen muuhun lisätyöhön liittyvää korjaus- tai uudelleen rakennusvaadetta. Moni maaseutuyrittäjä voisi kevyemmällä byrokratialla hyödyntää palveluitaan tai kehittää uutta palvelua esimerkiksi lapsille, työikäisille ja ikääntyville.

Kunnan ja maaseutuyrittäjien väliset yhteistyösopimukset viikottaisiin vierailuihin maaseudun äärelle. Moni toivoisi kokeilevan vanhoja taitojaan maataloudessa, eläinten ja koneidenkin kanssa.

Jotkut saavat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn eväitä. Monelle se tuo tarvittavaa vaihtelua ja jaksamista arkeen.

Myös maatalouden- ja metsätalouden uudet tuotteet ovat kysyttyjä. Joidenkin tuotteiden osalta kysyntä ylittää tarjonnan. Kotimaisten viljan ja maataloustuotteiden kehitystyö on ollut huimaa. Kauravalmisteet riisin tilalle. Kauravalmisteet ovat tehneet suurta nousua mutta ne eivät voi olla perinteisten maitovalmisteiden alasajajia. Molemmille on käyttäjiä.

Suomalaiset maidontuottajat tekevät arvokasta työtä turvatakseen erilaiset maitovalmisteet ja raaka-aineet käyttöömme. Etelä-Savon alueella on laadukkaita tuottajia. Heidän olemassaolonsa tulee turvata poliittisilla päätöksillä. Asenne maatalouden edistämiseen tulee olla positiivinen ja kannustava.

Etelä-Savossa on metsää noin 1 200 000 hehtaaria. Yksityismetsiä on noin 75 prosenttia. Moni metsänomistaja hoitaa vihreää kultaa esimerkiksi myyntiin, matkailuun tai omiin energiatarpeisiinsa. Metsillä on ollut merkitystä elinkeinon ja viihtyvyyden näkökulmasta. Metsien rooli on muuttunut monipuolisemmaksi mutta metsien laajamittainen hyötykäyttö ei Suomen kylmissä vuodenajoissa vähene. Ihmiset yhä rakentavat asuintalojaan, piharakennuksia ja erityisesti vapaa-ajanrakennuksiaan puulämmitteiseksi. Varsinkin sähkönsiirtohintojen jatkuva nousu edistää metsien laajamittaista lämpöenergiakäyttöä.

Mikkelin maaseutu tarjoaa monipuoliset puitteet keskeiseksi maaseutukunnaksi. Mikkeliläisillä on halua, tarmoa ja ideoita maaseudun hyödyntämiseksi. Maaseutu ja sen palvelut/tuotteet voivat toimia elinkeinona monella eri sektorilla. Myös vähemmän perinteisillä aloilla kuten koulutus-, sosiaali- tai kulttuurialalla ja monella muulla alallakin. Erityisesti sosiaaliala tarjoaa laajamittaista työllistymismahdollisuutta esimerkiksi erilaiset palvelukodit.

Päättäjät vaikuttavat asenteillaan Mikkelin alueen kehityssuuntaan.

Ps- kuntavaaliehdokas Mervi Eskelinen