Kiusaaminen

Suomalaisista 90-% on kokenut kiusaamista itse tai lähipiirissä.

Esimerkiksi Kouluterveyskysely osoittaa, että 7 % kaikista 8-9-luokkalaista on kokenut kiusaamista kerran viikossa.

https://thl.fi/…/katsaus-lasten-ja-nuorten-hyvi…/kiusaaminen

Kiusaaminen on henkistä, fyysistä ja/tai sosiaalista väkivaltaa, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön sanallista tai sanatonta vahinkoa. Se voi olla hetkellistä, pitkäkestoista, suunnitelmallista ja tahallista. Näin kiusaaja pyrkii aiheuttamaan kiusatulle mielipahaa ja vahinkoa.

Suomen rikoslain mukaan luku 21, 5§ Pahoinpitely.

Suomen rikoslaki korostaa kiusaamista rikoksena, kun se on fyysistä. Miksi rikoslain pykälässä 5 ei selkeästi ilmaise, että henkinen ja sosiaalinen väkivaltakin on rikos. Miksi rikoslaissa ei ole mainintaa, että kiusaaminen on rikos, jos tekee toiselle ruumiillista tai henkistä tai sosiaalista väkivaltaa?

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Pitkäaikainen kiusaaminen voi jättää jälkensä nuoren aivojen rakenteisiin. On tutkittu 14-19-vuotiaita nuoria Englannista, Irlannista, Ranskasta ja Saksasta. Osa nuorista oli kärsinyt rankasta kiusaamisesta vuosikausia.

Tutkijat havaitsivat, että kiusaamisen kohteeksi joutuneiden aivoissa oli eroja verrattuna niiden nuorten aivoihin, joita ei oltu kiusattu. Kiusaaminen kutisti ja muutti nuoren aivojen tiettyjä osia. Nämä aivojen osat ovat tekemisissä muun muassa motivaation ja tunteiden prosessoinnin ja säätelyn kanssa

( Molecular Psychiatry -lehti). Kiusaaminen on kuin aivosolujen tainnuttamista.

Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi kiusatun lyöminen, töniminen, potkiminen, kamppaaminen, kuristaminen, hiuksista vetäminen ja käsiksi käyminen. Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi kiusatun vapaan liikkumisen kontrollointia, yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja uhkailua ystäväsuhteiden rikkomisesta. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi ivaaminen, mustamaalaaminen, matkiminen ja naurunalaiseksi tekeminen.

Kiusaamisen seurauksia ovat esimerkiksi masentuneisuus, stressi, ärsyyntyneisyys, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus, lamaantuminen ja motivaation lasku. Kiusatut kärsivät univaikeuksista, voivat olla vihamielisiä ja aggressiivisia. Kiusaamisen seurauksena itsetunto heikkenee. Kiusaaminen musertaa kokonaisvaltaisesti, se on kuin syöpä.

https://www.ttl.fi/tyoyhte…/tyopaikkakiusaaminen/seuraukset/

Kiusaamista voi tapahtua esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, perheissä, parisuhteissa, työpaikoilla, internetissä, harrastuksissa. Ihmisten välisissä muissa vuorovaikutuksissa.

Työpaikalla voi kiusaaminen ilmetä esimerkiksi kohtuuttoman työmäärän ja aikataulujen antamisena sekä vaatimisena, mielipiteiden ohittamisena ja huomioimattomuutena, kohtuuttomana työn ja tekemisen valvomisena, tiedonvälityksen ulkopuolelle jättämisenä, työtehtävien pois ottamisena, osaamisen kannalta tai aikaisempien tehtävien selvästi vaatimattomampien työtehtävien antamisena, painostamisena olemaan vaatimatta työntekijän normaaleja työsuhteisia oikeuksia ja eriarvoisena kohteluna esim. koulutukseen pääsyssä ja palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisena.

https://www.ttl.fi/t…/tyopaikkakiusaaminen/ilmenemismuotoja/

Ratkaisuja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamiskierteen katkaisemiseen ovat perinteisesti esimerkiksi Kiva Koulu

http://www.kivakoulu.fi/

Kehittämämme Kilpimallin perusajatuksia:

1.Kiusaamisen vastustamisen valtuutettu. Perustetaan virka, joka tulisi olemaan valtakunnallinen valtion virka.

2.Maakunnittain olisi yksi kiusaamisen vastustamisen Kilpihenkilö. Apunaan hänellä on koulutetut vapaaehtoistyöntekijät eli Pyyteettömät Ystävät.

3.Pyyteettömät Ystävät ovat arjen apuna kiusatulle.

Kiusattu ja Pyyteetön Ystävä ovat keskustelleet aikaisemmin ennen yhteistapaamista. Kilpihenkilö ja Pyyteetön Ystävä ovat täysin tietoisia tilanteesta ja kiusatun kokemuksista ja he toimivat kiusatun puolesta. Tarvittaessa keskusteluun voi osallistua Kilpihenkilö ja valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu.

Perinteisesti kiusaamiskeskusteluissa kiusaajilla on valta-asema. Kiusaajan valta-asemaan tulee puuttua. Pyyteetön Ystävä ja Kilpihenkilö ovat aina kiusatun puolestatoimijoita. Kiusatun tulee kokea, että hänen oikeuksiaan turvataan ja autetaan vaikeissa hetkissä keskustelun aikana. Kiusatun tulee tuntea olevansa arvostettu ja häntä todellakin kuullaan. Kiusatulla on mahdollisuus olla myös vain hiljaa ja kuunnella. Häntä ei painoteta keskustelemaan. Huolehditaan, että kiusattu ei koe syyllistymistä.

Jos kiusatulla ei ole voimavaroja tulla yhteiskeskusteluun, Pyyteetön Ystävä toimii hänen puolestaan.

Kilpitoiminta on kiusatulle vapaaehtoinen, mutta kiusaajalla on velvollisuus osallistua ja vastata kiusatun asettamiin kysymyksiin. Kiusaajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa prosessin kulkuun, aikatauluun ja käsiteltävien asioiden sisältöön.

Keskustelun aikana ei käydä läpi vaikeita kiusaamistilanteita, ellei kiusattu niitä halua käsiteltävän. Monesti raakojen kiusaamistilanteiden läpi käyminen aiheuttaa lisätuskaa, lisäahdistusta ja haavojen aukirepimistä.

Kilpimallin toiminta on luottamuksellista. Toiminta etenee kiusatun ehdoilla esimerkiksi jälkikeskustelumahdollisuutena.

Kehittämämme Kilpi-Malli on tarkoitettu kaikenikäisille ja erilaisiin kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiskierteen katkaisemisiin.

Mallia voisi kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden ratkaisuissa.

Kehittämiseen voisi sisällyttää myös Check-in nettikahvilaa. Check-innissä voisi keskustella ja tuoda tiettäväksi omaa tai ystävän kiusaamista kasvottomana ja nimettömänä. Keskusteluympäristössä olisi mahdollista keskustella toisten kiusaamista kokeneiden kanssa. Myös valtakunnallinen vastustamisen valtuutettu, maakuntien kilpihenkilöt ja Pyyteettömät Ystävät voisivat antaa tukea ja ohjeita miten toimia eteenpäin.

Valtakunnallinen Kiusaamisen vastustamisverkosto voisi myös olla kehittämishankkeena.

Teimme kansalaisaloitteen Valtakunnallisen kiusaamisen vastustamisen Kilpimallista. Malliin liittyy valtakunnallinen kiusaamisen vastustamisen valtuutettu, maakunnallinen kiusaamisen Kilpihenkilö ja Pyyteettömät Ystävät.

Keväällä 2018 on tehty toimenpidealoite Ritva Elomaan toimesta koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntien lakisääteisiin tehtäviin.

Koulurauha-asiamies vastaisi kunnan tai tietyn alueen perusasteen koulujen (1-9-luokkien) haastavien koulukiusaamistapausten ratkomisesta. Lisäksi koulurauha-asiamiesten kautta saataisiin nykyistä parempi tilannekuva kiusaamisesta Suomen kouluissa.

https://www.eduskunta.fi/…/Eduskunta…/Sivut/TPA_23+2018.aspx

Mervi Eskelinen eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä

Kanssakirjoittaja Karin Karjalainen