Perussuomalaiset

Matti Rinnekangas

Ruokahävikki FakeNews ja miten 100 % kiertotalouteen!

Tämän päivän uutisvirran mukaan vuositasolla Suomessa ravintoloissa 80 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Ravintoloilla vaikeuksia ennustaa ruokailijoiden määrää ja valmistetun ruoan suosiota. Luonnollisesti kaikkia syyllistetään kyseisestä ongelmasta. Pysähdytäänpä kuitenkin hetkeksi ja puretaan osiksi hävikin todellinen rakenne vuositasolla. 

Oletetaan, että ainoana ruokalajina vuositasolla olisi lihakeitto. Vuositasolla sitten eri vaiheiden vuoksi hävikkiin joutuisi 80 miljoonaa kiloa. Naudan lavasta tehty lihakeitto sisältää ravintoaineita yhteensä 11,95 grammaa /100 grammaa naudan lavasta tehtyä lihakeittoa (proteiinit 5,6 grammaa, hiilihydraatit 4,5 grammaa , rasva 0,9 grammaa, kivennäis- ja hivenaineet noin 0,94 grammaa, vitamiinit 0,006 grammaa). Loput 88,05 grammaa 100 grammasta keittoa on……. vettä….

Näin vuositasolla hukkaan heitetty lihakeitto tarkoittaa ravinto aineina 9,56 milj kg menetystä. Suomalaista kohden (5,5 miljoona suomalaista) hävikkiä 1,74 kg ravintoaineita. Vuorokaudessa hävikki 1,74kg/365vrk=0,0047 kg eli kokonaista 4,7 grammaa/vrk ravintoaineita.

Oletetaan tällä kertaa puolestaan, että vuoden ajan ainoana ruokalajina olisi salaatti eettisistä yms. syistä. Tällä kertaa keskiverto vegaanipäivää viettävä suomalainen valitsee keskiverto salaattipöydän antimet, jonka sisältö on tavanomainen ja suorittaa keskiarvon mukaisen poiminnan omalle lautaselleen. Kyseisen ruokailijan annos sisältää ravintoaineita yhteensä 16,16 grammaa /100 grammaa keskiverto salaattia (proteiinit 1,0 grammaa, hiilihydraatit 10,4 grammaa , rasva 3,6 grammaa, kivennäis- ja hivenaineet noin 1,14 grammaa, vitamiinit 0,017 grammaa). Loput 83,84 grammaa 100 grammasta salaattia on……. edelleen tylsästi vettä!!

Näin vuositasolla hukkaan heitetty, salaattiruokavaliota noudattavan kansan salaattitappio vastaa ravintoaineina 12,928 milj kg menetystä. Suomalaista kohden salaattihävikki (väkiluku pysynyt tällä välin samana 5,5 miljoonassa) 2,35 kg vuodessa.

Vuorokaudessa hävikki 2,35kg/365vrk=0,0064 kg eli kokonaista 6,4 grammaa/vrk.

Johtopäätös 1: Mikä on tämän ruokahävikin merkitys olennainen globaalissa hiilikuormassa?

Johtopäätös 2: Annetaan koululaisten syödä rauhassa. Ruokahalu vaihtelee eri syistä ja ennustaminen yhtä vaikeaa kuin säänkin ennustaminen!

Johtopäätös 3: Lihakeitolla hävikki on grammoissa mitattuna 26,5 % pienempi kuin salaattipöydän antimilla. #Sekaravinto vs kasvisravinto?

Johtopäätös 4: 100 %:nen kiertotalous: Nyt se tulee…. Jo isoäitini opetti säästäväisyyteen (sota-ajan kokenut kun oli). Ei syöty ravintolassa valkean pöytäliinan ääressä. Oltiin tyytyväisiä isoäidin kotona ruokapöydän ääressä tarjoamaan ruskeaan kastikkeeseen + keitettyyn perunaan. Perunan kuoret ja jos ruoasta jotain jäi, annettiin pihalla samoilevalle kesäpossulle=100 % kiertotalous. Tässä kiertotaloudessa oli minulla aina hyvä mieli ja omatunto: Vaikka ei itse jaksanut aina syödä kaikkea ottamaansa, tiesi että ruoka lämmitti kesäpossun suolen mutkaa mukavasti seuraavaan ruokailukertaan saakka! Kaverille kans!

Korjattu klo 21.37: typo 1,2928=>12,928. Laskelmat tehty oikealla luvulla.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


9 kommenttia
Nimetön
#1

Kirjoittajasta ei ole ainakaan sähköasentajaksi, kun ei osaa tehdä johtopäätöksiä. Eikä rakentajaksi, kun ei saa aikaan edes aasinsiltoja. Mielenvikainen teksti.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Enska
#6

Mielenvikainen?
Tuossahan nimenomaan selitettiin mitä kyseinen hävikki tarkoittaa oikeasti.
Eli muutama gramma per suomalainen, saman verran taitaa mennä hampaita pestessäkin ”ruokaa” hukkaan….

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

Ravintoloilla ja kaupoilla pitäisi olla yhteinen eläin-maatila, johon hävikkiruoka vietäisiin eläinten ja henkilökunnan ruuaksi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Tane
#7

70- luvulla perunat jotka eivät kelvanneet kauppoihin, vietiin kouluruokaloihin.
Ne mitkä eivät kelvanneet koululaisille vietiin sikaloihin.
Ne joita siat eivät syöneet vietiin armeijalle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Karseat kokemukset perunoista
#8

1967 Hennalan kassuilla oli tosi karsea perunavuosi, varsinkin kun joutui perunakipolta ottamaan ne pöydän loppupäästä viimeiset kulhoon jääneet. Ne jotka saivat valita ensin saivat parhaat huonoista potuista. Pakko oli syödä sikalatasoa olevia ” perunoita”.
Kekkonen jyrähti perunafarmareille Suomen perunan surkeasta tilasta. Tilanteen korjautumiseen meni vuosia.
Sen aikaiset perunat eivät kelpaisi nykyään myyntiin. Nyt perunoiden laatu on ensiluokkaista.
Miksi niitäkin tuodaan kaukomaista?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#3

Erittäin hyviä huomioita ja uusia näkökulmia!
– Yleensä kyllä nämä poliitikkojen huomiot tuotetaan siten, että ensin haetaan lopputulos ja sitten tyhjästä keksitään sille perustelut.

Takavuosina käytiin keskustelua sellaisestakin kuin koululaisten laittaminen kuorimaan omat perunansa.
– Keskustelu oi sellaista, että jokaisella oli etukäteinen kanta asiaan ja muita kuuntelematta sitten sitä puolusti.

– Ekologian kannalta on järjetöntä kuljettaa perunan kuoret jonnekin Helsingin keskustaan ja sieltä jätekierrätyksen kautta pois, kun [Hyvinkäällä] kuorittujen perunoiden kuoret syötetään sioille paikan päällä.

– Perunoiden kuoriminen koulussa mielestäni kuuluu opetukseen siinä kuin muutkin käden taitojen harjoitukset.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Lasse Hietanen
Iloinen
#4

Hei. Kiitos Matti ja Ystävät hyvästä; ”Totuuskomission” tiedotteesta. Meillä kaikilla ihmisillä on kahdenlaista ”leipää”. Kärjistetysti; ”isokenkäiset” ”järkkäävät” toista, vaan; vietättävät; ”nälkävuosia” toisesta, monikaan ei tykkää moisesta. Kiitos. Siunaten, Lasse.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota vähän, syö hitaasti
#5

Eräs suuri syyllinen on lautasten xxxl koko. Mene toteamaan se vaikka ABC kippolaan. Isolla lautasella normiannos näyttää tosi pikkuruiselta.
Muutenkin kuppiloista tuntuvat kadonneet pienet kahvikupit. Tilalle on tulleet isot mukit. Joissakin paikoissa puoli litraiset.
Jätettä syntyy väkisinkin, kun otetaan liian isot annokset, jonka koko lautasella näyttää pieneltä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000