Ruokahävikki FakeNews ja miten 100 % kiertotalouteen!
Tämän päivän uutisvirran mukaan vuositasolla Suomessa ravintoloissa 80 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Ravintoloilla vaikeuksia ennustaa ruokailijoiden määrää ja valmistetun ruoan suosiota. Luonnollisesti kaikkia syyllistetään kyseisestä ongelmasta. Pysähdytäänpä kuitenkin hetkeksi ja puretaan osiksi hävikin todellinen rakenne vuositasolla.
Oletetaan, että ainoana ruokalajina vuositasolla olisi lihakeitto. Vuositasolla sitten eri vaiheiden vuoksi hävikkiin joutuisi 80 miljoonaa kiloa. Naudan lavasta tehty lihakeitto sisältää ravintoaineita yhteensä 11,95 grammaa /100 grammaa naudan lavasta tehtyä lihakeittoa (proteiinit 5,6 grammaa, hiilihydraatit 4,5 grammaa , rasva 0,9 grammaa, kivennäis- ja hivenaineet noin 0,94 grammaa, vitamiinit 0,006 grammaa). Loput 88,05 grammaa 100 grammasta keittoa on……. vettä….
Näin vuositasolla hukkaan heitetty lihakeitto tarkoittaa ravinto aineina 9,56 milj kg menetystä. Suomalaista kohden (5,5 miljoona suomalaista) hävikkiä 1,74 kg ravintoaineita. Vuorokaudessa hävikki 1,74kg/365vrk=0,0047 kg eli kokonaista 4,7 grammaa/vrk ravintoaineita.
Oletetaan tällä kertaa puolestaan, että vuoden ajan ainoana ruokalajina olisi salaatti eettisistä yms. syistä. Tällä kertaa keskiverto vegaanipäivää viettävä suomalainen valitsee keskiverto salaattipöydän antimet, jonka sisältö on tavanomainen ja suorittaa keskiarvon mukaisen poiminnan omalle lautaselleen. Kyseisen ruokailijan annos sisältää ravintoaineita yhteensä 16,16 grammaa /100 grammaa keskiverto salaattia (proteiinit 1,0 grammaa, hiilihydraatit 10,4 grammaa , rasva 3,6 grammaa, kivennäis- ja hivenaineet noin 1,14 grammaa, vitamiinit 0,017 grammaa). Loput 83,84 grammaa 100 grammasta salaattia on……. edelleen tylsästi vettä!!
Näin vuositasolla hukkaan heitetty, salaattiruokavaliota noudattavan kansan salaattitappio vastaa ravintoaineina 12,928 milj kg menetystä. Suomalaista kohden salaattihävikki (väkiluku pysynyt tällä välin samana 5,5 miljoonassa) 2,35 kg vuodessa.
Vuorokaudessa hävikki 2,35kg/365vrk=0,0064 kg eli kokonaista 6,4 grammaa/vrk.
Johtopäätös 1: Mikä on tämän ruokahävikin merkitys olennainen globaalissa hiilikuormassa?
Johtopäätös 2: Annetaan koululaisten syödä rauhassa. Ruokahalu vaihtelee eri syistä ja ennustaminen yhtä vaikeaa kuin säänkin ennustaminen!
Johtopäätös 3: Lihakeitolla hävikki on grammoissa mitattuna 26,5 % pienempi kuin salaattipöydän antimilla. #Sekaravinto vs kasvisravinto?
Johtopäätös 4: 100 %:nen kiertotalous: Nyt se tulee…. Jo isoäitini opetti säästäväisyyteen (sota-ajan kokenut kun oli). Ei syöty ravintolassa valkean pöytäliinan ääressä. Oltiin tyytyväisiä isoäidin kotona ruokapöydän ääressä tarjoamaan ruskeaan kastikkeeseen + keitettyyn perunaan. Perunan kuoret ja jos ruoasta jotain jäi, annettiin pihalla samoilevalle kesäpossulle=100 % kiertotalous. Tässä kiertotaloudessa oli minulla aina hyvä mieli ja omatunto: Vaikka ei itse jaksanut aina syödä kaikkea ottamaansa, tiesi että ruoka lämmitti kesäpossun suolen mutkaa mukavasti seuraavaan ruokailukertaan saakka! Kaverille kans!
Korjattu klo 21.37: typo 1,2928=>12,928. Laskelmat tehty oikealla luvulla.
Tekstin aiheet:
Kirjoittajasta ei ole ainakaan sähköasentajaksi, kun ei osaa tehdä johtopäätöksiä. Eikä rakentajaksi, kun ei saa aikaan edes aasinsiltoja. Mielenvikainen teksti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mielenvikainen?
Tuossahan nimenomaan selitettiin mitä kyseinen hävikki tarkoittaa oikeasti.
Eli muutama gramma per suomalainen, saman verran taitaa mennä hampaita pestessäkin ”ruokaa” hukkaan….
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ravintoloilla ja kaupoilla pitäisi olla yhteinen eläin-maatila, johon hävikkiruoka vietäisiin eläinten ja henkilökunnan ruuaksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
70- luvulla perunat jotka eivät kelvanneet kauppoihin, vietiin kouluruokaloihin.
Ne mitkä eivät kelvanneet koululaisille vietiin sikaloihin.
Ne joita siat eivät syöneet vietiin armeijalle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
1967 Hennalan kassuilla oli tosi karsea perunavuosi, varsinkin kun joutui perunakipolta ottamaan ne pöydän loppupäästä viimeiset kulhoon jääneet. Ne jotka saivat valita ensin saivat parhaat huonoista potuista. Pakko oli syödä sikalatasoa olevia ” perunoita”.
Kekkonen jyrähti perunafarmareille Suomen perunan surkeasta tilasta. Tilanteen korjautumiseen meni vuosia.
Sen aikaiset perunat eivät kelpaisi nykyään myyntiin. Nyt perunoiden laatu on ensiluokkaista.
Miksi niitäkin tuodaan kaukomaista?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Erittäin hyviä huomioita ja uusia näkökulmia!
– Yleensä kyllä nämä poliitikkojen huomiot tuotetaan siten, että ensin haetaan lopputulos ja sitten tyhjästä keksitään sille perustelut.
Takavuosina käytiin keskustelua sellaisestakin kuin koululaisten laittaminen kuorimaan omat perunansa.
– Keskustelu oi sellaista, että jokaisella oli etukäteinen kanta asiaan ja muita kuuntelematta sitten sitä puolusti.
– Ekologian kannalta on järjetöntä kuljettaa perunan kuoret jonnekin Helsingin keskustaan ja sieltä jätekierrätyksen kautta pois, kun [Hyvinkäällä] kuorittujen perunoiden kuoret syötetään sioille paikan päällä.
– Perunoiden kuoriminen koulussa mielestäni kuuluu opetukseen siinä kuin muutkin käden taitojen harjoitukset.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hei. Kiitos Matti ja Ystävät hyvästä; ”Totuuskomission” tiedotteesta. Meillä kaikilla ihmisillä on kahdenlaista ”leipää”. Kärjistetysti; ”isokenkäiset” ”järkkäävät” toista, vaan; vietättävät; ”nälkävuosia” toisesta, monikaan ei tykkää moisesta. Kiitos. Siunaten, Lasse.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eräs suuri syyllinen on lautasten xxxl koko. Mene toteamaan se vaikka ABC kippolaan. Isolla lautasella normiannos näyttää tosi pikkuruiselta.
Muutenkin kuppiloista tuntuvat kadonneet pienet kahvikupit. Tilalle on tulleet isot mukit. Joissakin paikoissa puoli litraiset.
Jätettä syntyy väkisinkin, kun otetaan liian isot annokset, jonka koko lautasella näyttää pieneltä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti