Yleinen etu vai lopulta yksityisten jättiyritysten etu?

Gallup-tuloksia seuratessaan valistuneen äänestäjän on hyvä seurata rinnakkain #hoitajalakko n vaiheita sekä taustalla vaikuttavien puolueiden intressejä.

Olen itse varoittanut hoito-alan tuttaviani hoitajalakon aikana toimenpiteistä, joilla he pelaavat itsensä ulos tulevaisuuden työmarkkinoilta. Hoitajien sekä asiakkaiden (kuntalaiset) on ymmärrettävä lyhyen ajan yleinen etu (palveluiden toimivuus) sekä pitkällä aikavälillä yleinen etu (palveluiden edullisuus).

On tärkeää ymmärtää tämän vuoksi, kuka hoitajien vastapuolella neuvotteluissa tällä hetkellä hääräilee?

Vastakkain neuvotteluissa toimii työnantaja osapuolena @kuntatyonantaja KT. KT:n valtuuskunta käyttää tällä hetkellä päätösvaltaa. https://www.kt.fi/kt-organisaationa/paatoksenteko/valtuuskunta . KT valtuuskunta on kokoomus johtoinen ja enemmistöstä vastaavat puolueet kokoomus, sdp sekä keskusta. Heidän kokonaisvaltaisesta kuntatalous- sekä johtamis-osaamimisestaan voidaan esimerkkeinä pitää Tampereen, Turun, Espoon sekä Helsingin suoriutumista. Painopistealueena ollut voimakas palveluiden yksityistäminen sekä keskittyminen identiteetti sekä viihdepolitiikkaan on aiheuttanut voimakasta palveluiden kriisiytymistä sekä velkaantumista. Esimerkiksi Espoon ennustetaan nykytahdilla muuttuvan kriisikunnaksi vuonna 2024.

Kallis ja toimimaton tai edullinen ja toimiva

Terveydenhuollon kustannuksissa (lue: käytetty raha määrä) olemme esimerkiksi Ruotsia merkittävästi jäljessä. Joten siinä mielessä hoitajien pohjoismaisen palkkakilpailukyvyn sekä työvoiman saatavuuden puolustamiseksi palkkavaatimuksen yleisellä tasolla ovat oikeutettuja myös yleisen edun nimissä. 

Työnantajan etuna puolestaan mahdollisimman edullinen työntekijä, joka on samalla myös yksityisten terveysjättien intresseissä. Myös mitä enemmän näitä työntekijöitä voidaan siirtää yksityisen terveysjätin listoille, sitä parempi. 

Lyhyellä jänteellä hoitaja lakon aikana näyttäytyy helppona ratkaisuna siirtää palvelutuotanto yksityisille terveysjäteille tilanteeseen räätälöilyillä henkilöstövuokraus-järjestelyillä. Pitkällä aikavälillä ulkoistaminen aiheuttaa kuluttajahintojen nousua. Esimerkkejä palvelu-yksityistämisestä löytyy runsaasti: Caruna-siirtoverkkojen hintakeinottelut, nykyiset johdannaissähkökeinottelulla nostetut sähkön pörssihinnat, eläinlääkintähuollon yksityistäminen. Palveluiden ’parantamisella’ perusteltaisiin hintojen nostot sekä palveluiden keskittämiset. Veronmaksaja terveydenhuolto-asiakkaalle jäisi enää valinta tehtävä: mistä ovesta ylihintaisia palveluita tarjoavista suuryrityksistä astuisin sisään. Pitää muistaa, että terveysjätin märkä unelma on terveyden huollon monopoliasema palvelutuotannossa.

Kokoomus-sdp-keskusta-periaatteella päädytään kuntatyönantajissa todennäköisesti Espoo reseptin käyttöön: pitkällä alati kasvaviin julkisen terveydenhuollon kustannuksiin. Saadaan Ameriikan terveydenhuolto-malli, jossa terveydenhuolto on kallista, yksityistä sekä kaikilla ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Tässä yhteydessä toimimattomalla terveyden huollolla tarkoitan, että kaikilla ei ole siihen varaa. Ja kallilla tarkoitan sitä, että varakas pääsee nopeasti jonon ohi hoitoon vakuutuskustanteisesti.

Valitsetko sinä toimivat palvelut myös pitkällä aikavälillä vai yksityistämis-viihdepoliitikkojen tarjoamat lyhyen ajan hätäratkaisut?

#kansallatöissä