Brysselin EU-kehysneuvotteluiden tulos: kaksois giljotiini-isku Suomelle: ensin lähes 10 miljardia käteistä, jälki-iskuna EU:n Green Deal

Viikon lopun EU kehysbudjettineuvotteluiden laskua Suomelle on ehditty laskea ja hintalappu asettuu alkuvaiheessa jo useisiin miljardeihin. Vähemmälle keskusteluissa on jäänyt alkushokin aikana, mihin Suomea (ja muita EU maita) valmistellaan EU-rahoituskehyksellä. Muutokset tulevat olemaan radikaaleja ja toteutuessaan näkyvät jopa ensi vuonna suomalaisessa arjessa. EU:n komission ajama Green Deal-strategia rahoitus- ja verotusohjauksen avulla aiheuttaa suomalaisen yhteiskunnan uudelleen järjestelyn. Tässä esityksessä keskityn yksinomaan konkreettisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa, sen ideologiseen taustaan ja lopputulemaan seuraavan 10-20 vuoden aikana. Pyydän anteeksi mahdollisia epäloogisuuksia, mutta lukiessanne Komission ulostuloa, huomaatte sekavuuden olevan alkuperäistekstistä johtuvaa. Olen poiminut mielestäni olennaisen ja erikoisesti verotus+ eri Horizon ohjelmat.

Seuraava tiivistelmä perustuu EU:n komission ajamaan Green Deal -strategiaan, joka perustuu IPCC:n ’Climate change and land’-raportin toimenpide-suosituksiin. Green Deal -strategiassa keskeinen sisältö käy ilmi 20.5.2020 Euroopan komission tiedonannosta ’Pellolta pöytään’-strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvike järjestelmää varten. Tämä tulee olemaan rahoituksen ideologinen ohjaustyökalu EU:n yhteiskuntien muokkaamista varten. Dokumentista löytyy myös suomenkielinen versio EU syövereistä. Kirjoitus perustuu englanninkieliseen versioon.

Pellolta pöytään (Farm to fork) ja EU:n Green Dealillä tulee olemaan massiiviset vaikutukset ruokahuoltoon, sosiaaliseen rakenteeseen ja talouteen. Tavoitteena oikeuden mukainen siirtymä (Just transition=>kansalaispalkka), kestävä ruokahuolto (hyönteiset muun muassa) sekä verotuksella ohjaus (kuten lihavero, muovivero).

Kappaleessa 1: teema: Tarve toiminnalle (Need for action), oikeuden mukainen siirtymä (Just transition) ja suuri taloudellinen mahdollisuus.
Keskeisenä terminä kaiken oikeutukselle EU Green Dealissä on Oikeuden mukainen siirtymä (Just transition)
Massiivisten rahoituspakettien aiheuttaman sumuverhon taakse on jäänyt Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ajama suunnitelma kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pellolta pöytään strategiassa tavoitellaan orwellialaista oikeudenmukaista siirtymää (just transition). Liikkeen taustalla ammattiyhdistysliike, joka turvatakseen työntekijöiden oikeuksia käyttää erilaisia sosiaalisia interventioita talouksien siirtyessä kestävään tuotantoon , taistellakseen ilmastomuutosta vastaan ( vaikka 90 miljoonaa vuotta sitten oli enemmän CO2) ja suojellakseen biodiversiteettiä (lajikato on myytti: kaksi nisäkäslajia kuollut 10 vuoteen). Oikeuden mukaisen siirtymän seuraukset ovat seuraavat: ilmastotavoitteet ja globaalit ilmasto sopimukset aiheuttavat restrukturointia mm. seuraaville aloille: energiatuotanto, teollinen tuotanto, maatalous sekä metsätalous (lue: ajetaan alas perinteiset, lukuisia ihmisiä työllistävät alat). Nämä työllistävät Euroopan tasolla miljoonia työntekijöitä. Siirtymän yhteydessä tapahtuva työpaikkojen menettäminen kompensoidaan rahalla. Sopeutumisprosessin yhtenä ratkaisuna massiivisen työttömyyden tukemiseen mainitaan kansalaispalkka. Nämä tavoitteet yhteneväiset Extinction Rebellion liikkeen kanssa, jossa tietyt ihmisryhmät aiheuttavat ja johtavat muutosta (#BLM). XR:llä myös kritiikki valkoiseen keskiluokkaan. Myös katolisen kirkon Paavi on hengessä mukana kannattamassa kestävää kehitystä nälkäisten ja köyhien puolesta EU:n Green Dealin ’Just transition’-hengessä.

On luotava kestävä ja vastustuskykyinen ruoka-järjestelmä EU Green Dealin mukaisesti.
Green Deal-strategian mukaan COVID-19 korostanut ruokahuollon ja kohtuuhintaisen ruoan tärkeyttä. EU:n on komission mukaan tehtävä enemmän pitääksemme itsemme ja planeetan terveenä. Esimerkkeinä komission mielestä ovat lisääntyneet tulvat, metsäpalot sekä uudet hyönteiset. Euroopan komission on pakko määritellä EU-kansalaisten ruokavalio yksityiskohtaisemmalla tasolla.

EU Green Deal -muutos ruokaketjuun on EU:n Komission mukaan myös Suuri taloudellinen mahdollisuus (Huge economic opportunity)
Kansalaisten odotukset (siis EU komission mielestä) ovat ajuri ruokamarkkinoiden muutokseen. Tämä on mahdollisuus maanviljelijöille, kalastajille ja vesiviljelijöille sekä ruoan prosessoijille sekä palvelun tuottajille.
Tämä muutos ei tapahdu ilman muutosta ihmisten ruokavalioissa (muutos siis komission mielestä nykyisestä ruokavaliosta toiseen? Mitä ihmettä Euroopan komissio yrittää sanoa?) Jos eurooppalaiset ruokavaliot olisivat komission mukaan linjassa ruokinta suosituksien kanssa, ympäristöjalanjälkeä pystyttäisiin huomattavasti vähentämään. (Onko siis odotettavissa Komission taholta sosiaalista ohjausta ja markkinamanipulaatiota? Vrt märehtijän metaanipäästöt! Muutetaanko lihan hintaa?).
Komission mukaan EU:n kautta voidaan vaikuttaa globaaleihin markkinoihin, koska EU suurin maataloustuotteiden tuoja ja viejä. EU on suurin seafood-markkina maailmassa. Tätä kautta EU:n komissio voi vaikuttaa standardeja nostavasti globaalisti. Eli Euroopan Komissio tämän dokumentin mukaisesti voi asettaa haluamansa standardit ruoka-markkinoille.( Kanadassa on siirrytty suosittelemaan kasvipohjaisia proteiineja sekä rasvoja. Ollaanko kasviperäisessä ruokavaliossa rakentamassa seuraavaa sairausepidemiaa ympäristön ja ilmastonsuojelun varjolla? )

Kappaleessa 2.4. Teema: Verotus.
Verotusta käytetään ohjaamaan siirtymää kestävään ruokajärjestelmään. Komissio ehdottaa arvonlisäveron kohdistamista käytettävän mm. luomutuotettujen hedelmien ja kasvisten tukemiseksi. EU:n verotusjärjestelmien tulisi myös varmistaa, että ruokien hinta heijastelee todellisia käytettyjä luonnonvaroja sekä aiheutettuja saasteita ja päästöjä. Suomessa teollisuuden aloista kohteena luonnollisesti metsäteollisuus, maatalous, lihanjalostusteollisuus sekä savupiipputeollisuus. Eli odotettavissa on massiivista markkinamanipulaatiota investointi politiikan (rahoitetaan kestävän kehityksen projekteja) sekä verotuksen muodossa. Työkaluina apit jotka laskevat pihvin ja tomaatin tarkkuudella hiilijalanjälkeä. Appi laskee reaaliaikaisesti, miten ostokset laskennallisesti vaikuttavat ilmastoon.

Kappaleessa 2.5. teema: Ruokahävikin sekä jätteen vähennys.
Komission tavoitteena puolittaa ruokahävikki tukku- ja kuluttaja tasolla. Kuulostaa hyvältä: Mutta Suomen kannalta on vaikea vähentää olemattomasta hävikistä vielä puolet: 6,4 grammaa/suomalainen/vrk. Koreassa käytössä ’maksa omat jätteesi’ periaate. Kustannus noin 1 dollari/10 litraa. Tosin Korean järjestelmä on ollut tehoton, se on vähentänyt vain 5% ruokajätettä 2008-2014 välisenä aikana. Onko ruokahävikin osalta käymässä Suomen osalta taas niin, että muodostetaan kallis valvontajärjestelmä, jonka lisähyöty ja -arvo ruokahävikin vähentämiseksi on hyvin kyseenalainen?

Kappaleessa 3.1. teema : tutkimus, innovaatio, teknologia ja investoinnit.
Komissio valmistelee ’Horizon 2020’ ehdotus kokonaisuutta, jossa määritellään Green Dealin prioriteetit vuonna 2020 kokonaissummaltaan 1 miljardi euroa. ’Horizon Europe’ kautta Komissio käyttää 10 miljardia tutkimus-tuotekehitykseen ruoan, biotalouden, luonnonvarojen, maatalouden, kalatalouden, meriviljelyn, ympäristön osalta sekä digitaaliteknologian sekä luontoperusteisten ruokatuotannon osalta. Tutkimuksen avainaloja ovat vaihtoehtoiset proteiinit (kuten kasvi, mikrobi, meri, hyönteisperustaiset) ja lihaproteiinikorvikkeet. Voidaan kuvitella, millaiset vaikutukset tällä on suomalaiselle kotieläintuotannolle sekä maataloustuoteviennille. 10-20 % lasku tietyillä viennin osa-alueilla ei kompensoidu nyt neuvotelluilla muutaman sadan miljoonan tuilla. Rakennemuutos on pysyvä ja menetetty työpaikka ei palaudu. Pelkästään turkistalouden talouden arvo vuodessa vastaa lähes nyt Eu:lta saatujen saatujen syrjäisten seutujen tukien määrää.

Eli paitsi että Marin antoi viikon loppuna Brysselissä 10 miljardin huomen lahjan, myös verotusoikeus EU:lle annettu hiili- ja muoviveron muodossa. Tietojen mukaan muovivero mahdollisesti ensi vuonna. Kaupanpäälle vielä Suomen talouden uudelleen rakentaminen EU:n komission mukaisilla ohjeilla. Yleensä kehitysrahoitus ohjattu Suomelle haitallisiin projekteihin. Kun lasketaan mukaan telakka takaukset (jopa 40 miljardia), erilaiset rahoitus sitoumukset EU (jopa 108 miljardia), lisääntyvät EU nettomaksut, Suomen pankin 90 miljardin velkakirjaostokset, kuntien velat ja valtion velat (noin 120 miljardia), niin kyllä tässä veneessä on niin paljon reikiä, että

Suomella oikeasti loppuu kohta rahat ja järki kesken!