Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Taloustieteen Nobel Suomeen - ei kai sentään?

Kuka on Bengt Holmström kysyvät tänään suomalaiset. On aihettakin. Taloustieteitä ja sen konfliktiteoreettisia kysymyksiä ei Suomessa juuri medioissamme ole esitelty. Se on noloa ja pintamediamme saa tällaiset uutiset kasvoilleen kuin märän rätin. Uutinen kun ei ollut lainkaan yllätys. Onnea suomalaiselle tieteelle ja sen tutkimukselle. Onko muitakin kuin Korkman kysytään tänään? Taitaa olla.

Tämän verran me tiedämme taloustieteen Nobelististamme. Teksti on suoraan Wikipediasta. Holmström on minua pari vuotta vanhempi ja toki odotettu voittaja. Kuinka paljon häntä on käytetty hallituksissamme? Entä mediamme? Missä nämä meidän toimittajamme oikein liikkuvat?

Tämä on toinen suomalainen tieteen Nobel. Se saavutetaan kiertäen suomalaiset kaukaa ja pysyen Yhdysvalloissa. Näin se menee myös jalkapallossa, jääkiekossa ja missä tahansa huipun hakemisessa.

Bengt Robert Holmström (s. 18. huhtikuuta 1949 Helsinki) on suomalainen ekonomisti, joka on toiminut Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professorina vuodesta 1994, mitä ennen hän oli Yalen yliopiston taloustieteen professori vuodesta 1983 alkaen. Holmström sai vuonna 2016 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin taloustieteen palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa.

Holmström suoritti kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa matematiikasta vuonna 1972, minkä jälkeen hän siirtyi Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä talouden alalta vuonna 1978. Vuodesta 1979 alkaen Holmström on toiminut eri tieteellisissä tehtävissä useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Helsingin yliopiston alumniyhdistys valitsi Holmströmin Vuoden Alumniksi vuonna 2010.

Vaasan yliopisto myönsi Holmströmille kauppatieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 1988 ja Tukholman kauppakorkeakoulu vuonna 1998.

Holmströmin tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen sekä toimialan taloustieteeseen. Hänet tunnetaan parhaiten kannusteiden analyysista epäsymmetrisen informaation tilanteissa. Holmströmin väitöskirjassaan tunnetuksi tekemä moraalisen hasardin malli on muodostunut kirjallisuudessa niin sanotuksi benchmark-malliksi.

Hän on julkaissut useita artikkeleita taloustieteen arvostetuimmissa julkaisuissa (mm. Econometrica ja American Economic Review).

Akateemisen toimintansa lisäksi Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, kuten jäsenenä Nokian ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallituksissa sekä Aalto-yliopiston hallituksessa.

Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnolla sopimusteorian kehittämisestä yhdessä Oliver Hartin kanssa. Thomson Scientific veikkasi häntä palkinnon saajaksi jo syksyllä 2006 ja vuonna 2015 hän oli mukana AFP-uutistoimiston listalla.

Lisäykset Wikipediaan on tehty palkinnon saannin jälkeen. Hyvä niinkin. Meillä kun tunnetaan kovin vähän tiedettä ja sen tutkijoitamme. Totta kai Holmströn tunnettiin tiedeyhteisön sisällä. Kuinka monta kertaa olen maininnut kuinka käsite “moraali” on yhtenään taloustutkimuksen palkintojen yhteydessä mainittu käsite.

Niin nytkin jo Nobelin voittaneiden tärkeimmän työn ja mallin nimessä, väitöskirjassa jo mainitussa (=moralisen hasardin malli). Kuka on kuullut? Aikaa väitöskirjan synnystä taitaa olla kohta puoli vuosisataa. Vuosi on sama, jolloin itse jätin ensimmäisen väitöskirjani luettavaksi Oulun yliopistossa.

Sitä luettiin ja käänneltiin hallinnossa pitkään koskisotien keskellä. MIT ja Yale yliopistoina eivät ole suomalaisia yliopistoja ensinkään vuonna 1978 mutta ei myöskään tänään. Seuratkaa jalkapalloa ja ymmärrätte mistä on kyse huippuyliopiston ja huippu-urheilun kohdalla Suomessa ja maailmalla.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


9 kommenttia
Matti Luostarinen Prof, Fil.tri, Val.tri
#1

Kun tutkijasta kerrotaan kuinka hän on lämmin, myötäelävä, helposti lähestyttävä, esittää omituisia kysymyksiä, eritysherkkä ja luonnollisesti terävä-älyinen, luova ja innovatiivinen sekä ahkera, hänelle on aina aikaa kenelle tahansa, silloin kyse on persoonallisuudesta, jolle Nobel on oikeaan osunut palkinto. Niin tässäkin tapauksessa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Joy
#2

Kansakunnan menestys sataa järjestelmän laariin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Petoako
#6

Politiikoja kiitäminen koulutuksesta ja menenyksestä. #homekoulustamenestykseen

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

”Kuka on Bengt Holmström kysyvät tänään suomalaiset. …
. Onko muitakin kuin Korkman kysytään tänään? Taitaa olla.”

Aivan näin!
Helsingin Sanomissa haastatellaan Sixten Korkmania professorina vähän väliä ja häntä käytetään asiantuntijana monessa paikassa. Kuitenkaan hän ei ole akateemisesti ansioitunut professoriksi, eikä siten professori, vaan on käytännön opettaja Aalto-yliopistossa, ”Professor of Practice”.

Bengt Holmström, joka taas on arvostettu taloustieteilijä, joka tuntee alaansa todella hyvin, on saanut palstatilaa maassamme vain marginaalissa, josta olemme voineet lukea hänen hyviä juttujaan. Hänen ajatuksistaan enemmän ovat saaneet palstatilaa kilpailukyvyn edistämiseksi tarvittavat toimet, vähemmän se, että hänen mielestään euroon ei olisi tullut liittyä. Hän kuitenkin arvelee, että euroerosta voisi tulla mittavat haitat.
Euroeron hinta olisikin mitä pikaisimmin selvitettävä. Holmström voisi yhdessä muiden oikeiden taloustieteilijöiden kanssa selvittää asiaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Holmström myös toi esille sen kylläkin selvän tosiasian, mutta loi sen arvioimiseksi malleja, että yritysjohdon lyhytjänteiset taloudelliset kannustusratkaisut saattavat johtaa siihen, että yritysjohto niitä tavoitellessaan saattaa rapauttaa yrityksen pitkän tähtäimen menestysmahdollisuuksia.
Tästä on todella paljon esimerkkejä!
Asia on kyllä ollut jo pitkään monelle selvä, mutta taitoa ja asemaa vaatii, että onnistuu sen tuomaan sillä tavalla esille, että sitä tai henkilöä ei heti ammuta alas (esim. ”kvartaali”-ihmiset, jotka hyötyvät k.o. kannustimista tai ovat niitä olleet antamassa tai puolustelemassa, voisivat näin tehdä). Hän on myös luonut malleja, joilla hän pystyy sen todistamaan, ja myös muita asioita; malleja sopimusten vaikutusten arviointiin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Holmströmin mukaan myös pankkien ja Kreikan olisi tullut antaa kaatua, ja ne olisi tullut hoitaa nk. roskapankein. Näin oltaisiin päästy heti talouskasvuun eikä vuosia jatkuvaan leikkauspolitiikkaan ja talouden ja teollisuuden alasajoon, ja ihmisten kärsimykseen.

Onko kukaan kuullut tästä?

Ja voimme miettiä, miksi yleensä emme!

Vastaus on melko selvä; tietynlaisia mielipiteitä nostetaan esille mediassa, toisia ei.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000