Virus siirtyi ihmiseen toisesta lajista ja alkoi lisääntyä. Samalla syntyi mutaatioita ja virus alkoi “kotiutua” ja kesyyntyä. Vieras virus kun aiheuttaa ihmisen elimistössä reaktion torjua se. Syntyy tulehdus. Rokotteella tätä elimistön torjuntaa olisi voitu helpottaa, estää immuunina vieraan viruksen saapuminen. Rokote on parhaillaan valmisteilla.

Virustutkijoiden on vaikea tietää etukäteen, mistä seuraava virus voisi meihin siirtyä ja aiheuttaa pandemian. Toki sitä arvaillaan jo nyt etukäteen. Riskiä lisää vaikkapa ihmisten siirtyminen suurempina yhdyskuntina tropiikin viidakkoon. Siellä kun on meille vieraita lajeja. Kiinassa ongelmana olivat juuri tällaisille eläimille tarkoitetut torit. Ne kuului lopettaa juuri tästä syystä. Uuden rokotteen kehittely ei ole salatiedettä sekään. Ongelmana on etenkin sen kalleus.

Yhteiskunta on sekin ikään kuin keho, joka pyrkii sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Demokraattinen yhteiskuntamme tekee sitä nyt koko ajan ja löytää aina vaan parempia ja nopeampia keinojakin. Nyt menemme tätä tietä, mutta jo seuraavan epidemian kohdalla paremmin kouliintuneena ja rokotettunakin. Se vasta kallista onkin.

Sekään ei ole salatiedettä. Suomi ja sen pääkaupunki sekä maaseutu kylineen ja seutukuntineen sopeutuu siihen samaan aikaan, mutta hieman eri menetelmin nekin. Tämäkin on syytä muistaa ja antaa sille mahdollisuus. Demokraattinen yhteiskunta lähtee liikkeelle hieman hitaasti ja Ruotsissakin hiven toisin kuin Suomessa. Matkalla vauhti kyllä paranee ja kestävyys on sekin testattu.

Joku maakunta kykenee jo nyt hoitamaan pandemian muita paremmin. On ikään kuin innovatiivinen ja luova sekä auttaa myös muita selviytymisessä. Tämä tahtoo usein unohtua hyvin jäykässä ja hitaasti reagoivassa aluerakenteessa tai hallinnossa. Pelkkä piiloutuminen kun ei aina ole se paras keino hankkia immuniteetti ja samalla myös rokote. Suomi on kuitenkin hyvin innovatiivinen yhteiskuntanamme. Riskiryhmien suojelu on nyt järkevä ratkaisu.

Virus ja pandemia vaikuttaa nyt yhteiskuntamme toimintoihin tavalla, joka on poikkeava myös kansakuntana ja Euroopan sisällä, globaalissa maailmassa ylipäätään. Se miten tämä systeemi nyt testataan on yhteiskunnallisesti kiinnoistava ja muutakin kuin vain taloudellinen tai sosiaalinen, kulttuurinen kysymys. Olemme keskellä moni- ja poikkitieteistä suurta prosessia ja sen hoitoa. Siinä soveltavat tieteet ovat nyt kysyttyjä reaaliaikaisesti. Perustutkijat tekevät omaa työtään.

Siihen palataan varmasti moneen kertaan myös alan tutkijoiden kongresseissa. Sekään ei ole salatiedettä. Siellä vertaillaan kiinalaisten tiedemiesten tutkimuksia eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin. Varmaan näin tehdään jo nyt, reaaliaikaisestikin. Elämme erilaisessa yhteiskunnassa kuin edellisen pandemian aikana. Jos joku pyrkii häiritsemään omaa työtäni, se on virus tämän tietokoneen sisällä. Se on edelleen rankin voitettava.

Suomalaisilla tulee olemaan poikkeuksellisen paljon sanottavaa tulevina vuosinamme omista ratkaisuistamme ja niiden synnystä sekä tuloksistamme. Tästä aiheesta tehdään tulevina vuosina kymmeniä väitöskirjoja eri titeenalojen tutkijoiden toimesta. Ehkä joku palkitaan jopa Nobelilla. Hän voi olla virustutkija, mutta yhtä hyvin talouden Nobelin voittaja. Ilmiö kun koskee liki kaikkia mahdollisia tieteenalojamme. Ei vähiten tapamme tehdä poliittisia ratkaisuja tai tiedottaa medioinamme pandemiasta.