Mikä ihmeen klusteri? Amicus est tamquam alter ego. (Cicero)

Ystävä on kuin toinen minä.

27.09. 2023

Olen käyttänyt kotisivuni nimenä klusteritaidetta tai taiteen klustereita (Cluster art and Art of clusters) (www.clusterart.org). Kirjoitin aikanaan kirjan manifestina (Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti) juuri tästä aiheesta. Samoin käsite ekologisesta klusterista ja innovaatiopolitiikasta löytyy jopa toisen väitöskirjani nimenäkin ja siis kansilehdellä (Ecological cluster and innovation policy). Olen siten kirjoittanut ja luennoinut koko ikäni tästä aiheesta, joten on aika kerto mitä tuosta aiheesta kertoo englanninkielinen Wikipediamme. Se kun on lähinnä sitä klusteria, joihin itsekin olen tiedettä tehnyt ja aikaani käyttänyt. Tosin Wikipedian näkemys on jo vanhahtava eikä oikein toimi oman aikamme algoritmien ja robotiikan maalimassa.

Näin lyhyesti käsite Cluster esitellen brittien Wikipediassa:

Cluster theory is a theory of strategy.

Alfred Marshall, in his book Principles of Economics, published in 1890, first characterized clusters as a ”concentration of specialized industries in particular localities” that he termed industrial districts.

The theory states that concentrating industries in specific regions creates several advantages. For one, greater economic activity occurs when many firms cluster in one area. In turn, this creates agglomeration spillovers which increases the total factor productivity of firms in the same county since they are all competing for the top spot. In most cities/countries economic activity is spatially spread out which can lead to low cost of labor due to low levels of competition. In clusters, areas of high economic activity, labor and land are valued very high as there are superior worker-firm matches in denser labor markets. Clusters produce economies of agglomeration which benefit companies due to the transport cost saving (Glaeser); the closer you are to your neighboring firm the easier it is to exchange goods and ideas. Moreover, the steady presence of an unchanging customer base guarantees their business and steady income. The steady presence of suppliers means low costs for the firms as well as an advantage to agglomeration includes cheaper and more rapid supply of intermediate goods. Clusters promote both competition and cooperation. Clusters create the notion of rivals through numerous firms competing for resources and for customers in a close proximity. Nevertheless, clusters are more efficient in promoting cooperation which typically involves companies in related or supporting industries. The theory states that concentrating industries in specific regions creates several advantages. Due to high volumes of firms in a vicinity, companies are forced to further innovate and produce advancements in their respected industries. These innovations increase the levels of knowledge in the region. Higher production levels arise from increased density as well as increasing levels of the interconnection of businesses. Geographic concentration also creates more personable relations that yield better business in all manners. Often times, city officials will incentivize high-tech companies to set up shop in close relation of each other to induce the cluster effect. In urban studies, the term agglomeration is used.

Types

Most economists believe that there are four compositions of clusters which can be identified:

Geographical cluster – a cluster of businesses in a geographical location where enough resources have accumulated to give a competitive advantage to businesses in a given economic branch e.g. the California wine cluster or the flower cluster in the Netherlands.

Sectoral clusters – a cluster of businesses operating together from within the same economic sector e.g. Silicon Valley

Horizontal cluster – are built between businesses that compete for the same market, e.g. multiple producers combing to establish a retail shop

Vertical cluster – are alliances between businesses which belong to different levels of the same supply chain, such as a buyer assisting its suppliers in upgrading.

Over the years various types of clusters have formed. Different business clusters are formed based on different types of knowledge. These clusters include high tech, factor endowment, low-cost manufacturing and knowledge service clusters. High tech clusters are incredibly technology oriented and have a much greater dependence on intellectual property due to the constant increasing levels of ideas, innovations, and pertinent information. Factor endowment clusters are created via way of comparative advantage due to geographical location. For example, numerous avocado companies located in California and Florida essentially monopolize the market as their states’ weather provides the perfect conditions for avocados to grow and ripen. Moreover, these prime geographical locations for certain products produce factor endowment clusters. Low-cost manufacturing clusters typically emerge in developing countries. The emergence of business clusters in developing countries allows for low labor cost to their employees yet high production levels due to the amount of employees they can employ. Additionally, firms in these clusters sell to developed countries (e.g. electronic clusters in Mexico serve to companies in the U.S.). Knowledge Service clusters are like low-cost manufacturing clusters as they also typically arise in developing countries. Firms in these clusters provide technological based knowledge services such as software, analytic and engineering services. Countries in which knowledge service cluster exist include India, Brazil, and China.

Examples

An example of the cluster theory in effect can be found in the California wine cluster mentioned above. The ”cluster” consists of thousands of independent vineyards and hundreds of commercial wineries which supplies the vast majority of the American wine production. If California were a separate country, it would be the world’s fourth largest wine producer. Wine has become an important factor in the local economy as an extensive system of industries has grown around these businesses to support the grape-growing and wine-making processes. Industry-related business include suppliers of grape stock, irrigation and harvesting equipment, barrels, and labels; specialized public relations and advertising firms; and numerous wine publications aimed at consumer and trade audiences.

The most well-known business cluster in the world began in the 1990s when several successful computer technology start-ups began in Silicon Valley in California. This led most of the people who wished to create a computer technology company to do so in Silicon Valley. The growth in the number and scale of Silicon Valley companies led to a similar growth of venture capital firms in Silicon Valley. This in turn encouraged more entrepreneurs to locate their businesses in the valley in what became a yet to end positive feedback loop. The cluster effect in the capital market also led to a cluster effect in the labor market. As an increasing number of companies started up in Silicon Valley, programmers, engineers etc. flocked to the area in pursuit of job opportunities which further incentivized tech companies to come to Silicon Valley since they were in need of workers with those skillsets. Silicon Valley today is the home to many huge technology start-ups such as Facebook and Google; these companies indirectly compete with each other which inadvertently generates not only high levels of economic activity but high levels of economic growth as well. Though these firms compete, they also work together to increase profits for both firms. For example, Apple may run an ad on Facebook which Facebook gets compensated for and Apple will inevitably make more money from these ad’s due to subconscious reinforcement of the product. Thus, these tech firms that cluster produce economies of agglomeration which is beneficial to most firms in the cluster due to the boost in productivity an aerial view.”

—————————————————

Voit auttaa Wikipediaa kirjoittamalla vaikkapa tuntemistasi alan aiheista. Toki olen kirjoittanut klustereista koskien taloutta, maantiedettä, kuvataiteita, strategista suunnittelua, ekologiaa, yhdyskunta- ja aluesuunnittelua, mutta toki myös taidetta. Kyse kun ei ole vain ja ainoastaan talouden agglomeraatiosta tai taiteilijoiden ryppäistä. Kyse on oman aikamme robotikasta, algoritmeista huipputieteestä ja klusteriosaamisestamme. Siinä ystävä on kuin toinen minä. – ”Amicus est tamquam alter ego. (Cicero).

Talousteoria osana klusteritaloutta tai ekologinen klusteri ovat esimerkkejä ilmiön laajuudesta ja koskien myös poikkitieteisesti yhteiskuntatieteitämme lähestyttäessä biologista luontoamme ja sen käyttäytymistä. Taide klustereina on sekin muutakin kuin rypäs tauluja seinällä tai taiteilijat samaan kuvaan suostuneina. Ystäville kaikki on yhteistä. –”Amicorum sunt omnia communia.” (Cicero).

Niinpä kun algoritmit määrittelevät tämän ilmiön, valiten kieleksi englannin sijaan vaikkapa latinan tai kiinan, tulos on huikean komea ja varmasti oikeaoppinenkin. Me kun emme tarkoita samoilla käsitteillä, niitä kieleemme siirtäen, toki samoja asioita ja niiden sisältöä kuin mitä ehkä oletamme. Kieli on kuin käärme ruohikossa. – ”Anguis in herba.”(Vergilius).

Sen oivaltaminen muuttaa oman maailmankuvamme hetkessä selatessamme vaikkapa viimeisimmän kirjani sivuja ja vertaillen kannessa saman käsitteen kuvitusta vain kieltä vaihtaen. (Matti Luostarinen 2023: Botrus Art – Arte Clusters / Cluster Art – Art of Clusters). Tekoälyn ja algoritmien nerous on juuri tätä avattaessa huikea. Tämän ymmärtäminen vaatii rohkeutta. Uudistakaa rohkeutenne. – ”Animos revocate.” (Vergilius).

On hyvä oivaltaa, miten kaukana kulttuurimme ja käyttämämme kieli on niistä kielistä, joilla kuvaamme lähes samoja käsitteitä, mutta kuitenkin kokonaan muuta kuin omaamme. Näin siis algoritmien ja tekoälyn oivaltamana. Me kun ajattelemme ja näemme unemmekin omien sanojemme avulla puhumattakaan tavastamme viestittää yksinomaan kielemme avulla. Herran vuonna. – ”Anno Domini.”

Se että opimme vieraita kieli, ei tarkoita, että oppisimme vielä juurikaan mitään tuon kielen taustalla olevasta kulttuurista ja sen merkityksestä kielen sisällölle. Toki samoilla leveysasteilla liikkuen yhteistä on toki paljon enemmän kuin siirryttäessä kohti päiväntasaaja. Onneksi käytössämme ovat nyt tekoäly ja algoritmit sekä kyky hakea oivallusta myös kielemme kulttuurisiin ja pitkiin sosiaalisiin juuriimme. Siinä on aivan samaa problematiikkaa kuin pyrkimys viestittää pääosin hälyäänin merellä valaitten viestintään ja johtaa nämä harhaan. Luonnon tapa viestittää on kokonaan toinen kuin omamme mutta varmasti tehokas ja miljoonien vuosien tuote. Sivusin tätä aihetta mm. kirjassani ”Arctic Babylon 2011”. Joko sen voisi avata ja lukea?

Ei pidä närkästyä tai pahoittaa mieltään, jos meitä suomalaisia ei aina oikein ymmärretä, vaikka puhuisimme englantia alueilla, jotka ovat lähellä päiväntasaajaa ja puhuvat oman kielensä ohella jonkin verran liki latinaa lähestyviä kieliämme. Olen pyrkinyt, parhaani mukaan, auttaman lukijoitani ymmärtämään näitä kieliämme ja samalla kommunikoimaan uudella tavalla kuvittaen myös sanomansa. Apua on matkan varrella hankittu mm. Australian aboriginaalien viestinnästä. Kotka ei pyydystä kärpäsiä. – ”Aquila non captat muscas.”

Oma kielemme on onomatopoeettinen, luontoa matkiva. Se auttaa meitä monessa. Ongelmia tulee lähinnä läntisten kieltemme ja tieteen kanssa operoiden. Suomi kielenä kun ei ole oikein tieteen käyttämä kieli. Kyllä algoritmit pykivä tämänkin oivaltamaan. Se on meille jopa etu, jota on osattava myös käyttää. Uskaliaita onnetar suosii. – ”Audaces Fortuna iuvat.”

Klusteri on hyvin globaali käsite myös taloutta kuvatessamme ja siksi käytän juuri tätä keinoa lähestyessäni lukijoita vaikkapa Kaliforniassa ja sen piilaaksossa (Silicon Valley). He kun tulevat juuri tämän kaltaisten, kommunikoitiin keskittyvien, yhteisöjen sisältä myös Suomessa majaillen. Hakevat monitieteisen tai tieteiden välisen kontaktin sijaan poikkitieteistä yhteyttä toisiinsa. Se kun on nykyisinkin hyvin harvinaista herkkua. Ihmiset kun tahtovat erikoistua etenkin akateemisen uran aikoihin ja tutkijoinamme. Klusteri käsitteenä taas edellyttää heiltä lisää vaivannäköä ja jatkamaan vaikkapa väitellen tohtoreiksi useamman kerran ja toisistaan kaukana olevissa tiedekunnissakin. Se vie aikaa ja vaivaa, mutta on ehdottoman välttämätöntä ymmärtääksemme toisiamme myös poikkitieteisellä tavalla tiedettä ja klustereita rakentaenkin. Kiinalaisia seuraten on herättävä varhain aamuisin. Aamurusko on muusien ystävä. – ”Aurora Musis amica est.” (Hesiodos).

Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art: Cluster Articles 2021, part 2

By Matti Luostarinen

About this ebook (ko. kirjani takakannesta)

Mennyt vuosi oli kiinalaisittain härän vuosi ja nyt eletään jo tiikerin aikaa. Mennyt vuosikymmen ja alkaen jo 1970-luvulta oli taas omalla kohdallani puhtaiden klustereitten (Cluster analysis) aikaa. Mukana myös lasin vuosikymmenet ja ”Crystal art”. Tämä vuosi nimettynä Euroopassa lasin vuotenamme (Glass Age). Ilman lasia olisimme tieteemme kanssa heikoilla. Tärkeimmät käsitteet ovat olleet kohdallani lasin rinnalla Cluster Policy ja Cluster Art sekä Cluster Articles. Sen jälkeen Cluster Economy, Clustear Analysis ja Cluster Science. Tässä nyt on oltava hereillä. Aamurusko on Muusien ystävä. – ”Aurora Musis amica est. (Hesiodos).

Lisäksi tutkimuskohteina ovat vaikkapa tänäänkin ajankohtaiset aiheet sekä Suomessa ja globaalisti. Seuraten vaikka eilistä Helsingin Sanomia. Siellä kerrotaan Raahen terästeollisuuden ongelmista ja vastaava tutkimus Raahen kaupungin ”synnystä” uudelleen purjelaivakaudestaa ja terveporvareistaan Oulun tapaan sai sykettä Rautaruukin myötä. Yliopistoa ja laitostamme siellä pyydettiin apuun selvittämään 1980-luvun alussa Raahen kaupunkitutkimuksen avulla tuon ajan ongelmia ja ne todella myös selvitettiin ja niistä raportoitiin samaan tapaan kuin Ylä-Savossa ja Iisalmessa perustaen sinne myös Ylä-Savon Instituutin pitämään yhteyttä jatkossakin yliopistoihimme. Tutkija on oppinut kuuntelemaan myös toista osapuolta. – ”Audiatur et altera pars. (Seneca).

Toki päätyö kohdistui Oulun ympäristöön ja jokilaakoihimme sekä globaalisti mm. kulkien tämän päivänkin kriisialueet Silkkitietä kulkien Bakusta Jerevanin kautta Tbilisiin. Raportoimme matkoistamme ja mm. ennustimme oikein Neuvostoliiton hajoamisen jopa aikatauluineen. Toki jo tuolloin meillä kerätyt tiedot käsiteltiin luonnollisesti tietokoneitten avustamana. Ja jos oman koneen kapasiteetti ei riittänyt koneet yhdistetiin yliopistojen välillä. Yhdyskuntasuunnittelu ja maantiede osana aluesuunnittelua oli pitkällä myös satelliittikuvineen ja niiden tulkintoineenkin. Eivät suomalaiset yliopistot ole takapajuloita. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelua toteutettiin jo varhain yhdessä maailman huippujen kanssa rinnakkain ja sisäkkäinkin. Kysymykset olivat syvästi moraalisia ja eettisiä myös luonnonsuojelullisesti sekä vaativat poikkitieteisiä verkostoja ja klusterirakenteitamme. Tutkija ei saa olla ahne. Ahneus on kaikkien rikosten äiti. – ”Avaritia prima scelerum mater.” (Claudianus).

Klusteroituvat alueet ja klusterianalyysi olivat osa (luonnollisesti) klusteroituvia yrityksiä ja kuluttajaklustereita, ekologista klusteria (Ecological cluster) sekä jo paljon aiemmin osana innovaatiopolitiikkaa. Ne ovat sitä myös tänään EU:n aluesuunnittelun sisällä ja yhteistyössämme. Suomi oli välittömästi EU:n jäsenyytensä myötä mukana klusteroituneena EU:n kärkiohjelmiin usein myös niiden vetäjänä ja koordinoijanakin. Liittyminen Natoon ei voine poiketa tästä suomalaisesta ja globaalista osaamisesta mitenkään. Osaamiseemme luotetaan ja on toki syytäkin. Osaamme tehdä välttämättömyydestä hyveen. – ” Facis de descensus Averno.” (Vergilius).

Nämä edellä kuvatut olivat kuitenkin jo edellisten vuosikymmenten tuotteita ja molemmissa väitöskirjoissani (PhD ja ScD) ne mainitaan myös heti otsikossa ja osana kolmatta tutkintoa (D.Art). Klusterianalyysi oli siten läsnä koko ajan omassa työssäni ja myös harrastuksissani, uuden digiajan tietokoneitten klustereissa ja myös kuvataiteessa ja musiikissa, sukumme median siirtyessä digiaikaan 1980-luvun alussa Itä-Savossa ja medioitamme esitellen mediayhteiskunnan synnyn viimeisimmissä vaiheissa. Vain suuttumus saa aikaan säkeitä. – ”Facit indignatio versum.” (Juvenalis).

Se on sitä samaa nyt myös Euroopan tärkeimmissä rahoitusinstrumenteissa ja niiden innovaatioissa. Se on ollut paradigmainen ja maailmankuvat muuttava ilmiö. Se on myös ratkaisevassa osassa juuri nyt geopoliittisessa kriisissä ja sen laukaisemisessa. Emme voi toimia enää globaalisti tai lokaalisti regionaalisten alueitten sisään sulkeutuen ja ulkopuolella yhteisten klustereittemme myös vaikkapa huippu-urheilussamme (Sport Cluster). Toki sama pätee sairaaloihimme ja terveytemme hoitoonkin. Täytyy varoa vääriä sanoja ja kertoa kuinka ahdistaa niskaa. – ”Falsa verba” – ”Faucibus urget.” Nälkä on paras mauste ja joskus mukana on kohtalokas sattuma. – ”Fames optimum condimentum.” – ”Fatalis casus.”

Olemme klusteroituneet toisiimme tavalla, jossa perinteiset aseet on unohdettava sotineen. Joka niihin tarttuu, aseisiin, varmasti myös niihin hukkuukin. Klusterirakenteiden ulkopuolella ei ole enää luovaa ja innovatiivista tulevaisuutta, tiedettä ja taidetta, politiikkaa ja hyvinvointia, demokraattista yhteiskuntaa. Se on härän vuoden perintöä ja opimme sen viimeistään pandemian aikana ja geopoliittisessa kriisissämme. Mitä ihmiset toivovat, sen he mielellään uskovat. – ”Fere libenter homines id, quod volunt, credunt. (Julius Caesar).