Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Lasten turvallisuuden tunne on nyt tärkeintä

Härän ja Omikron vuosi vaihtui karhun vuodeksi. Edellinen liittyy verkostoitumiseen ja klustereihin kaikilla elämän osa-alueilla. Venäjän käynnistäessä hyökkäyksensä Ukrainaan se kohdisti aggressionsa samalla eurooppalaisiin klustereihimme. Sitä Venäjällä ei ymmärretty. Käveltiin kulttuuriseen miinaan.

Suomessa olisi oivallettu ja nyt se näkyy elämän kaikilla osa-alueillamme. Se on yhteinen kieli, joka sitoo länttä mutta myös yhä enemmän globaalia digiajan maailmaa medioineenkin.

Jokainen artikkeli medioissamme on jo osa käsitettä “Cluster articles” ja politiikka käsitettä “Cluster policy”. Aggressio näitä klustereitamme vastaan on johtanut Venäjän ulos sellaisesta yhteiskunnasta (Cluster society) joka syntyi jo 1980-luvulta alkaen myös Suomessa.

Ensimmäinen digipaino kun käynnistyi Etelä-Savossa tuolloin. Venäjän poliittinen johto on tehnyt virhearvion, joka on täysin käsittämätön niiden nuorten tai keski-ikäisten kohdalla, jotka ovat syntyneet 1980-luvun aikana tai jälkeen.

Sotia toki voi mutta vain virtuaalisena leikkinä. Talous ja sosiaalinen elämä, politiikka ja kulttuuri ei sellaista tunne. Se on menneen maailman hybridiyhteiskunnan kouristelua, ikivanhojen tsaarien ajan utopioiden muuttumista tässä ajassa dystopioiksimme.

Kirjoitin näistä viime vuonna 2021 kaksiosaisen kirjan rinnan muistelmieni kanssa. Ilmiö kun oli ennakoitavissa ja nähtävissä kaiken aikaa ja juuri Venäjältä lähtien. Venäjän johdon ajautuminen tällaiseen taantumaan, dystopiaan, ei ollut yllätys, mutta totta kai tämä on meille hyvin surullista ja kestämme sen kyllä yhdessä siinä missä pari vuotta pandemiaakin.

Pidetään toisistamme huolta ja etenkin pienistä lapsistamme. Traumaattiset muistot ovat oman suuren ikäluokkamme lasten vielä vanhuudenkin aikaisia traumoja 1940-luvulta. ON VAHVISTETTAVA LASTEN TURVALLISUUDEN TUNNETTA. On varottava, ettei nyt synny samanlaisia virheitä lasten kohdalla kuin mitä 1940-luvun sotiemme aikana.

Mennyt vuosi oli kiinalaisittain härän vuosi ja nyt eletään jo tiikerin aikaa Kiinassakin. Mennyt vuosikymmen, ja alkaen jo 1970-luvulta, oli taas omalla kohdallani puhtaiden klustereitten (Cluster analysis) aikaa.

Mukana myös lasin vuosikymmenet ja Cystal art. Tämä vuosi nimettynä Euroopassa lasin vuotenamme (Glass Age). Ilman lasia olisimme tieteemme kanssa heikoilla.

Tärkeimmät käsitteet ovat olleet kohdallani lasin rinnalla Cluster Policy ja Cluster Art sekä Cluster Articles. Sen jälkeen Cluster Economy, Clustear Analysis ja Cluster Science.

Klusteroituvat alueet ja klusterianalyysi olivat osa klusteroituvia yrityksiä ja kuluttajaklustereita, ekologista klusteria (Ecological cluster) jo paljon aiemmin osana innovaatiopolitiikkaa.

Nämä olivat kuitenkin jo edellisten vuosikymmenten tuotteita ja molemmissa väitöskirjoissani (PhD ja ScD) ne mainitaan myös heti otsikossa ja osana kolmatta tutkintoani (D.Art).

Klusterianalyysi oli siten läsnä koko ajan omassa työssäni ja myös harrastuksissani, uuden digiajan tietokoneitten klustereissa ja myös kuvataiteessa ja musiikissa, sukumme median siirtyessä digiaikaan 1980-luvun alussa Etelä-Savossa ja ensimmäisenä Suomessa.

Se on sitä nyt myös Euroopan tärkeimmissä rahoitusinstrumenteissa ja niiden innovaatioissa. Se on ollut paradigmainen ja maailmankuvat muuttava ilmiö. Se on myös ratkaisevassa osassa juuri nyt geopoliittisessa kriisissä ja sen laukaisemisessa Venäjän kouristelussa (dystopia) Ukrainasssa.

Emme voi toimia enää globaalisti tai lokaalisti regionaalisten alueitten sisään sulkeutuen ja ulkopuolella yhteisten klustereittemme myös vaikkapa huippu-urheilussamme (Sport Cluster).

Olemme klusteroituneet toisiimme tavalla, jossa perinteiset aseet on unohdettava sotineen. Joka niihin tarttuu, aseisiin, varmasti myös niihin hukkuukin.

Klusterirakenteiden ulkopuolella ei ole enää luovaa ja innovatiivista tulevaisuutta, tiedettä ja taidetta, politiikkaa ja hyvinvointia, demokraattista yhteiskuntaa. Se on härän vuoden perintöä ja opimme sen viimeistään pandemian aikana ja geopoliittisessa kriisissämme. Ne auttoivat meitä etätyöhän ja myös varautumiseen poikkeusoloihin.

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja