Kuka muistaa Esko Ollilaa, humanistiksi ja pankkimieheksi mainittua Helsingin Sanomissa tänään 17.1. 2019.

Ollilan nekrologin ovat kirjottaneet Markku Laukkanen ja Isä Ambrosius. Ollila taas oli keskustalainen ministeri ja vaikuttaja Sorsan hallituksissa 1980-luvullamme. Syntyisin hän oli Rovaniemen entisen maalaiskunnan puolelta Kemijokivarresta Pekkalan kylästä.

Keskustalainen pankkimies ja vaikuttaja tuli tutuksi siinä missä nekrologin kirjoittajatkin. Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtajana toimi niin ikään myös ministerinä esiintynyt juristi Mikko Jokela. Jokelan kirjoittama työtodistukseni kertoo noista ajoista tutkien Kemijokilaakson elämää ja samalla pohdimme Rovaniemen maalaiskunnan liitosta reikäleipäkuntana Rovaniemen kaupunkiin, kuten aikanaan Iisalmen maalaiskunnan liittämistä kaupunkiin huomattavasti aikaisemmin ja pelastaen näin sekä kaupunki että Ylä-Savon talousalueen tulevaisuus. Pielavettä nostettiin pinnalle idekiplailun kautta ja Ylä-Savo sai instituutiinsa, henkireiän yliopstoihimme Sonkajärvelle. Moni vastusti sitäkin. Se oli keino päästä maaherraksi silloin.

Vieremäläinen hiihtäjäperhe on tänään saamassa kiitosta työstään ja Suomen parhaan urheilijan pokaalin. Onnittelut sinne jo etukäteen ja terveiset Immo Kuutsalle, Seppo Kääriäiselle sekä Keijo Rosbergin vanhempien suuntaankin. Forssan ja Lounais-Hämeen kohdalla tämä tulevaisuus on nauhakaupungin elämää Loimijokilaaksossa ja Loimijoki taas eteni yleiseurooppalaisen jokiohjelmamme vetäjäksi 2000-luvulle tultaessa ja myös Kiinassa sitä jatkaen. On oltava pari askelta muita edellä. Sitä kutustaan innovaatiopolitiikaksi ja tekijöitä innovaattoreiksi. Se on tuulinen tehtävä Suomessa eläen. Euroopan ja maailman laidalla pyrkien hakemaan oikeita keinoja harhauttaa paikallisia poliitikkojamme.

Agropolis strategiana levisi sekin maailmalle kiitettävällä tavalla myös bio- ja ekopoliksena. Teknopoliksen aika ei ole kokonaan ohi vielä sekään, robotteja tarvitaan. Sen sijaan pienten kylien asia ei ole helppoa, jos samalla unohdetaan maapallon muutos ja myös pienen seutukaupungin sisällä eläen, Iisalmen Sanomiin ja Forssan Lehteen, Lapin Kansaan ja Pohjolan Sanomiin, Kalevaan väärää ja virheellistä propagandaa kirjoitellen.

Taas kerran vaalit ovat pilaamassa innovaattoreiden, näiden vaikuttajien elämää, kuten takavuosina Rovaniemellä ja Iisalmessa, Ylä-Savossa, kaikkialla Suomessa. Taustalla oli näitä poliittisia vaikuttajia ja heidän intressejä omalla, puolueeseen sidotulla urallaan, Markku Laukkasen kaltaisilla vaikuttajilla ja mediapersoonillamme, rakenteellisella korruptiollamme.

Tänään vanhan maalaisliiton kannatus on Hesari kertomana 15 %:n tasolla ja pääminiterin paikka kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Se heijastuu pienten seutukuntienkin elämään ja kirjoitteluun Forssan Lehdessä, Iisalmen Sanomissa ja Kalevassa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa pohtivat samoja asioita takavuosien tapaan merimiestarinoita viljellen ja Lapissa koskisodat oli keskustalaisille ja demareille tärkeä asia sekin. Kun se vietiin heiltä, oli kuin kultalusikka olisi kadonnut politiikan ja median mestareilta.

Lusikalla olisi tänäänkin käyttöä, ellei sitä soppaa lopetettu ja punamulta saanut hiekkaa rattaisiin. Uusi sote soppana ja maakuntamallit ovat sen korvikkeina kehnoja. Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima eivät ole enää sama kuin Ollilan ja Markku Laukkasen aikaan, maailma on muuttunut, internet syntyi ja sosiaalinen mediamme vei vallan, vanhat mediat oli myytävä pois ja digitalisoitava ennen sitä myös Savossa, Savonlinnassa, Pohjois-Karjala tuli sekin osaksi Kuopion vaalipiiriä, Eurooppa muuttui ja vanhat imperiumit sen mukana. Saarivaltiossa kouristelu jatkuu. Aurinko ei laske imperiumin lordin maailmassa. Maailmankuvien muutos, paradigmaisena kuvattu, ei ole lordien elämälle helppoa. Innovaattorit elävät siinä kuin kotonaan.

Ympäristöministeriö perustettiin ja koskitoimikunnan insinöörit saivat luvan opiskella lohen kasvatuksen ja koskien palauttamisen kutupaikoiksi. Lohet kasvatettiin ydinvoimaloiden lauhdutusvesissä. Heistä tuli rakentajien sijaan entisöijiä ja suojelijoita, ympäristökeskuksen virkamiehiä ja samalla oli edessä muutto metropolin helmaan ja lähiöihin.

Se oli demareitten ja uusien punavihreitten mielestä oikea suunta myös Kemijokilaaksossa syntyneille maalaisliittolaisille pojille tai Markku Laukkaselle, Isä Ambrosiuksen perheelle. Helsingin Sanomat kertoo sekin kokonaan uusia juttuja, aina vuorokauden jäljessä, ja on kiinnostunut Kiinasta ja sen lähentymisestä Suomen rajoja, maapallon pyörimisestä ja magneettisen navan muutoksesta ilmastomuutoksen yhteydessä ja rautaisen ytimen kiertäessä entistä nopeammin, kuin polkupyörän dynamo, muuttaen navigaattoreittemme tapaa ohjata elämäämme sekä suojellen meitä samalla avaruuden ikäviltä yllätyksiltä, säteilyltä.

Maantiedettä opetetaan sitäkin osana maapallon planetaarisia virtauksia ja tiede on kokonaan muuta kuin Ollilan ja Laukkasen, Isä Ambrosiuksen lapsuudessa, lukiossa tai yliopistoissamme ja villissä nuoruudessa, poliitikkoina leikkien punamullan hiekkalaatikolla.

Tervetuloa ekologisen klusterin, Cluster Art ja Art of Clusters elämään, reaaliaikaiseen ja globaaleihin tuuliimme, jossa keskustan kannatus matelee nyt maalaisliittona insinöörin käsissä koulutuspaikkanaan Oulun teknopolis, mutta myös lestadiolainen koti Kempeleessä. Siinä on sovittamista hänelläkin.

Globaali ja lokaali ovat kaksi eri asiaa, mutta ei välttämättä toisiaan pois sulkevia, kuten Markku Laukkasen maailmassa, ja nyt romahtaneessa keskustan kannatuksessa. Nyt meni jotain todella pahasti vikaan siinä koulukunnassa.

Humanisti ja pankkimies sen sijaan teki oikeita valintoja. Ei riitä että omistat kirjan, se on myös luettava, pantava sen opetukset toteen ja käytäntöön. Eikä tämäkään vielä riitä. On tehtävä oikeat valinnat ja oikeaan aikaankin.

Se että olet kirjojen kirjoittaja, on kokonaan toinen tarina. Siihen Shakespeare ei antanut kenellekään meistä ohjeita. Vasta sadannen kirjan jälkeen voit sitä pohtia uskottavalla tavalla, jos osa kirjoista on samalla väitöskirjoja, eri tiedekunnissa tehtyjä ja hyväksyttyjäkin.

Akateemiset miekat teroitettu molemmilta sivuilta, luonnontieteissä ja ihmistieteissä sitä aikanaan hioen. Yksiteräinen miekka on käyttäjälleen ja politiikan ammattilaisille vieras ja vaarallinen väline koko yhteiskunnalle, ihmiskunnalle ja luonnolle.