Juuri nyt Forssa kaupungin valtuutetut käyvät läpi kaupunkinsa tulevan vuoden ja hiven pidempääkin talousarviotaan. Seuraan sitä etänä ja samalla kirjoitan omaa pohdintaani taustoittaen kuitenkin sillä kokemuksella, joka syntyy puolen vuosisadan ajan Suomea ja maailmaa kiertäneenä sekä hankkien samalla monitieteisen tutkinnon sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä, valtio- ja yhteiskuntatieteissä väitellen maantieteen ja biologian, alusuunnittelun rinnalla. Yhdistän ne aluesuunnittelussa hankkimaani kokemukseen ja siis suunnittelumaantieteessä niin ikään biotieteiljänä väitellen. Erikseen Oulun ja Turun yliopistoissamme ja hoitaen virkoja yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, Suomen Akatemiassa, kunnissamme, keskushallinnossa, Suomen Akatemiassa mutta myös kirjoittaen medioihin, raportoiden rahoittajille ja johtaen monitieteisiä ohjelmia maakunnissa, kansallisina mutta myös globaaleina ohjelminamme. Unohtamatta peruskuntiamme ja yrittäjiämme. Liitteenä ovat monografiset kirjani ja tumennettuna ne, jotka olen julaissut eläkkeellä. Eläkeikä ei tarkoita joutenoloa ensinkään ja silloin voit myös suorittaa kunnassasi sen palvelun, joka sisältää mm. liki tuhannen lain ja asetuksen yhteistä hoitoamme asuen tietyn kunnan rajojen sisällä. Oma ”yhdyskuntapalveluni” on nyt vienyt noin kymmenen vuotta ja siihen on kuulunut myös istuminen hallituksissa. Niitä on toki ollut ennenkin mutta ei koskien kotikuntaani. Ylivoimaisesti mielenkiintoisin puolue tämän tehtävän hotamiseen on ollut tutkijalle Suomessa Perussuomalaiset. Vai voiko siitä olla politiikan tutkijana eri mieltä?

On 14 Dec, 2020 0 Comments

Forssassa 14. joulukuuta 2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ajanlaskumme kolmannen vuosikymmenen toinen vuosikymmen päättyi Suomessa kolmeen hallitukseen saman vuoden aikana. Vuosikymmenen aikana olemme kokeilleet seitsemää hallitusta. Kirjoitin vuosi sitten kirjan otsikolla ”Menetetty vuosikymmen”. Toki 1950-luvulla näitä hallituksiamme oli jopa kaksinkertainen määrä, mutta hyvin vaikeissa oloissa ja sotiemme jälkeen paikkaamme Euroopassa etsien ja demokratiaa harjoitellen. Näistä paikallishallinnosta kirjoitin etenkin kirjassani ”Agropolis strategy” jonka Lounais-Hämeen kunnat palkitsivat saapuessani Forssaan ja MTT:n, nykyisen Luken, palveluun viiden tähden ideakilpailunsa ensimmäisellä palkinnolla. Sitä luetaan edelleen runsaasti maailmalla. Aikaa kirjan kirjoittamisesta on nyt liki kolmekymmentä vuotta. Sen seurauksena agro- ja bioparkkeja syntyi maailmalle kymmenittäin ja agronet oli valmis ennen internettiä. Lehmät alkoivat käyttää digiajan kieltä ja kännykkää, lainaten tuon ajan Helsingin Sanomien raporttia kuvineen tuosta kirjastani. Oli syntynyt agronet mutta internet odotti vielä syntymäänsä myös täällä Lounais-Hämeessä. Tiedeyhteisö oli näyttänyt osaamistaan muulle globaalille maailmalle alkean juuri Jokioisten kunnasta ja Lounais-Hämeestä.

Forssalle tämä menestys tuli yllätyksenä ja oli vielä tuolloin vieras ilmiönä. Emme olleet silloin edes EU:n jäseniä ja sen toiminta ja oman edunvalvontamme, yhteistyörakenteet EU:n sisällä, rahoituksen haku innovaatio-ohjelmille, oli vierasta ja koskien etenkin juuri maaseutua ja luonnonvarojamme. Maatalous kun oli tuolloin ylivoimaisesti EU:n suurin tukien saaja koskien samalla aluetalouttamme ja maakuntia, tänään etenkin seutukaupunkejamme. Itse kiersin maailmaa kirjaani esitellen rinnan syntyvien teknopolisten kanssa ja tuolloin etenkin Nokiaan tukeutuvaan osaamiseemme ja verkostotalouteen, klustereihin yhteistyömme rakentaen. Myöhemmin Nokia menetti paikkansa Applelle ja Steve Jobsille. Se ei ollut yllätys ensinkään. Sitä ihmettelin Kaliforniassa käydessäni ja selittelin suomalaisella insinöörin kapealla innovointikyvyllä. Monitieteinen näkemys visioinnista puuttui. Olimme tehneet koulutuksessa valinnan, jossa naisten ja miesten koulutustarpeet erkanivat toisistaan. Kännykkä pysyi kännykkänä eikä muuttunut taskuun mahtuvaksi tietokoneeksi. Lehmiä tutkivat taas eivät kyenneet näkemään löydöksensä olevan muutakin kuin navettaan sopiva.

Kaksi vuotta sitten olisiko joku uskonut, jos olisin kirjoittanut ennusteen tälle vuodelle, kuinka tänään ei sitten presidentinlinnassa tanssita itsenäisyyspäivänämme. Koko globaali maailma kouristelee ruton raivotessa ja olemme velkaa muille EU-maille tolkuttomasti. Oma velkamme on kohta kolme kertaa valtion budjettimme. Suhteemme velkaan on muuttunut radikaalisti muutamassa vuodessa. Tässä on tapahtunut dramaattinen asennemuutos. Vuosi sitten julkaisin kirjani ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan” jossa lainasin kirjojani ”Arctic Babylon 2011 ja 2015” sekä muutamia muita tuon ajan esseistäni, sosiaalisen median muuttavasta maailmastamme ja uudesta paradigmasta, hybridiyhteiskunnan kouristeluista sekä kuvaten uusia tautejamme pandemioiden globaalissa maailmassa. Tutkimukset taas edellyttivät yrityksiltämme ekologista klusteria ja sen vaatimaa innovaatiopolitiikkaa, kunniltamme ja yrityksiltämme etenkin maaseudulla ja seutukaupungeissamme yhteistyötä. Vuoden 2004 julkaisuni on luettavissa myös toisena väitöskirjanani. Vain muutamaa vuotta ennen suuria globaaleja muutoksiamme alkaen vuodesta 2011 ja arabi-islamilaisista vallankumouksista ja Japania koetelleesta tsunamista sekä Norjan murhenäytelmästä.

Kun olin kirjoittanut ja varoittanut jotain tämän suuntaisesta jo hyvinkin varhain, mutta vältellen samalla joutumasta kuitenkaan ”suljetulle osastolle” jo 1970-luvun puolella, uudet ilmiöt oli kuvattava peitellyin sanakääntein ja tiedettä samalla popularisoiden myös muuten kuin omalla onomatopoeettisella kielellämme. Edustajistamme Veikko Vennamo kirjoitti lehdessään, kuinka professoritkin kirjoittavat kuten hänen viestinsä, mutta käyttäen peiteltyjä sanakäänteitä, sekä lainasi samalla kirjaani. Sen lainauksen jälkeen sain oululaisessa yliopistossa halolla päähän ja oksapuolella. Myös yliopistot olivat vahvasti politisoituneita ja nykyinen on vain kalpea aavistus tuon ajan radikalismista. Lehtiartikkelit oli kyettävä puolestaan kirjoittamaan nimimerkin takaa ja silloinkin käyttäen savolaista kieltä ja sen diplomatian keinoin. Tänään sitä on mahdoton edes ymmärtää lukien sosiaalisen median muutaman sanan twiittejä tai suoranaista panettelua, valheita.

Jatkoin kuitenkin kirjoittamistani, samalla ennusteitani edelleen joka vuosi hiven lisäten, tarkkuutta ja toimintaympäristöä samalla tietein keinoin tulkiten, mutta samalla myös vaikeita asioita sosiaalisen median sivuille siirtäenkin ja samalla täsmentäen. Sitä auttoi jatkuvasti rikastuva kielemme myös tiedettä popularisoidenkin. Mediaympäristössä esiintyminen kun oli perinteisesti Suomessa suuri riski tutkijalle ja etenkin väärän poliittisen linjan tai puolueen sisällä tutkimuksiaan tehden. Tämä koski myös osallistumista kuntapolitiikkaan ja sen paikallisten medioittemme ja sosiaalisen median vihamielisessä vyörytyksessä.

Niinpä itsenäisyyden juhliminen poikkeusjärjestelyin ja siitä kirjoittaminen joskus 1970-luvulla ja uudelleen kertoen tulevasta pelosta “Arctic Babylon 2011” sivuilla ja “Hybridiyhteiskunnan kouristelusta” aiheutti kirjoina syntyessään ja Saksassa julkaistenkin vihamielisiä purkauksia. Kaikkea tätä kirjoittamaani kun oli toki aivan mahdotonta uskoa ko. vuosina ja vuosikymmeninä ellet samalla käytä käsitteitä ja kirjassa rakennetta, joka avautuu kyllä aikanaan kenen tahansa oivallettavaksi. Kuten nyt jo vuonna 2019 kirjoittamastani ja vuoden 2020 alussa julkaistu kirjani pandemiasta ja sen synnyttämästä paniikista, talouskriisistä ja toimintaympäristömme muuttumisesta myös kunnissamme nyt lopuillaan olevan vuoden aikana. Kun laitteet ja sen käyttäjät ovat kuitenkin jo olemassa, syrjäisinkin media voi kiinnostua myös marginaalisena vielä hetki sitten pidetystä aiheesta, koronasta vuosia kestävänä pandemiana. Innovaatioympäristössä hyvin pienet ja hiljaiset viestit ovat niitä ”residuaaleja,” joita on syytä seurata ja seuloa nykyteknologialla aiempaa paljon huolellisemmin.

Niinpä aloin eräässäkin kirjassa ja sen esseessä kertoa 1980-luvun Suomessa, miten tietokone kourassa nuoret katselevat, kuinka juhlia itsenäisyyttämme ja vieläpä globaalisti ympäri maailmaa pelkästään sillä, omalla digilaitteellaan matkaten ja etätyötä sekä -opiskelua samalla suorittaen. Sen sijaan Finnair koneineen pysyy Seutulassa kentällä ja välillä on vaikeaa liikkua edes oman maan sisällä. Pelko kun pitää koneet maassa ja virukset ovat edelleen vitsaus, pahimmat tropiikista hankittuja ja ruttona inhottavia. Tropiikin raivaaminen on riski ympäri maailmaa ja aivastus siellä synnyttää myrskyn toisella puolella maailmaa. Nyt tämä aivastus osui kiinalaiselle torille ja sielläkin vieraitten eläinten ja niiden virusten kanssa märkätorilla varomattomasti toimien. Tästä ilmiöstä oli todellakin varoitettu jo hyvin varhain.

Lainasin jopa kirjallisuutta, joka sekin kertoi tästä ilmiöstä, mutta vuosisatoja sitten kirjoitettuina. Rutto kun ei ole ilmiönä uusi eikä nyt rokottein hoidettava varmasti ainut koronaviruksena. Tähän on nyt valmistauduttava ja käytettävä sen tarjoamat mahdollisuudet auttaen lapsiamme ja heidän vanhempiaan, mutta myös ikäihmisinä pitämiämme hyvin lahjakkaita ja maailmaa nähneitä oppineitamme. Heitä ei pidä sulkea ja vangita vain koteihinsa sekä käyttäytyen hysteerisesti. Varovaisuus on toki jo sellaisenaan viisautta ja sen ikäihmiset toki osaavat ja ymmärtävät, opastavat koko ajan nuorempiaan. Etenkin mummoiksi kutsumamme ja nimittelemämme, usein väheksymämme naiset. Nyt elämme niillä rajoilla jossa hoitajamme alkavat väsyä hekin.

Kaikki viisaus kun tahtoo olla vanhoissa naisissa. Välineellinen osaaminen, myös tiede, on kuviteltu taas kuuluvan miesten osaamiseen. Nämä taidot on osattava yhdistää, ei eristää yhteiskuntamme käyttövoimana. Nuoret naiset ministereinämme ovat edustavia, asiansa lukeneita, mutta se ei yksin vielä riitä. Forssan talousarviomme 2021 sekä taloussuunnitelma vuosille 2021-2023 on nyt eläköitymistään odottavan talousjohtajamme Leena Järvenpään johdolla laadittu, viimeinen sellainen, ja kertoo hänen huikeasta osaamisestaan.

Minulla on ollut ilo seurata sitä nyt vuosikymmen ”yhdyskuntapalveluani” Forssan valtuustossa ja hallituksessa suorittaen ja uskon olevani oikeassa, kun kerron taloutemme nyt vielä valoisan tilan johtuvan juuri hänen kaltaistensa poikkeuksellisesta osaamisesta. Kun siihen lisätään poikkeuksellisen kokeneen ja asialleen vuosikymmenet paneutuneen kaupunginsihteerimme juridinen nerous sekä hallintokuntiemme johtavien virkamiesten tuoma verkosto, myös yhteistyö naapurikuntiimme on sujunut myös vaikeina vuosina kiitettävän hyvin. Siinä hallituksen ja valtuuston kansan valitsemana kuntapoliitikkona on ollut mieluisaa työskennellä.

Tänään monin paikoin koulutkin suljetaan ja duunit tehdään kotona, ruttouutisia seurataan. Kun 1980-luvun lopulla kirjaa kirjoittaessani, ainut hallituksemme nainen oli sosiaaliministerinä, nyt kaikki hallituksessa olevat näkyvät ministerit ovat vuonna 2020 nuoria naisia, puolueensa johtajia samalla. Tämä on muutos, jota haettiin mm. korkeakouluneuvostossa siellä istuen 1980-luvulla. Ne vuodet eivät menneet hukkaan ja olimme kypsiä ottamaan vastaan myös tätä vuotta piinanneen globaalin pandemiankin. Sivistysyhteiskunta on koulutusta, tiedettä, monitieteistä luovuutta ja innovointia, mutta myös pitkän aikavälin sosiaalisen pääoman oivaltavaa käyttöä ja etenkin vaikeita vuosia kohdatessamme.

Olisiko minua uskottu näin jo 1980-luvulla kirjoittaen tästä ajastamme? Olemme ruton saartamia koko maailma ja odotamme rokotetta, eikä moni edes ymmärrä, miten seurata tämän maailman menoa uusilla välineillä ja valuuttakin on muuta kuin markka. KOP ja SYP sekä työväen oma pankki ovat kadonneet jo aika päiviä ja korvattu ruotsalaisilla ja tanskalaisilla pankeilla ja vakuutusyhtiöllä, joka on puolestaan epäkimurantti ja kaukana suomalaisesta lähiyhteisön institutionaalisesta tukijasta, luotettavasta oman yhteisönsä jäsenenä toimienkin.

Tähänkin puututtiin juuri yritystutkimuksissamme ja käyden läpi kaikki maakuntamme, aluksi etenkin luonnonvaroihin liitetyt yrittäjämme, näiden hallinto, koulutus ja alan neuvojat mutta myös tutkimus ja innovatiivinen uutta luova tiede. Digiaika ja sähköinen etätyö ei saa unohtaa lähiyhteisöä ja sen Lounais-Hämeen kaltaisia kyliä, kuntia ja hallinnon kantamaa sille uskottua vastuuta virkamiehineen ja luottamusjohtoineen. Keinoista ja vaihtoehdoista toki keskustelemme mutta arvoista ja normeista, laista ja etenkin perustuslain hengestä olemme luonnollisesti yksituumaisia.

Puolueet ovat nekin koko ajan liikkeessä, uivat ajan virrassa, ja vielä vuosi sitten Perussuomalainen puolue sai gallupeissa kannatuksen, joka ohitti punamullan yhteisen kannatuksen, lähestyi kansanrintaman kannatusta. Toki kukaan nuori ei ymmärtänyt mitä näillä käsitteillä tarkoitettiin. Vielä vähemmän Kekkosen ajan outoja käsitteitä ja oppikirjojamme kirjoittajineen, tutkijoineen, saati medioita toimittajineen. Historia on nyt kadonnut ja tämä hetki, nyt elämämme, on kaikki kaikessa. Aika ihmisen keksintönä on jo havaittu hankalaksi. Se kun kulkee molempiin suuntiin, hidastuu ja pysähtyykin. Myös tässä prosessissa talousarvion tekijät ja suunnitelman laatijat ovat olleet muuttuvan maailman ja maailmankuvan, paradigman, valtimolla. Sen voi kiittäen hyväksyä toimien samalla reaaliaikaisen maailman valtimolla ja valmiina reagoimaan ajoissa, etuajassa.

Oikein hyvää Joulua ja vuotta 2021.

Matti Luostarinen

Monografiset kirjat joista tummennettuina eläkevuosina ja Forssan valtuustokaudella julkaistut:

Lähteet

1) Naukkarinen,A. & Luostarinen,M. (1974) Siuruanjärven allasalueen yksityis- ja kunnallistaloudellinen merkitys. Significance of the basin of Lake Siuruanjärvi for the public and private-sector economy. Social and economic aspects of man-made lakes. Oulun yliopisto, Maantieteen laitoksen julkaisuja, University of Oulu, Department of Geography, 66 p

2) Luostarinen, M. (1975). Siuruanjärven allasalueen väestö ja elinkeinoelämä. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Pro-gradu tutkimus 2005. Oulun yliopisto. University of Oulu, Department of Gerography. 111 p.

3) Luostarinen,M. (1976) Ylikiimingin kuntasuunnitelma vuosille 1977-1981. Regional, economic and land use plan for the commune and villages of Ylikiiminki, 1977-1981. Nordia no.2, University of Oulu, Departament of Geography, 276 p. + appendix maps.

4) Asp E., Luostarinen,M. & Mäkinen,H. (1977). Ounasjoen sosiaalistaloudellinen tutkimus. Selvitys joen rakentamisen yksityistaloudellisista vaikutuksista. Social and economic research on the river Ounasjoki. A survey of the effects of hydro-electric schemes on the private-sector economy of the area. Lapp research no. 1:1977, University of Turku and Oulu. 231 p. + appendix.

5) Asp E., Luostarinen,M. & Mäkinen,H. (1977). Tutkimus Ounasjoen rakentamisen yksityistaloudellisista vaikutuksista. A study of the effects of hydro-electric schemes on the river Ounasjoki on the private-sector economy of the area. University of Turku, Sociological studies 90:1977, 22 p.

6) Asp E., Luostarinen,M. & Mäkinen,H. (1977) Ounasjoen sosiaalistaloudellinen tutkimus. Selvitys joen rakentamisen kunnallistaloudellisista vaikutuksista. Social and economic research on the river Ounasjoki. A survey of the effects of hydro-electric schemes on the public-sector economy of the area. University of Turku and Oulu, Lapp research no. 2:1977, 67 p.

7) Asp E., Luostarinen,M. & Mäkinen,H. (1978). Ounasjoen sosiaalistaloudellinen tutkimus. Selvitys joen rakentamisen vaikutuksista alueen kesäasutukseen ja matkailuun. Social and economic research on the river Ounasjoki. A survey of the effects of hydro-electric schemes on tourism and the use of summer residences. University of Turku and Oulu, Lapp research no. 3:1978, 38 p.

8) Luostarinen, M. (1978). Regional Geography and location conditions in the service of areal planning. Lapp Research 4/1978. University of Oulu and Turku, 16 p.

9) Luostarinen,M. (1978). Vesirakennushankkeet alueellisena ja yhteiskunnallisena ongelmana. Hydro-electric schemes as a regional and social problem. University of Turku and Oulu. Lapp research no.5:1978, 51 p.

10) Luostarinen,M., Naukkarinen,A., Jussila,H., Luttinen,J., Pajunen,H., Pennanen,A. & Rautianen,V. (1979). Rovaniemen maalaiskunnan maatalous- ja elinkeinotutkimus. Research into agriculture, commerce and industry in the rural commune of Rovaniemi. Part 1. Atlas for planning purposes (GIS), University of Oulu, Department of Geography. 219 p. appendix maps 35.

11) Luostarinen, M. & Mäkinen,H. (1980). Lokan ja Porttipahdan tekojärvien rakentamisen vaikutukset muuttajiin ja kuntaan. Effects of the construction of the Lokka and Porttipahta researvoirs on the local authorities and those required to move away. Mimiographed publications of the National Board of Waters 14:1980. Helsinki, 196

12) Asp. E., Luostarinen,M., & Mäkinen, H. (1980). Vesien säännöstelyn sosiaaliset seuraukset Suomen Lapissa, Social consequences of the regulation of watercourses in Finnish Lapland. University of Turku, Sociological studies, 58 p.

13) Luostarinen, M., Naukkarinen,A., Kantola, J. Keränen,A., Matero,J. Matila,T. Palosaari,T. & Ylitalo, K. (1980). Iisalmen haja-asutusalueen kylä- ja elinkeinotutkimus. Village and occupational studies in the sparcely populated areas of Iisalmi. Part 1. GIS and maps for planning. University of Oulu, Department of Geography, 310 p. + appendix maps.

14) Luostarinen, M. (1981). Kemi- ja Iijoen voimataloudellinen käyttö. Pohjois-Suomen vesistöjärjestelyiden alueelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Use of the rivers Kemijoki and Iijoki by the power industry. Spatial and Social effects of the harnessing of watercourses in Northern Finland. University of Oulu, Department of Geography. 216 p.

15) Asp E., Luostarinen, M. & Mäkinen, H. (1981). The social consequences of regulating the watercourses in Lapland. University of Turku, Department of Sociology and Political Research, Sociological Studies. Series A no. 5. Turku, 78 p.

16) Luostarinen, M. & Virtanen,J. (1981). Iisalmen yleiskaavan suunnittelukartasto (GIS). Atlas for the construction of a master plan for the municipality of Iisalmi. (GIS) University of Oulu, Department of Geography, 59 maps.

17) Luostarinen, M. (1982). A Social geography of hydro-electric power projects in Northern Finland. Personal spatial identity in the face of environmental changes (Doctoral dissertation) Acta University of Oulu. A 130:1982. Geograph. 7. 86 p.

18) Luostarinen, M. Nilivaara, J. Muilu, T. & Kivelä, M. (1983). Pielaveden maatilatalouden sivu- ja liitännäiselinkeinojen kehittämistutkimus. A study of the prospects for subsidiary and anciliary occupations on the farms of Pielavesi. University of Oulu, Department of Geography, 111 p + appendix maps.

19) Luostarinen, M., Ohtonen, O. Karvali, P. & Sipola, H. (1983). Raahen kaupunkitutkimus. Väliraportti Raahen kaupunkisosiologisesta tutkimuksesta. Kaupunki uudistuu –teemavuoden eurooppalainen pilot –projekti Suomessa. Urban study in the city of Raahe. An interim report on urban sociology. Pilot project of Urban renewal in European community. University of Oulu, Department of Geography, 160 p.

20) Luostarinen, M. (1983). Yleiskaava haja-asutusalueiden suunnittelussa (GIS). Iisalmen yleiskaavan laadinta esimerkkinä kyläsuunnittelusta. The master plan in the planning of sparcely-populated areas (GIS). Construction of a master plan for the municipality of Iisalmi as an example of village planning. University of Oulu, Department of Geography, 54 p + 20 appendix maps.

21) Luostarinen, M. (1983). Kaupunkielämän laatu ja sosiaalinen eriytyminen kaupunkimaisessa murroskulttuurissa. Raahen kaupunkitutkimus. Kaupunki uudistuu –teemavuoden eurooppalainen pilot –projekti Suomessa. The quality of urban life and social specialization in an emerging urban culture. Urban study in the city of Raahe. Pilot –project of Urban renewal in European community. University of Oulu, Department of Geography, 57 p.

22) Luostarinen, M. (1983). Ympäristömuutokset ja yhteiskuntarakenteet. Pohjois-Suomen vesistörakentaminen esimerkkinä ympäristömuutosten merkityksestä yksilön paikkasamaistumiseen ja aluesidonnaisuuteen. Environmental changes and social structures. Hydro-electric power projects in northern Finland as an example of the significance of environmental changes for the individual’s socio-spatial integration. University of Turku and Oulu, Lapp research no. 7:1983, 85 p.

23) Luostarinen, M. (1984) The methodolgy of regional geography, scenario analysis and innovation diffusion applied to economic development in sparcely populated areas. Lapp research 3:1984. University of Turku and Oulu, 13 p.

24) Luostarinen, M., Karvali,P., Ohtonen,O., Sipola,H., & Toivanen, H. (1984). Raahen kaupunkitutkimus. I Raaheen muutto, II Asuminen ja asuinympäristö. Urban research in Raahe. I Migration to Raahe, II Housing and the living environment. University of Oulu, Department of Geography. Raahe Town Council, Urban planning 1984, p. 210.

25) Luostarinen, M., Karvali,P., Ohtonen,O., Sipola,H. & Toivanen,H. (1984). Raahen kaupunkitutkimus. III Elämän laatu ja vuorovaikutus, IV Raahen kaupunkikuva. Urban research in Raahe, III Interaction and the quality of life, IV The external appearance of Raahe as a town. University of Oulu, Department of Geography, Raahe town Council, Urban planning 1984, 180 p.

26) Luostarinen, M., Karvali,P., Ohtonen,O., Sipola,H., & Toivanen,H. (1984). Raahen kaupunkitutkimus, tiivistelmä. Urban research in Raahe. Summary. Pilot –project of European Council in Finland, Urban renewal. University of Oulu, Department of Geography. Raahe town Council, Urban planning 1984, 56 p.

27) Luostarinen, M. (1985). The Built-up area as a living environment for the future. A Study of the town of Raahe. Lapp research. University of Turku and Oulu. 13 p.

28) Luostarinen, M. (1984). Raportti Iijoen rakentamisesta. I Rakentamisen laaja-alaiset vaikutukset. Report of hydro-electric schames on the river Iijoki. I Broad-scale effects of the construction of power stations. Academy of Finland. University of Turku and Oulu, Lapp research no. 1:1984, 143 p.

29) Luostarinen, M. (1984). Raportti Iijoen rakentamisesta. II Rakentamisen paikalliset vaikutukset. Report on hydro-electric schemes on the river Iijoki. II Local effects of the construction of power stations. Academy of Finland. University of Turku and Oulu, Lapp research no. 2:1984, 206 p.

30) Luostarinen, M. (1984). Raportti Iijoen rakentamisesta. III Sijaintiehdot ja edullisuusvyöhykkeet sekä yhteenveto jatkorakentamisen taloudellisista vaikutuksista. Report on hydro-electric schames on the river Iijoki. III Location conditions and profitability zones, with a summary of the economic effects of the further construction of power stations. Academy of Finland, University of Turku and Oulu, Lapp research no. 3:1984, 60 p.

31) Luostarinen, M. (1984). Tekoaltaan varjossa. In the shadow of a reservoir. Publications of the Society of Geography in planning 17/1984. Helsinki, 107 p.

32) Luostarinen, M. 1984. Geographical aspects in the face of environmental changes and personal spatial identity. Lapp research 1:1984, University of Turku and Oulu, 13 p.

33) Luostarinen, M. (1985). Pohjois-Suomen vesistörakentaminen esimerkkinä ympäristömuutosten sosiaalistaloudellisista vaikutuksista. Hydro-electric schemes in Northern Finland as an example of the socio-economic effects of environmental changes. Publications of the Society for Geography in Planning 20/1985. Helsinki, 234 p.

34) Luostarinen, M. & Mikkonen, K. (1985). Pohjoisten jokirakennustöiden tausta ja tiedottamisesta. On the background to power station construction on the rivers of the North and the information given to public. Finnish Unesco Committee. University of Turku and Oulu, Lapp research 1/1985. 68 p.

35) Luostarinen, M. (1985). Selvitys ympäristökoulutuksen ja –tutkimuksen tilasta sekä ympäristöinstituutin toiminta-ajatus. A survey of the state of environmental education and research and the idea behind an Institute of Environmental Studies, University of Oulu, 85 p.

36) Luostarinen, M. (1986). Pohjois-Suomen koskisotien alueellinen ja yhteiskunnallinen problematiikkaa. Social, economic and spatial problems in the wars of hydro-electric power projects in Northern Finland. Publications of Society for Geography in Planning 25/1986, 271 p.

37) Luostarinen, M. (1986). The social and economic effects of hydro-electric power projects in Northern Finland. University of Turku and Oulu, Lapp research A:1/1986, 43 p.

38) Luostarinen, M. (1987). Environmental research within Geography. Themes for the work of the Institute of Environmental Studies. Lapp research 2:1987. University of Turku and Oulu, 10 p.

39) Luostarinen, M. (1989). Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Regionaalisesta spatiaaliseen; Laatokan Karjalan Instituutin julkaisuja 1/1990, Network –project in Middle and Ladogan Carelia. EU:s pilot –project in Northern and Russian Carelia in 1989-90, Institute of Ladogan Karelia, 1:1990. 65 p.

40) Luostarinen, M (1989) Keksi-Karjalan yhteistyöprojekti. Yhteistyön edellytykset. Esitutkimus I ja II. EU:n pilot -projekti sisäministeriössä kuntayhteistyöstä. Network -project in Middle Karelia. EU:s pilot –project in Northern and Russian Karelia in 1989-90. 102 p.

41) Luostarinen, M. (1990). Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Systeeminen työ verkostomallissa. Esimerkkejä ja kirjallisuutta elinkeinotoimen kehän systeemityön jäsentelyksi kunnallishallinnossa. Network project in Middle and Ladogan Karelia. Economic and occupational life and system work; examples and literature. Institute of Ladogan Karelia 4/ 1990, 53 p.

42) Luostarinen, M. (1990). Euroopan yhteisö ja Suomi. Makkaraportti EU:n organisaatioista ja historiasta 16.-20.9. 1990. European Council and EU:s organization and Finland – history and report visiting in Brussels 16-20.9. 1990. Institute of Ladogan Karelia 2/ 1990. 25 p.

43) Luostarinen, M. (1991). Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Kulttuuriyhteistyö verkostomallissa. Network project in Middle and Ladogan Karelia. Model for cultural network. Institute of Ladogan Karelia 1/ 1991. 27.p.

44) Luostarinen, M. (1991). Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Keski-Karjalan yhteistyön kehittäminen. Keski-Karjalan yhteistyön tehostamisprojektin loppuraportti. Network project in Middle and Ladogan Karelia. Final report to develop network and clusters between regional, social, economic and cultural life. EU: s pilot project between Northern and Russian Karelia. Institute of Ladogan Karelia 3/ 1991, 105 p.

45) Luostarinen, M. (1991). Keski-Karjalan yhteistyöprojekti. Yrittäjä- ja työvoimakartoitus sekä verkostotalous yrittäjyydessä. Network project in Middle and Ladogan Karelia. Network economy as a part of new economy and model for entrepreneurships. Institute of Ladogan Karelia 2/1991. 31 p.

46) Luostarinen, M. (1991). Tiedonhankinta ja tutkimusmenetelmät monitieteisessä ympäristötutkimuksessa. New methods and information techniques in environmental studies. Agricultural Research Center of Finland, Jokioinen. 58 p.

47) Luostarinen, M. (1991). Loimijoki –projekti. Tutkimus- ja tuotantopäivät. Loimijoki –project. Agricultural Research Center of Finland, Jokioinen. 26 p.

48) Luostarinen, M. (1991). Loimijoki –Projekti. Ympäristöasenteet. Loimijoki –Project. Environmental attitudes. Agricultural Research Center of Finland. Jokioinen, p. 68.

49) Luostarinen, M. (1991). Agropoliksen toiminta-ajatus ja visio. Ideas and visions of Agropolis, the science park of second generation. Agricultural Research Center of Finland. 98 p.

50) Luostarinen, M. (1992). Agropolis-Strategia. The Agropolis Strategy. Agricultural Research Center of Finland. Jokioinen, 139 p.

51) Luostarinen, M. (ed) (1993). Agropolis Vision. Conclusion of the meetings and seminar in cluster of food staff chain, education, research, firms and administration. Agricultural Research Center of Finland, 115 p.

52) Luostarinen, M. (1993). Agropolis- Strategia. Suomalaisen maaseudun toimintastrategioista yhdentyvässä Euroopassa. Agropolis-Strategy and Finnish countryside in integrating Europe. Agricultural Research Center of Finland 138 p. Second edition.

53) Luostarinen, M. (ed) (1993). Maatilan ympäristönhoito. Esala,M., Hirvonen,A., Järvinen,S., Luostarinen,M., Kemppainen,E., Känkänen,H., Kurppa,S., Pakarinen,V., Pitkänen,J., Pölkki,L., Seppänen,H., Turtola,E., Tarasti,L., Uusi-Kämppä,J. & Turtola,A.. Maatilan ympäristönhoidon seminaari tutkimuksen, neuvonnan ja hallinnon edustajille. Environmental managenent and farming systems. Agricultural Research Center of Finland, Jokioinen, 60

54) Luostarinen, M. & Olin, A. (1993). Maatilojen ympäristönhoito ja –suunnittelu. Environmental managements and planning by farms. Agricultural Research Center of Finland, Tiedote 19/1993, 84 p +3 appendix

55) Luostarinen, M. (1994). Osaamiskeskusohjelma. The program of know-how center. Hämeen liitto, Region council of Häme. Hämeenlinna. 79 p + appendix

56) Luostarinen, M. (1994). Verkostotalous. Verkostotalous maaseudun strategiana. Network economy. Strategy of Nertwork Economy in the countryside. Agricultural Researc Center of Finland. Jokioinen. 29 p.

57) Luostarinen, M. & Olin, A. (1994). Maaseudun ympäristöntutkimus ja –hoito. Loimijoki –projektin vuoisraportti. Environmental Research and Management in the Countryside. Annual Report of Loimijoki –project. Agricultural research Center of Finland. Jokioinen. 15 p.

58) Luostarinen, M. & Olin, A. (1994). Maiseman- ja ympäristönhoito osana maaseudun kehittämistä. Delfoi -kyselyn tulokset. Landscape and Environmental Management as a part of rural development in Finland. Delfi methods. Agricultural Research Center of Finland, Jokioinen. 37 p.

59) Luostarinen, M. & Olin, A. (1994). Environmental Research and Management in the Countryside. Annual Report of Loimijoki -project 1994. Agricultural Research Center of Finland. Jokioinen. 26

60) Luostarinen, M., Haavisto, P., Rantanen, O., Sandvik, V. & Öfversten, J. (1994). Ehdotus Agropolis -osaamiskeskuksen maaseututeknologian tutkimusohjelmaksi. Työryhmäraportti. Proposal for Agronet and it-program within Internet as a countryside program in Finland. Agricultural Research Centre of Finland. 10 p

61) Luostarinen, M. (1995). Agropolis ydinalueen ja Loimijokilaakson Leader -ohjelma. The Leader program of the Agropolis area and the river Loimijoki. Agricultural Research Center of Finland. 40 p

62) Luostarinen, M. & Pirkkamaa, J. (1996) (eds). Pellavaseminaari 1996. National program of flax; network project; seminary in Jokioinen. 50 p.

63) Luostarinen, M. & Soini, K. (1996) (eds). Jokirantasuunnittelun kehittämisprojekti. Väliraportti. Development project of riversides and diversity. Interim report, Agricultural Research Center of Finland. Jokioinen. 56 p.

64) Luostarinen, M. (1996). Integroituun ympäristötutkimukseen. Teoksessa, Luostarinen, M. & K. Soini (toim.) Jokirantasuunnittelun kehittämisprojekti. Integrated process and environmental studies, Agricultural Research Center of Finland, Jokioinen

65) Luostarinen, M., Olin, A. & Sillfors, T. (toim) (1996). Tammelan osayleiskaava esimerkkinä asukassuunnittelusta. Master plan of Tammela as an example of EU’s Leader kind of regional development. Agricultural Research Center of Finland. 79 p + appendix maps.

66) Luostarinen, M. & Yliviikari, A. (1997) (toim). Maaseudun kulttuurimaisemat. Rural Landscape in Finland. Agriculture Research Center of Finland & Finnish Environmental Institute. Helsinki. 151 p.

67) Luostarinen, M. (1998). Relatorio sobre o programa Brasileiro Agropolis. Comparacao entre as estrategias da Finlandia a do Brasil. ABIPTI. Brazilian Association of Techonlogical Research Institutions. Brazil. 12 p.

68) Luostarinen, M. (1998). Pellavayrittäjyyden mahdollisuudet Suomessa. Teoksessa Luostarinen, M., Mäkinen, M., Reijonen, A., Pirkkamaa, J. Pellava Suomalaisessa yritystoiminnassa. Flax and entrepreneurship in Finland. Kansallisen pellavaprojektin loppuraportti. Final report of the national Flax Project (project manager). Agricultural Research Center of Finland. 75 p.

69) Luostarinen, M. (et. al) (ed) (1999). Sustainable Agriculture project in 1977-2000 (SUSAGRI) and Agricultural exhibition park (Elonkierto) – Indicators for sustainable development in Agriculture. Two progress reports and interim report in 1999. European Commission / Life96ENV/FIN/77/Project manager. Agricultural Research Center of Finland.

70) Luostarinen, M. (et al) eds (1999). European Rivers Network. Development program of rivers and riversides together Finland (the river Kokemäenjoki), Spain (Asturias area and Council), France (Nantaise area and Council, the river Loire), Northern Ireland (Omagh region and Council), Sweden (the rivers Kalix and Emå) and Scotland (the rivet Tweed district). European Comission. Recite II program. Progress report in 1999. Local and International reports. ERNIE, Agricultural Research Center of Finland. Jokioinen

71) Luostarinen, M., Rutanen, J. (1999). Alueelliset verkostot: Luontoyrittäminen, matkailu- ja maaseutuklusteri. Regional networks: Nature based and eco-entrepreneurship, clusters of tourism and rural areas. Interim report. National Cluster program, Ministry of Environment. Agricultural Research Center of Finland, University of Helsinki, 120 p.

72) Luostarinen, M. (et al) eds (2000). Sustainable development in Agriculture: Indicators, administrative programs and demonstrations. SUSAGRI. Final Report. LIFE/96/ENV/FIN/77. Agricultural Research Center of Finland. 58 p + appendix.

73) Luostarinen, M., Kivistö, S., Kurppa, S. (2000). Sustainable development in Agriculture: Indicators, administrative programmes and demonstrations. SUSAGRI. Financial report. LIFE/96/ENV/FIN/77. Agricultural Research Center of Finland.

74) Luostarinen, M. (et al) (2000). Maataloutta luonnon ja ihmisten ehdoilla. Agricultural production; Human and ecological conditiones. SUSAGRI. EU:n LIFE -loppuraportin kansankielinen painos. Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. 32 p.

75) Luostarinen, M., Reijonen, A., Mäkinen, M., Pirkkamaa, J. (2000). Öljypellavan kuidun hyödyntäminen. Loppuraportti. Utilization for linseede flax fibre. Final Report. Agricultural Research Center of Finland, Ser A,45. Jokioinen. 50 p.

76) Rutanen, J. Luostarinen, M. (2000). Luontoyrittäjyys Suomessa. Alueelliset verkostot: Luontoyrittäminen- matkailu- ja maaseutuklusteri. Loppuraportti. Eno-entrepreneurship in Finland. Spatial Networks. Final report. Agricultural Research Center of Finland, ser B, 2000. 65 p, appendixs 49 p + 2 p

77) Luostarinen, M. & P. Vanhamäki (2001). Ekologinen yrittäjyys. Tutkimus kuluttajien, yrittäjien ja kansanedustajien näkemyksistä ekologisen yrittäjyyden kehittämisestä Suomessa. Klusteriohjelman loppuraportti. Ecological and nature-based entrepreneurship. A Study of the conception of consumers, entrepreneurs and members of the Parliament how to develop ecological and nature-based entrepreneurship in Finland. Final report of Cluster programme. MTT Agrifood Research Finland, Jokioinen. 164 p.

78) Luostarinen, M. (2001). Sustainable development and indicators – Information of ecological, economical, social and regional activity in rural areas. Agricultural Economic Research Institute, Economic Researc 26/2001, MTT, Jokioinen, 33 p.

79) Luostarinen, M. (2001). Luontoyrittäjyys osana verkosto- ja klusteritaloutta. Nature-based entrepreneurship as a part of the network and cluster economy. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Agrifood Research Finland. Economic Research (MTTL). 25/2001. MTT, Jokioinen 51 p.

80) Luostarinen, M. (2002). Maaseudun uudet ihmiset – yrittäjän ja kuluttajan muotokuvat. Luontoyrittäjyysseminaari 18.5.2002. Meltosjärvi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. (moniste). 182 p.

81) Luostarinen, M. & P. Vanhamäki (2002). Ekologinen yrittäjyys. Tutkimus kuluttajien, yrittäjien ja kansanedustajien näkemyksistä ekologisen yrittäjyyden kehittämisestä Suomessa. Maataloustieteen päivät 9-10.1. 2002, Viikki. Helsinki. 36p.

82) Luostarinen, M. (2004). Innovaatiostrategia ja -kapasiteetti – Ekologinen klusteri ja innovatiopolitiikka. Innovation Strategy and Capacity – Ecological cluster and innovation policy. Maa- ja elintarviketalous sarja A 45, Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, s 204. verkkojulkaisuna

83) Luostarinen, M. (2005). Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti. Manifest of Cluster Art. Forssan kirjapaino. Forssa, 48 s. (kuvitettu)

84) Luostarinen, M. (2005). Ekologinen klusteri ja Innovaatiopolitiikka. Ecological Cluster and Innovation Policy. Turun yliopisto, Sosiologian laitos. (Second doctoral dissertation). Maa- ja elintarviketalous 70. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 288 s.

85) Luostarinen, M. (2007). Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit. Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena. Maa- ja elintarviketalous 102. Blogs and innovation processeses in the Web environment. Agrifood Research Finland. 558 p verkkojulkaisuna (kuvitettu)

86) Luostarinen, M. (2007). Arctic Babylon 2011. Apogryfiset ennusteet. Bob. Norderstedt. Germany, 560 p.

87) Luostarinen, M. (2009). Uusmedia ja kansalaismedia verkosto- ja klusteritalouden tuotteina innovaatiopolitiikassa. New and social media as a production of cluster and network economy in innovation policy. Bod. Norderstedt. Germany. 500 p.

88) Luostarinen, M. (2009). Global blog, weblog and blogosphere, innovation processeses and web environment. Global economy in relation to success of STPs. IASP. Malaga

89) Luostarinen, M. (2010). Uusi mediayhteiskunta. Blogit ja sosiaalinen media innovaatioyhteiskunnan muutoksessa. New media society. Blogs and social media in the change of innovation society. Bod. Norderstedt. Germany. 336 p. (kuvitettu)

90) Luostarinen, M. (2010). Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma. Social Media Paradigm. Bod. Norderstedt. Germany. 386 p. (kuvitettu)

91) Luostarinen, M. (2011). Social media economy. Sosiaalisen median talous. BoD. Norderstedt. Germany, 344 s.

92) Luostarinen, M. (2011). Social media – Economy and Strategy. BoD. Norderstedt. Germany, 342 s.

93) Luostarinen, M. (2011). Hybridiyhteiskunnan kouristelua. BoD. Norderstedt. Germany, 520 s. (kuvat 50).

94) Luostarinen, M. (2013). Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa. Osa 1: Arabikeväästä Japanin tsunamiin ja jytkyvaaleihin. BoD, Norderstedt, Germany, 384 s. (kuvat: Cluster Art, Finnish design, glass art n. 100 kpl)

95) Luostarinen, M. (2013). Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikka. Osa 2: Norjalaisesta tragediasta illuusiotalouteen ja stagnaatioon. BoD, Norderstedt, Germany, 296 s.

96) Luostarinen, M. (2o13). Tuhannen ja yhden vuoden tarinoita – Thousand and one Years. BoD, Noderstedt, Germany, 596 s.

97) Luostarinen,M. (2014). Vuoden 2013 enteet ja utopiat, dystopiat. Taantuma kylmään sotaan. BoD, Norderstedt, Garmany. 560 p. (Yli 250 pääosin aiemmin julkaisematonta taidekuvaa ja liki sata artikkelia (lastua ja blogia) kertoen, mikä taannutti meidät kylmään sotaan ja muutti utopiat dystopiaksi?)

98) Luostarinen, M. (2015). Arctic Babylon 2015. Apokryfiset ennusteet toteutuvat. Bod, Norderstedt, Germany. 484 p.

99) Luostarinen, M. (2016). Cluster art. (käsikirjoitus/manuscript)

100) Luostarinen, M. (2017). Finland’s big year 2017. Suomi 100. 100 short essays on the 100 selected works. Sata esseetä sadasta teoksesta. Clusterart.org. 556 p.

Books 96-98 now also as electric books

101) Luostarinen, M. (2018). Blogi- ja esseekirja 2016. Väkivallan ja terrorin vuosi. Clusterart.org. Finsome.fi. 447 p. Clusterart.

102) Luostarinen, M. (2018). Blogi- ja esseekirja 2017. Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Clusterart.org. Finsome.fi. 636 p. Clusterart.

103) Luostarinen, M. (2018). Suomen juhlavuoden 2017 blogi- ja esseekirja – Suomi 100. Finland’s big year 2017 blogs and essays – Suomi 100. BoD. Norderstedt. Germany. 511 p.

104) Luostarinen, M. (2019). Cluster Arts – Photos 2017. Resnap. 99 p.

105) Luostarinen, M. (2019). Cluster Arts – Photos 2018. Resnap. 118 p.

106) Luostarinen,M. (2019). Blogi- ja esseekirja 2018. Hellettä ja hipstereitä – elämä on laiffii. Clusterart.org. Finsome.fi. 322 p.

107-108) Luostarinen, M. (2019). Suomi – maailman onnellisimman maan oppikirja I ja II. Clusterart.org. BoD. Norderstedt, Germany, 272 p ja 258 p

109) Luostarinen.M. (2019). Menetetty vuosikymmen. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen essee- ja blogikokoelma 2010-2019. Clusterart.org. BoD. Norderstedt. Germany. 488.p.

110. Luostarinen,M. (2019). Vuosikymmenen kirja – osa I. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen essee- ja blogikokoelma 2010-2019. Hyvät, pahat ja rillumat. Clusterart.org. BoD. Norderstedt. Germany. 369 p.

111) Luostarinen,M. (2019). Vuosikymmenen kirja – osa II. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen essee ja blogikokoelma 2010-2019. Elämä on laiffii. Clusterart.org. BoD. Norderstedt. Germany. 348 p.

112) Luostarinen,M. (2020). Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan. Clusterart.org. BoD. Norderstedt. Germany. 404.p.

Lisäksi runsas 5000 tieteellistä tai popularisoitua artikkelia, esseetä ja blogeja. ks www.clusterart.org

CATEGORIESUncategorized

SHARE

FACEBOOKTWITTERGOOGLE +LINKEDINPINTERESTSTUMBLEUPONEMAIL

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Clusterart.org Articles: about five thousand, see all publications, Clusterart.org Art: Clusterart (manifest in 2005), see Art, Clusterart.org CV, see Clusterart.org Blog: see blog, Clusterart.org

PREV