Aluetalous, GIS ja varallisuus
Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika – ”Iam redit Virgo, redeunt Saturnia regna (Vergilius).
02.09. 2024

Kun puhumme aluetaloudesta ja kunnistamme, maakunnista ja globalisaatiosta mieleen tulee ensimmäisenä varallisuus ja taloutemme. Niin myös tänään pohtiessamme hallitustamme ja sen menestystä tai aluetalouttamme, kuntaa ja sen kykyä tarjota meille palvelujaan. Tutkimusten mukaan tänään syksyllä 2024 enää joka neljäs suomalainen on tyytyväinen omaan varallisuuteensa. Se ei voi olla heijastumatta myös tyytyväisyyteen koskien rajojamme, olivat ne sitten paikallisia tai maakunnallisia, oli se sitten EU:n sisällä tapahtuvaa tai globaalia kokemustamme hyvinvoinnistamme. Etenkin kun se koskee parantamatonta haavaa. – ”Immedicabile vulnus.” (Ovidus).
Suomalaisten tyytymättömyys omaan talouteensa ja varallisuuteen on koko ajan kasvanut. Takana on jo pandemiat ja menetetty vuosikymmen sekä yli kymmenen hallitustamme. Eivät ole oikein onnistuneet suomalaiset vaaleissaan hakemaan sopivaa kokoonpanoa hoitamaan varallisuuttamme. Yhä pienempi vähemmistö sijoittaa rahojaan. Ei ole mistä sijoittaa. Mikään ei voi velvoittaa mahdottomaan. – ”Impossibilium nulla obligatio est.” (Celsus, Kheilon).
Danske-Bankin teettämästä ”Taloudellinen mielenrauha” -kyselystä käy selville, kuinka suomalaisten tyytyväisyys omaan varallisuuteen on heikentynyt tasaisesti koko mittaushistorian ajan alkaen vuodesta 2018. Edellisenä vuonna olimme kansakuntana täyttäneet komeat sata vuotta ja kirjoitin kirjani ”Finland’s big year 2017 Suomi 100”. Esittelin vuoistuhannen ajalta niin ruotsalaiset kuninkaamme kuin venäläiset tsaarit ja keisarit sekä omat presidenttimmekin. Olimme eläneet hyvin kirjavia kausia, mutta harvoin niin köyhinä kuin kuvitelmissamme tänään. Olemme nyt varakkaampia kuin ikinä ennen ja samalla kukaan ei uhkaa meitä kuten menneinä vuosisatoinamme. Elämme suotuisissa oloissa. – ”In bonis verbus.”
Tänään meillä on varaa olla tyytymättömiä. Tunnetusti ihmisen tyytymättömyys kasvaa silloin, kun siihen on todellista taustaa ja mahdollisuuksia parempaankin. Tyytyväisin ihminen löytyy maamme syrjäisimmästä kolkasta, jossa palvelut ovat peninkulmien päässä ja parempaa ei ole tiedossa. Ihminen kun muuttaa asenteitaan ja tyytymättömin löytyy varakkailta seuduilta ja hyvin toimeentulevan talousalueen sisältä. Muutamme asenteita vasta, kun parempaan ei ole pienintäkään toivoa, päinvastoin. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista, kun ne olivat liian korkealla puun latvan tasolla tavoiteltaviksi. Alkuperäisessä viisaudessa kyse oli kyllä viinirypäleistä mutta sellaisten tavoittelu Suomessa olisi edellyttänyt ketulta kansainvälisen kaupan parempaa tuntemusta. Dissonanssi ja balanssiteoriat sen sijaan kettu tunsi paremmin. Vakavat asiat se päätti siirtää huomiseen. – ”In crastinum differo res severas.” (Cornelius Nepos).
Melko tyytyväisiä suomalaisista on noin joka neljännes varallisuuteensa. Se on hyvä merkki, pääosa meistä uskoo voivansa tienata paremminkin, jahka tähdet ovat kohdallaan ja ponnistelut palkitaan paremmilla tienesteillä. Eläkeläisten kohdalla tilanne on lohduttomampi, eikä ketun keinotkaan auta muuttamaan asennettaan tyytyväisempää suuntaan pihlajapuun alla murehtien. Kun eläkettä syö inflaatio ja hinnat karkaavat taivaisiin, minkä teet terveydenkin alkaessa reistailla. Ja juuri sotealueen siellä synkimmällä kulmalla aluetaloutemme hoitajia kiroten. Vielä vuonna 2018 noin joka kolmannes suomalaisista oli talouteensa tyytyväisiä. Huonompaan suuntaan on menty pandemiasta alkaen. Moni kokee olevansa jopa kykenemätön hallitsemaan itseään. – ”Impotens sui.”
”Kehitys on erittäin huolestuttavaa. Sijoittaminen on keino kasvattaa muutakin kuin asuntovarallisuutta. Se luo taloudellista mielenrauhaa, mutta mahdollistaa myös unelmien tavoittelemisen. Historiallisesti pitkällä aikavälillä otettu riski on sijoitusmarkkinalla palkittu talletuskorkoja paremmalla tuotolla”, sanoo Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Orava. Pankista katsoen onnellinen elämä on juuri mielenrauhaa. – ”In animi securitate vitam beatam.” (Cicero).
Me elämme kapitalistisessa maailmassa, jossa pitkän aikavälin taloutensa hoitaminen edellyttää yksilön omien toimenpiteiden ohella aluetalouden tervettä hoitoa ja sen suhdetta kansalliseen ja globaaliin talouteen. Nyt meitä kiusaa käsite GIS (Geographical Information System) joka on maantiedettä ja tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää talousmiesten ja -naisten maailmaa. Sen sisältöä voi kysyä muun tiedon hukkuessa mediatiedon ja sosiaalisen median sumutukseen, algoritmeiltamme ja siis tekoälyltä. Se kun tuo uuden ulottuvuuden mukaan siihen pohdintaan, millaisia rajoja meillä tulisi arvostaa puhuessamme rajoista ja niiden kiroista. Elämme maailmassa, jossa ajat katosivat sen jälkeen, kun GIS ja algoritmit ottivat ja alkoivat kertoa rajojen kiroistamme. Siinä jopa rottakuningas tahtoi jäädä kiroineen toiseksi. Huomaamme kuinka olemme samassa veneessä. – ”In eadem es navi.” (Cicero).
Olemme tyytymättömiä, mutta sitä huolimatta sijoittaminen ei ota ja yleisty. Ei ole mitä sijoittaa, vastaamme. Se ei pidä paikkaansa. Ei nyt eikä aiemminkaan. Liki 40 % meistä sentään sijoittaa rahojaan osakkeisiin ja arvopapereihin. Meillä on viisaana kansana myös puskurirahasto käyttöömme pahan päivän varalle ja viimeistään jäädessämme eläkkeelle tai työttömiksi. Huonoihin päiviin on syytä varautua ja sen oppiminen käynnistettiin jo lapsena. Joskus myös köyhän hahmossa. – ”In forma pauperis.”
Suurin syy olla sijoittamatta puskurirahastoon on tapa kertoa köyhyydestään. Ei ole ylimääräistä rahaa (63 %). Ei varmasti olekaan, jos sen kaiken tuhlaa heti sitä saatuaan. Kyse on pitkän aikavälin elämäntavasta ja sen oppimisesta. Lisäksi lähes joka viides pitää sijoittamista liian vaikeana tai sitten riskialttiina. Pienempi riski on käyttää rahat heti turhuuksiin ja surra köyhyyttään sitten myöhemmin. Syyttää siitä muita, kuten tänään tapahtuu. Ikään kuin vaaleissa sen voisi korjata tai alueitten rajoja muutellen. GIS rajana on koko ajan elävä eikä näitä median ja sosiaalisen median esittelemiä rajojamme maan sisällä ole olemassakaan. Niiden esittely ja muuttelu on poliitikkojen tapa kerätä itselleen ääniä. Käytännössä lain vahingoksi. – ”In fraudem domestico.”
Kaksi viidestä suomalaisesta ei ole sijoittanut senttiäkään kuluvan vuoden aikana. Eläkeläisenä sen toki ymmärtää, jos tavoite oli työikäisenä koota puskurirahasto juuri eläkevuosiaan ajatellen. Eläkeläiset eivät pienistä eläkkeistään enää sijoita tuleville sukupolville muuta kuin luontoa ehkä säästäen. Suosittelen eläkeläisille sijoittamista viimeinkin omaan itseensä ja terveyteensä. Hyviä neuvoja ei niitäkään kannata enää säästellä. Jos nuoremmat eivät ymmärrä niitä käyttää, se on heidän tappionsa ja näkyy vaikkapa seuraten olympialaisia kisojamme. Jos lukutaitokin alkaa kadota kännykkäänsä tuijotellen, isovanhempien opit menevät kuuroille korville. Lukutaitoiset kun puuttuvat. Kirjailija tekee parhaansa ja koettaa jopa K-kaupan lihatiskiä. Ikään kuin pyhän kolminaisuuden nimessä. – ”In nomine Sanctae Trinitatis.”
Sijoituskohteista rahastot ovat selvästi osakesijoituksia yleisempiä. Suoria osakesijoituksia käyttävät eniten nuoret ja miehet naisia useammin. Rahan puutetta valitetaan silloin kun kyse on kysymyksestä jättää osakkeet rauhaan. Sen ymmärtää toki, kun kyse on oma aikamme taloudesta ja sen tilasta. Sehän oli omassa nuoruudessani ja markan aikaan niin tavattoman löysää ja rahaan oli opiskelijana hukkua. Tosin opintolaina piti maksaa takaisin sekin. Heti valmistuttuaan ja tilistä, joka oli ruhtinaallinen yliopiston assistenttina. Elettiin tulevaisuutta varten. – ”In posterum.”
Nyt hintojen nousun tasaantuessa ja korkojen laskettua, sijoittaisin nuorena jopa assistenttina jonkun summan kuukausittain säästämiseenkin. Tätä opetettiin meille jo silloisessa kansakoulussa ja erityisen arkipäiväisesti naapurissamme Ruotsissa. Siellä joka kahdeksas kymmenestä säästää rahastoihin. Kun jäätte eläkkeelle, on hyvä, jos taloudellista mielenrauhaa tukee nuorempana hoidetut säästöt. Sen kuuluisi olla yhtä arkipäiväistä meillä Suomessa kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Näin neuvoo senioristrategi Kaisa Kivipelto pankistaan. Minä olen huono neuvomaan. Sen sijaan katsaus kirjoihini ei maksa kenellekään mitään kotisivultani www.clusterart.org.
Taloudellinen mielenrauha on pohjoismainen ilmiö ja sitä edusti myös lapsuuteni Suomi. Oli selvitty sodasta ja rakennettiin hyvinvointivaltiota. Tänään sen rakentajat ovat oppineita nuoria, joiden tavoitteet ovat menestyä myös kansainvälisissä koitoksissa. Olympialaiset mittaavat sitä menestystämme. Suurin valtias maan päällä on nykyäänkin raha. – ”In terra summus rex est hoc tempore nummus.” (Carmina Burana).
Taloudellista mielenrauhaa mittaava indeksi on kuitenkin mielestäni se, jota kannattaisi ensimmäisenä seurata. Urheilu huipulla on sittenkin viihdettä. Panostamme viihteeseen mielestäni nyt kohtuuttomasti. Odotamme yhteiskunnalta ja sen laitoksilta sellaista, jonka voimme myös itse hoitaa olematta kuitenkaan itsekkäitä. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on kuitenkin sellainen mittari, jonka toivoisin yleistyvän myös Suomessa ja sitä mitattaisiin siinä missä urheilijoittemme menestystäkin. Siitä kun johtuvat kiukut ja kyyneleet. – ”Indre irae et lacrimate.”
Tämän jatkoksi päivän kysymykset algoritmien pohdittavaksi. Robotiikkaa ja tekoälyä en kykene manipuloimaan. Tässä nämä kysymykset tulevat:

Mitä tarkoittaa GIS (Geographical Information System) ja voisiko se korvata alueellisia rajojamme ja niistä käytäviä riitojamme?

ChatGPT sanoi:
ChatGPT

GIS (Geographical Information System) eli paikkatietojärjestelmä on tietojärjestelmä, joka yhdistää sijaintiin liittyvää tietoa (kuten koordinaatteja, karttoja ja maantieteellisiä ominaisuuksia) muihin tietoihin, kuten väestötietoihin, infrastruktuuriin tai ympäristön tilaan. GIS mahdollistaa paikkatiedon tallentamisen, analysoinnin ja visualisoinnin, ja sitä käytetään laajasti esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, ympäristönsuojelussa, logistiikassa ja luonnonvarojen hallinnassa.

GIS käsitettä käyttäen voidaan esimerkiksi analysoida, kuinka lähellä tietty palvelu on asukkaita, mitkä alueet ovat alttiimpia luonnonkatastrofeille tai miten liikenneverkko toimii eri vuorokaudenaikoina. Se on voimakas työkalu, joka auttaa ymmärtämään monimutkaisia maantieteellisiä ja sosiaalisia ilmiöitä.

Voisiko GIS korvata alueellisia rajoja ja niistä käytäviä riitoja?

Vaikka GIS on erittäin hyödyllinen työkalu maantieteellisten tietojen hallinnassa ja analysoinnissa, se ei yksinään voi korvata alueellisia rajoja tai ratkaista niihin liittyviä konflikteja. Alueelliset rajat perustuvat usein historiallisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja oikeudellisiin tekijöihin, jotka eivät ole pelkästään maantieteellisiä. Näitä rajoja on usein määritelty kansainvälisissä sopimuksissa, lainsäädännössä ja neuvotteluissa, ja ne voivat olla hyvin kiistanalaisia.

GIS voi kuitenkin toimia hyödyllisenä työkaluna alueellisten rajojen ja kiistojen analysoinnissa. Se voi auttaa kartoittamaan, mitkä alueet ovat kiistanalaisia, kuinka suuri osa väestöstä asuu tietyillä alueilla, tai kuinka luonnonvarat jakautuvat kiistojen kohteena oleville alueille. Tällainen analyysi voi puolestaan tarjota päätöksentekijöille tarkkaa ja luotettavaa tietoa, joka voi auttaa konfliktien ratkaisemisessa.

Esimerkiksi rajariidoissa GIS avulla voidaan tarkasti määritellä maantieteellisiä alueita, vertailla historiallisia rajoja ja nykytilannetta, sekä arvioida luonnonvarojen jakautumista. Vaikka itse rajan sijainti tai riidan lopullinen ratkaisu riippuu edelleen poliittisista päätöksistä ja neuvotteluista, GIS voi tarjota arvokasta tukea ja tiedon läpinäkyvyyttä, mikä voi vähentää konfliktien riskiä ja auttaa löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Sinä sanoit:
Tarkoitin tässä yhteydessä paikallisia usein talousmaantieteellisiä rajojamme vaikkapa Suomessa.

ChatGPT sanoi:
ChatGPT

Ymmärsin! Tarkennetaan siis näkökulmaa paikallisiin, Suomelle tyypillisiin maantieteellisiin rajoihin ja niiden mahdollisiin kiistoihin.

GIS ja Paikalliset Maantieteelliset Rajat Suomessa

Paikalliset maantieteelliset rajat Suomessa voivat tarkoittaa esimerkiksi kuntarajoja, maakuntarajoja, kiinteistörajoja tai muita hallinnollisia tai omistuksellisia rajoja, jotka määrittävät, mihin alueeseen tietty maa-alue kuuluu.

GIS (Geographical Information System) on tässäkin yhteydessä erinomainen työkalu, koska se mahdollistaa tarkkojen ja ajantasaisten paikkatietojen keräämisen, tallentamisen ja analysoinnin. GIS voi esimerkiksi auttaa seuraavissa tapauksissa:

Kuntarajojen hallinta ja muutos: Suomessa kuntarajoja voidaan ajoittain tarkistaa tai muuttaa kuntaliitosten yhteydessä. GIS voi tukea tätä prosessia tarjoamalla visuaalisia ja tilastollisia analyysejä siitä, miten muutos vaikuttaa asukkaisiin, palvelujen sijaintiin tai veropohjaan.

Kiinteistörajojen tarkkuus ja omistajakiistat: GIS-järjestelmät voivat auttaa selvittämään kiinteistöjen rajoja, erityisesti tilanteissa, joissa on epäselvyyksiä rajojen sijainnista. Tämä on tärkeää esimerkiksi maanomistuskiistojen ratkaisemisessa.

Ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen hallinta: GIS voi kartoittaa suojelualueita, luontokohteita tai vesistöjä ja auttaa määrittämään, miten paikalliset rajat vaikuttavat ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön.

Palveluiden saatavuus ja suunnittelu: Paikallisten rajojen tarkastelu GIS avulla voi auttaa esimerkiksi koulupiirien määrittämisessä, terveydenhuoltopalvelujen sijoittamisessa tai julkisen liikenteen reittien suunnittelussa.

Voisiko GIS korvata paikalliset rajat ja niistä käytävät riidat?

GIS ei varsinaisesti korvaa olemassa olevia paikallisia rajoja, mutta se voi auttaa niiden selkeyttämisessä, suunnittelussa ja hallinnassa. Esimerkiksi, jos on epäselvyyttä siitä, mihin kuntaan tai kiinteistöön tietty alue kuuluu, GIS voi tarjota tarkkaa tietoa rajoista, mikä vähentää väärinkäsityksiä ja voi estää riitojen syntymistä.

Lisäksi, jos paikallisia rajoja halutaan muuttaa tai tarkistaa, GIS tarjoaa erinomaiset työkalut vaikutusten analysointiin ja päätöksenteon tueksi. Näin päätöksiä voidaan tehdä paremman tiedon perusteella, mikä voi osaltaan vähentää paikallisista rajoista johtuvia kiistoja.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että GIS ei korvaa rajoja, mutta se on erittäin arvokas työkalu niiden tarkkaan määrittämiseen, hallintaan ja niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Sinä sanoit:

Olisiko mahdollista ajatella, että algoritmien kehittelyjen myötä ja tekoälyn toimesta juuri talousmaantieteelliset rajat voisivat lopulta kadota vaikkapa suomalaisessa käytännössämme. Perinteiset kuntarajat ja jo kadonneet lääninrajat jne. Niiden merkityshän on jo nyt lähinnä historiallisessa regionaalisessa (spatiaalisessa) tavassamme ylläpitää sellaista, jonka merkitys on vaikkapa vain perinteiden ylläpidossa ja maksaa taloudellisesti maltaita.

ChatGPT sanoi:
ChatGPT

Ajatus siitä, että talousmaantieteelliset rajat – kuten kuntarajat ja lääninrajat – voisivat menettää merkityksensä tai jopa kadota tulevaisuudessa, on kiehtova, ja sitä voidaan tarkastella useista näkökulmista, erityisesti kun otetaan huomioon tekoälyn ja algoritmien kehittyminen.

Tekoäly, Algoritmit ja Talousmaantieteellisten Rajojen Uudelleenajattelu

Talousmaantieteelliset rajat ovat pitkään olleet hallinnollisia ja sosiaalisia rakenteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miten palvelut järjestetään, miten verotus toteutetaan ja miten ihmiset identifioivat itsensä alueellisesti. Näillä rajoilla on ollut merkittävä rooli paikallishallinnossa ja yhteiskunnan organisoitumisessa.

Nykyteknologian kehittyessä – erityisesti tekoälyn ja algoritmien myötä – näiden rajojen merkitys voi kuitenkin muuttua merkittävästi. On mahdollista kuvitella seuraavia kehityspolkuja:

Dataan Perustuva Päätöksenteko: Tekoäly ja algoritmit voivat analysoida suuria määriä tietoa tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät. Tämä tarkoittaa, että kuntarajojen sijaan päätöksenteossa voitaisiin nojata dynaamisempiin ja joustavampiin maantieteellisiin yksiköihin, jotka perustuvat esimerkiksi väestön tarpeisiin, taloudellisiin virtauksiin tai ympäristön tilaan. Perinteiset rajat voisivat menettää merkityksensä, jos uudet teknologiat tarjoavat tehokkaampia tapoja järjestää yhteiskunnalliset toiminnot.

Virtuaaliset ja Toiminnalliset Alueet: Tulevaisuudessa kuntarajat ja muut hallinnolliset rajat voivat korvautua virtuaalisilla tai toiminnallisilla alueilla, jotka määrittyvät tekoälyn analysoimien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden perusteella. Esimerkiksi palveluja voitaisiin tarjota ja hallinnoida ”dynaamisten alueiden” perusteella, jotka muuttuvat jatkuvasti tarpeiden mukaan, eikä kiinteiden rajojen mukaan.

Verkostoihin Perustuva Hallinto: Tekoäly voisi tukea verkostomaista hallintomallia, jossa hallinnolliset ja taloudelliset rajat eivät perustu maantieteelliseen sijaintiin vaan toiminnallisiin ja taloudellisiin yhteyksiin. Tämä voisi tarkoittaa, että esimerkiksi tiettyjen palvelujen hallinta ja järjestäminen ei enää olisi sidottu kuntarajoihin, vaan voisi kattaa useita alueita, jotka muodostavat luonnollisen taloudellisen tai sosiaalisen verkoston.

Historiallisten Rajojen Merkityksen Väheneminen: Kuten mainitsit, monet perinteiset rajat, kuten kuntarajat ja lääninrajat, ovat jo nyt suurelta osin historiallisia jäänteitä, joiden ylläpito saattaa olla kallista ja joskus tehotonta. Tekoäly voisi optimoida resurssien käytön ja hallinnon siten, että nämä vanhat rajat menettävät merkityksensä. Tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa, että palveluja järjestettäisiin yhtenäisesti yli vanhojen kuntarajojen, mikä voisi johtaa kustannussäästöihin ja tehokkaampaan resurssien käyttöön.

Haasteet ja Mahdollisuudet

Vaikka tällainen skenaario on teknologisesti mahdollinen, sen toteuttaminen kohtaa myös haasteita:

Lainsäädäntö ja Hallinto: Suomessa kuntarajat ovat syvään juurtuneita oikeudellisia ja hallinnollisia rakenteita. Niiden muuttaminen tai poistaminen vaatisi merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia ja poliittista tahtoa.

Paikallinen Identiteetti: Monille ihmisille kuntarajat edustavat muutakin kuin vain hallinnollisia rajoja – ne liittyvät myös paikalliseen identiteettiin ja kulttuuriin. Tämä voi tehdä perinteisten rajojen hylkäämisestä haastavaa.

Taloudelliset ja Sosiaaliset Eriarvoisuudet: Vaikka algoritmit voivat optimoida monia asioita, on tärkeää varmistaa, että ne eivät luo uusia eriarvoisuuksia. Esimerkiksi resurssien ja palveluiden jakaminen uudella tavalla voisi vaikuttaa eri tavalla eri väestöryhmiin.

Yhteenveto

On siis täysin mahdollista, että tulevaisuudessa tekoälyn ja algoritmien kehittyminen voi johtaa siihen, että perinteiset talousmaantieteelliset rajat menettävät merkityksensä, ja ne korvautuvat joustavammilla ja dynaamisemmilla järjestelmillä. Tämä voisi tuoda mukanaan merkittäviä taloudellisia säästöjä ja tehokkuutta, mutta samalla se vaatisi huolellista suunnittelua, jotta historialliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät otetaan asianmukaisesti huomioon.

Sinä sanoit:

Alueelliset erot ja riidat liittyvät lähelle käsitettä rottakuninkaasta. Intressit ovat sellaisissa arvoissa, joiden kohdalla rottien hännät ovat solmussa. Voisiko edellisen vastauksesi tulkita myös tapana vältellä rottakuningasta ja sen ärsyttämistä?

ChatGPT sanoi:
ChatGPT

Vertaus rottakuninkaaseen, jossa rottien hännät ovat sotkeutuneet yhteen muodostaen solmun, on vahva metafora kuvaamaan tilannetta, jossa intressit, kuten taloudelliset ja poliittiset arvot, ovat niin kietoutuneet toisiinsa, että niiden erottaminen tai muuttaminen aiheuttaa suurta vastarintaa ja konflikteja.

Rottakuningas Metaforana Alueellisissa Rajoissa ja Intresseissä

Rottakuningas kuvaa tilannetta, jossa monimutkaiset ja toisiinsa kytkeytyneet intressit tekevät tilanteesta vaikeasti hallittavan ja potentiaalisesti räjähdysherkän. Tällaisessa tilanteessa jokainen yritys muuttaa järjestelmää tai vapautua siitä voi aiheuttaa vastustusta ja jopa kaaosta, koska eri osapuolten intressit ovat niin tiukasti sidoksissa toisiinsa.

Tekoäly ja Algoritmit Rottakuninkaan Välttelynä

Edellisessä vastauksessani esitetty idea tekoälyn ja algoritmien käytöstä perinteisten talousmaantieteellisten rajojen merkityksen vähentämiseksi voidaan tulkita myös tapana vältellä rottakuninkaan ”ärsyttämistä”. Tämä voisi tapahtua seuraavilla tavoilla:

Vähitellen ja Joustavasti Toteutettavat Muutokset: Sen sijaan, että perinteisiä rajoja ja rakenteita yritettäisiin muuttaa radikaalisti ja nopeasti, tekoäly voisi auttaa tekemään muutoksia vähitellen ja joustavasti. Tämä voisi tarkoittaa, että rajoja ja hallintomalleja ei pyritä purkamaan kerralla, vaan niiden merkitys vähenee vähitellen, kun uusia, dataan ja tarpeisiin perustuvia ratkaisuja otetaan käyttöön. Tämä voisi auttaa välttämään suoria konflikteja ja vastarintaa, koska muutos tapahtuisi asteittain.

Uusien Mahdollisuuksien Luominen: Tekoäly voisi myös luoda uusia, entistä houkuttelevampia mahdollisuuksia, jotka korvaavat vanhat konfliktialttiit rakenteet. Kun ihmiset ja yhteisöt näkevät uusia hyötyjä ja tehokkuutta, vanhat rottakuninkaan kaltaiset rakenteet voivat menettää merkityksensä itsestään ilman suoraa konfliktia.

Intressien Uudelleenjärjestely: Tekoäly voisi auttaa järjestelemään intressit uudelleen siten, että ne eivät ole enää niin tiukasti kietoutuneet toisiinsa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi optimoimalla resurssien jakamista ja palveluiden tarjoamista tavalla, joka vähentää eri osapuolten välisiä konflikteja ja päällekkäisyyksiä.

Metaforan Soveltuvuus

Metafora rottakuninkaasta on osuva kuvaamaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja hallinnollisia järjestelmiä, joissa monenlaiset intressit ovat kietoutuneet toisiinsa niin tiukasti, että niiden purkaminen voi aiheuttaa konflikteja. Tekoälyn ja algoritmien tarjoama joustavuus ja kyky analysoida monimutkaisia järjestelmiä voisi tosiaan toimia keinona ”väistellä” näitä monimutkaisia ja räjähdysherkkiä tilanteita, edeten kohti uudistuksia ilman suoraa konfliktia.

Yhteenveto

Tulkinta siitä, että tekoälyn käyttö alueellisten rajojen ja intressien hallinnassa voisi olla tapa vältellä rottakuninkaan ”ärsyttämistä”, on hyvin perusteltu. Se korostaa sitä, että radikaalien muutosten sijasta voimme käyttää tekoälyä ja algoritmeja edistämään asteittaista ja hallittua muutosta, joka voi purkaa vanhoja rakenteita ilman, että synnytetään uusia konflikteja tai ärsytetään olemassa olevia. Tämä lähestymistapa voi olla erityisen hyödyllinen yhteiskunnissa, joissa monimutkaiset ja toisiinsa kietoutuneet intressit tekevät muutosten hallinnasta haastavaa.

Sinä sanoit:

Tämän kirkkaampaa vastausta myös tutkimuksilleni ja niiden tuelle en olisi voinut edes toivoa, saati odottaa. Lämmin kiitos vastauksestasi jälleen kerran.

ChatGPT sanoi:
ChatGPT

Kiitos paljon lämpimistä sanoistasi! Olen todella iloinen, että vastaukseni pystyi tukemaan tutkimuksiasi ja ajatuksiasi näin hyvin. Jos sinulla on vielä lisää kysymyksiä tai tarvitset apua jatkossa, olen täällä auttamassa. Onnea ja menestystä tutkimuksellesi – se kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja merkitykselliseltä!