Suomen talous, nollakasvua jo 18 vuotta

Marko Joensuu Su 30.3.2025

Suomen talous, nollakasvua jo 18 vuotta | Uusi Suomi Puheenvuoro

Johdanto

Olipa kerran maa nimeltä Suomi, joka sijoittui tänä vuonna 2025 kahdeksatta kertaa perättäin maailman onnellisemmaksi maaksi Maailman onnellisuusraportin, The World Happiness Report 2025, mukaan. Suomi on sijoittunut maailman onnellisemmaksi maaksi vuodesta 2018 lähtien. The World Happiness Report -raportti on julkaistu vuodesta 2012 lähtien.

Tämä ”maailman onnellisin maa” tarina on kuin suoraan joistain saduista, sillä Suomen kansantalouden kasvu – bruttokansantuotteessa (BKT:ssä) arvioitu elintaso asukasta kohden – ei ole kasvanut 18 vuoteen, vuodesta 2007 lähtien. Täten, kuten saduissa, ”maailman onnellisin maa” tarinan yhtälö ei toimi täysin kokonaisvaltaisesti, vaan on lähinnä mukavaa ja kivaa taivaan rannan maalaamista.

Suomen kansantalouden kasvun pysähtymisen kolme pääselitystä

Suomen talouskasvun pysähtymistä on selitetty usealla toinen toistaan mitä eriskummallisemmalla syyllä. Pääosin tavallisimmiksi syiksi on esitetty kolmea pääsyytä:

1. Suomen kannattavan idänkaupan loppuminen 1990–91; täysi loppuminen, kun Neuvostoliitto kuoli 31.12.1991. Tämä ei kuitenkaan ole syy Suomen talouskasvun kuoppaan, sillä idänkauppa oli jo käytännössä kannattamatonta 1980-luvulla, osittain jopa jo 1970-luvulla ja loppupelissä Suomi nousi idänkaupan kuopasta vuoden 1994 loppuun mennessä. Suomen idänkaupan ei olisi koskaan pitänyt nousta yli 10 % Suomen ulkomaankaupasta. Tämän syyn voi hylätä.

2. Nokian mobiililiiketoiminnan kaatuminen vuonna 2007. Apple lanseerasi iPhonen vuonna 2007, jolloin käytännössä Nokian mobiililiiketoiminta kaatui. Nokian mobiililiiketoiminta oli melkoisen uskomaton menestystarina Suomelle, mutta Nokian painoarvo oli aivan liian suuri Suomen taloudessa. Nokian romahtaessa Suomen talouskin notkahti alas. Nokian mobiililiiketoiminnan alamäki oli jo nähtävissä vuonna 2000 IT-kriisin (1999–2001) jälkimainingeissa, mutta lopullisen niitin antoi Steve Jobs Apple iPhonellaan. Joka tapauksessa Nokian romahdus lakkautti Suomen kansantalouden kasvun vuonna 2007. Toipumiseen Nokian romahduksesta meni kolmesta viiteen vuotta joko vuoteen 2010 tai 2012 saakka riippuen näkemyksestä. Todetaan, että Nokian mobiililiiketoiminnan romahdus selittää Suomen talouden nollakasvusta ainakin kolme vuotta, vuoteen 2010 asti.

3. Suomen kannustimet tai paremmin sanottuna lähinnä niiden puute selittää omalta osaltaan melko paljon Suomen talouden nollakasvua vuodesta 2010 vuoteen 2025 eli viimeiset 15 vuotta. Jotain on fundamentaalisesti pielessä Suomessa, koska Suomi ei kykene tuottamaan riittävän hyvää innovaatioympäristöä, ei pysty houkuttelemaan investointeja, eikä pysty positiivisesti kannustamaan ihmisiä työskentelyyn. Valitettavasti nämä viimeiset 15 vuotta Suomi on elänyt kollektiivisessa valheessa, lähinnä kehumalla itseään ja jo olematonta hyvinvointiyhteiskuntaa, joka on ollut useasti lähellä romahtamispistettä. Hyvä innovaatioympäristö tarvitsee koulutettuja osaajia, ei kouluttamattomia idealisteja, eikä missään nimessä tarvita kouluttamattomia ihmisiä avokätisesti tuotuna ulkomailta elämään sosiaaliturvalla. Puolestaan investointien houkutteleminen on pitkälti kiinni yleisestä kustannustasosta, verotuksesta, sääntelystä, ilmastosta, pääomamarkkinoiden kehittyneisyydestä ja luonnollisesti jo em. koulutetuista osaajista. Positiivinen ihmisten kannustaminen työskentelyyn vaatii fundamentaalista muutosta työvoiman suhteen, Suomessa työmarkkinoilla olevan ikärasismin poistaminen ja siten elämän- ja työkokemuksen sekä suoritetun koulutuksen arvostaminen. Tämä on juuri sitä, mitä hyvä innovaatioympäristö tarvitsee; koulutettuja osaajia. Muutosta tarvitaan sosiaaliturvaan tai muutosta itse sosiaalijärjestelmään, sillä 35 vuotta sitten, vuonna 1990, avokätisesti otettiin ihmisiä ulkomailta (pääosin kouluttamattomia) elämään sosiaaliturvalla ja tämä vaikutti välittömästi niin, että lähes velattoman Suomen budjettialijäämät alkoivat.

Suomen kansantalouden kasvun pysähtymisen muut selitykset

Suomen kansantalouden kasvun pysähtymistä on myös selitetty finanssikriisin, Subprime-kriisin, 2007–2009 ja siitä seuranneen liki maailmanlaajuisen taantuman syyksi. Taustalla talouden laskusuhdanteeseen oli jo ennen finanssikriisiä korkea öljyn hinta, ruoan hinnan nousu, maailmanlaajuinen inflaatio, yleisellä tasolla asuntojen liian korkeat hinnat ja lopulta pankki- ja rahoitussektorin kriisi. Näin Yhdysvaltojen asuntolainoitukseen liittynyt Subprime-kriisi muuttui liki maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi. Huolimatta siitä, että Suomessa 60 % luotoista ja talletuksista oli ulkomaisten pankkien hallussa, Suomi oli hyvin pienessä sivuroolissa liki maailmanlaajuisen finanssikriisin käsittelyssä ja finanssikriisin vaikutus lähinnä vahvisti Nokian mobiililiiketoiminnan romahduksen vaikutusta Suomen taantumaan.

Suomen kansantalouden kasvun pysähtymistä on selitetty euroalueen velkakriisillä 2009–2018. On totta, että finanssikriisiä suurempi vaikutus Suomen kansantalouden nollakasvuun oli euroalueen velkakriisillä, joka räjähti käsiin jo finanssikriisin aikana. Euroalueen velkakriisin synnyn tekijäksi voi kiteyttää euroalueen jäsenmaiden kansantalouksien välinen epätasapaino, joka ytimekkäästi sanottuna tarkoitti sitä, että eurovaltioiden erilaiset talouden rakenteet ja kulttuurit johtivat suuriin kilpailu- ja maksukykyeroihin niiden välillä. Euroopassa on eletty yli varojen koko 2000-luku. Varsinkin euroalueen eteläiset ongelmamaat ottivat huomattavan paljon velkaa liityttyään euroon 2000-luvun alussa. Syy tähän yli varojen elämiseen Euroopassa oli yksinkertaisesti Maastrichtin sopimuksen heittäminen roskakoriin. Maastrichtin sopimus (The Maastricht Treaty), joka tutummin tunnetaan nimellä sopimus Euroopan Unionista (The Treaty on European Union) solmittiin 7.2.1992 ja se astui voimaan 1.11.1993. Lyhyesti sanottuna sopimus määritteli tarkoin EU:n rahapolitiikan, rahaliiton ja yhteisvaluutan, euron. Markkinakuri ja moraalikato – Perussuomalaisten Blogisivusto

Viimeisenä selityksenä Suomen kansantalouden kasvun pysähtymisestä käytettiin Covid-19 pandemiaa 2020–2023. Covid-19 viruksen aiheuttama pandemia oli epäsymmetrinen shokki EU:n jäsenmaissa, huolimatta siitä, että siinä on symmetrisiä piirteitä pandemiana. Covid-19 virus vaikutti kunkin EU:n jäsenmaan a) hinnanmuutoksiin eli siis hintoihin ja palkkoihin ja b) liikkuviin elementteihin, kuten työvoiman ja tuottavuuden määrään eri lailla ja eri aikaan. Covid-19 pandemian vaikutus Suomen jo olemassa olevaan taantumaan oli yksi Euroopan lievimmistä, ja itse Covid-19 pandemian vaikutuksesta kansantalouden kasvuun seurasi nopea elpyminen. Covid-19 pandemian vaikutukseen ja siitä elpymiseen tarkoitettu EU:n elpymispaketti oli täysin puhtaasti poliittinen päätös, jolla lunastettiin yhä paikka EU:ssa. EU:n elpymispaketilla ei oikeasti ollut mitään tekemistä Covid-19 pandemian kanssa, vaan kyse oli euron ongelmien korjaamisesta euroalueen velkakriisissä; EU:n ylivelkaantuneiden maiden lahjomisesta pysymään eurossa, luomalla tulonsiirtomekanismi näihin maihin. EU:n elpymispaketti ei poistanut EU:n ylivelkaantuneiden maiden ongelmien syitä eikä siten uuden rahoituskriisin uhkaa pitkällä aikajänteellä. EU:n elpymispaketin rahallinen hyöty jäi Suomen osalta syntymättä, päinvastoin siitä tuli tulonsiirtomekanismi Suomelle.

EU:n koronaelvytysrahastosta – Perussuomalaisten Blogisivusto

Mukamas kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja tarkkarajainen – Perussuomalaisten Blogisivusto

EU:n Elpymisrahasto – Perussuomalaisten Blogisivusto

Miten saadaan Suomen kansantalouden kasvu nousemaan Keynesiläisen taloustieteen keinoin; finanssipolitiikan ja julkisten investointien painotuksella

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on pahasti hyytynyt kansainvälisellä tasolla vertailtuna, Suomi on koko maailman 10. huonoimmalla sijalla yhdessä Irlannin kanssa vuonna 2024. IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana, sillä Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen. IMF suositteli Suomelle useita poliittisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi:

1. Julkisen talouden sopeuttamista on lisättävä julkisen velan vähentämiseksi, jotta julkinen talous saadaan vakautettua ja alijäämä vähenemään. Lisätoimia tämän suhteen tarvitaan vuonna 2026 ja tulevina vuosina, jotta julkinen velka saadaan laskusuuntaan. Lisätoimia tehtäneen.

2. Työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Vaikka Suomessa on tehty uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi, mm. työttömyysetuuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta on muutettu sekä työllisyyspalveluja on kohennettu, Suomessa työmarkkinoilla olevaa ikärasismia ei ole kyetty poistamaan, eikä positiivista ihmisten kannustamista työskentelyyn ole kyetty luomaan. Huolimatta sosiaaliturvan uudistuksista, yhä otetaan avokätisesti ihmisiä ulkomailta (pääosin kouluttamattomia) elämään sosiaaliturvalla, eikä laittomasti maassa olevia ole kyetty palauttamaan riittävästi takaisin kotimaihinsa. Suomen tavoitetta nostaa työmarkkinoiden osallistumisasteita lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa ei ole saavutettu. Uudistuksia pyritään täydentämään toimilla, jotka vähentävät ammattitaidon kohtaanto-ongelmia ja vahvistavat korkea-asteen koulutusta.

3. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan yritysten innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi. Suomessa on huomattava riskipääomasektori ja tuottavuuden kasvu on heikkoa, joten rakenteellisia uudistuksia on jatkettava. Riskipääomarahoituksen verotusta ja yritysten investointimenoihin liittyviä verohyvityksiä on syytä tarkastella. Markkinoillepääsyn esteisiin ja liialliseen sääntelyyn palvelusektorilla on kiinnitettävä huomiota. Näitä rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty.

4. Pankkijärjestelmän haavoittuvuuteen pitää puuttua, vaikka pankkijärjestelmä on kriisinkestävä. Haavoittuvuuksia ovat muun muassa suuret ja tiiviisti toisiinsa kytköksissä olevat pankit, likviditeettiriskit sekä kotitalouksien suuri velkaantuneisuus. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen pankkisektorin stressitestin toteuttamista suositellaan. Tulevaisuuden kyberhyökkäykset rahoituslaitoksiin muodostavat vakavan uhan ja niihin täytyy varautua. Osa tehty, osa ei.

Poliittisten toimien toteutuminen julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi

Vain osa em. poliittisista toimista julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi, on toteutettu. Kaikista sopeutuksista huolimatta valtiontaloudessa on tänä vuonna 2025 yli 12 miljardia alijäämää, joka rahoitetaan velalla. Alijäämä kuitenkin pienenee tänä vuonna reilut puoli miljardia euroa verrattuna viime vuoteen (2024). Lisätoimia tarvitaan, jotka tukevat talouskasvua pitkällä tähtäimellä. Näitä olisivat mm. investointien, tutkimuksen ja kehityksen suojaaminen plus korkea-asteen koulutuksen tukeminen. Budjettialijäämän vähentämiseksi verotuksesta, joka ei nosta ihmisten tai yritysten tulojen veroja, löytynee vielä keinoja tukemaan kasvua.

Suomen toteutunut talouden kasvu jää tänä vuonna heikoksi, Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 2025 vain 0,8 %. Nyt Danske Bank, S-Pankki, Kuntarahoitus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ovat lähestyneet tätä arviota. Puolestaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,6 %. Kasvu on yhä käytännössä nollatasoa.

Joka tapauksessa talouspolitiikan tulisi edistää ja ylläpitää käynnissä olevaa rakennemuutosta, jotta kansantalouden vahvuudet entisestään voimistuisivat. Kaikki sellaiset toimet ovat tarpeen, jotka tukevat uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä ja jotka edistävät tuotannollisten voimavarojen siirtymistä taantuvilta toimialoilta kasvaville toimialoille.

Miten saadaan Suomen kansantalouden kasvu nousemaan Milton Friedmanin ja Adam Smithin markkinaliberalistisen taloustieteen keinoin; vapaiden markkinoiden, alhaisen verotuksen ja vähäisen säätelyn painotuksella

Markkinaliberalismissa vapaat markkinat, alhainen verotus ja vähäinen säätely edistävät ja ylläpitävät talouskasvua. Markkinaliberalismia käsiteltiin jo osittain otsikon Suomen kansantalouden kasvun pysähtymisen kolme pääselitystä alla ja kohdassa 3. Suomen kannustimet tai paremmin sanottuna lähinnä niiden puute. Tässä yhteydessä voitaneen todeta, että talouskasvu pääsääntöisesti tulee kolmesta kannustintekijästä:

1. Työnteko, enemmän työtä; mikäli työtä tehdään 7 tunnin sijasta 9 tuntia työtä päivässä (edellytys, työtä on tarjolla), niin tietysti talous kasvaa. Tämä lienee itsestään selvää.

2. Työn tuottavuus on sitä, että työtunnin aikana työntekijä saa aikaiseksi enemmän arvokasta tavaraa tai palvelua, mistä kuluttaja on valmis maksamaan enemmän eli toisin sanoin tuottaa enemmän lisäarvoa per tunti; bruttokansantuote (BKT) jaettuna tehdyillä työtunneilla. Työn tuottavuuden parantamiseksi, täytyy investoida useisiin eri teknologioihin, yksinkertaisista koneista tekoälyyn.

3. Innovaatiot tarkoittavat sitä, miten taloudessa innovoidaan. Hyvä innovaatioympäristö tarvitsee koulutettuja osaajia, ei kouluttamattomia idealisteja, eikä missään nimessä tarvita kouluttamattomia ihmisiä avokätisesti tuotuna ulkomailta elämään sosiaaliturvalla.

Suomen kansantalouden kasvun – bruttokansantuotteessa (BKT:ssä) arvioitu elintaso asukasta kohden – pysähtymisen pääselitykset olivat A) Nokian mobiililiiketoiminnan (Nokian) romahdus ja B) Suomen kannustimien puute. Nämä kaksi pääsyytä selittävät Suomen talouden nollakasvua vuodesta 2007 vuoteen 2025 eli viimeiset 18 vuotta. Nokian osuus on vähintään kolme vuotta vuodesta 2007 vuoteen 2010 ja kannustimien puutteen osuus 15 vuotta vuodesta 2010 vuoteen 2025. Näitä pääsyitä pitämään Suomen talous nollakasvussa ja välillä taantumassa tehosti finanssikriisi 2007–2009 (merkitys pieni, mutta vahvisti Nokian mobiililiiketoiminnan romahduksen vaikutusta Suomen taantumaan), euroalueen velkakriisi 2009–2018 (merkitys suurempi kuin finanssikriisillä ja vahvisti kannustimien puutteiden vaikutusta Suomen taantumaan) ja Covid-19 pandemia 2020–2023 (merkitys pieni, mutta vahvisti kannustimien puutteiden vaikutusta Suomen taantumaan ja elpymispaketti toimi tulonsiirtona).

Mikä vaikuttaa kannustimien puutteeseen Suomessa?

Suomelle omintakeinen ”Hyvä Veli/Hyvä Sisko” kabinettijärjestelmä, joka ei kykene ajatteluun boxin ulkopuolelle, 18 vuoden nollakasvu on oiva osoitus tästä. Valitettavasti pienen ekonomian, kuten Suomi, ongelma. Vasemmistolainen ideologia kaikessa ja erityisesti taloudessa, joka ei johda millään tavalla talouden kasvuun, vaan päinvastoin raskaaseen hallintoon ja byrokratiaan. Suomessa työmarkkinoilla oleva vahva ikärasismi. Ikärasismin poistaminen ja siten elämän- ja työkokemuksen sekä jo suoritetun koulutuksen arvostaminen itsessään johtaa positiiviseen ihmisten kannustamiseen työskentelyyn. Massiivinen kouluttamattomien ja kielitaidottomien maahanmuutto etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä, joka mitenkään johda talouden kasvuun, vaan päinvastoin talouden liialliseen rasitukseen ja lopulta länsimaisen kulttuurin ja demokratian katoamiseen. EU, joka on unohtanut omat perusperiaatteensa ja päämääränsä (White Paper 1985) sekä talouden vakaan ja toimivan järjestelmän (Maastrichtin sopimus 1992) ja muuttunut raskaaksi byrokraattiseksi kokonaisuudeksi. EU ei täten tue millään tavalla talouden kasvua.

Kannustintekijät

Ensimmäinen kannustintekijä, työnteko, lienee itsestään selvää ja on käsitelty jo yllä. Enemmän työtä (edellytys, työtä on tarjolla), niin tietysti talous kasvaa. Toinen kannustintekijä, työn tuottavuus, on käsitelty jo yllä. Lyhyesti käsitteenä työn tuottavuus on bruttokansantuote (BKT) jaettuna tehdyillä työtunneilla. Tarkemmin sanottuna työn tuottavuus voidaan mitata lisäarvona per tunti, miten työntekijä saa tuotettua yhden työtunnin aikana enemmän arvokasta tavaraa tai palvelua, mistä kuluttaja on valmis maksamaan enemmän. Kolmas kannustintekijä, innovaatiot, on myös käsitelty jo yllä. Kuten on jo kirjoitettu innovaatiot tarkoittavat sitä, miten taloudessa innovoidaan. Hyvä innovaatioympäristö tarvitsee koulutettuja osaajia, ei kouluttamattomia idealisteja, eikä missään nimessä tarvita kouluttamattomia ihmisiä avokätisesti tuotuna ulkomailta elämään sosiaaliturvalla. Investointien houkutteleminen on pitkälti kiinni yleisestä kustannustasosta, verotuksesta, sääntelystä, ilmastosta, pääomamarkkinoiden kehittyneisyydestä ja luonnollisesti jo em. koulutetuista osaajista. Esimerkkinä siitä, miten innovaatio nopeutti talouskasvua Suomessa, on luonnollisesti Nokia.

Miksei Suomi ole kyennyt vetämään puoleensa investointeja on pitkälti tuotu jo esille kannustimien puuttumisen syissä. Suomi ei ole kyennyt vetämään investointeja puoleensa, koska a) verotus on kova, b) yleinen kustannustaso on korkea, c) meillä on Suomelle omintakeinen ”Hyvä Veli/Hyvä Sisko” kabinettijärjestelmä, d) Suomen vasemmistomyönteinen ideologia taloudessa ei johda talouden kasvuun, e) hyvä innovaatioympäristö tarvitsee koulutettuja osaajia, ei kouluttamattomia idealisteja, eikä missään nimessä tarvita kouluttamattomia ihmisiä avokätisesti tuotuna ulkomailta elämään sosiaaliturvalla, f) EU on unohtanut omat perusperiaatteensa, päämääränsä ja talouden vakaan ja toimivan järjestelmän muuttuen raskaaksi byrokraattiseksi kokonaisuudeksi, g) Suomessa on yhä kehittymättömät pääomamarkkinat; Suomesta ei löydy riittävää kapitalistikuntaa investoimaan yrityksiin, sen takia yritykset myydään ulkomaisille sijoitusrahastoille ja -yrityksille, h) Suomi on menettänyt suuren määrän osaajia ulkomaille ja menettää yhä ja j) Suomi on menettänyt paljon pääomaa ulkomaille ja menettää yhä.

Miten noustaan ylös nollakuopasta

Kaikesta edeltä pitäisi käydä selkeästi ilmi, että syyt Suomen kansantalouden kasvun puutteeseen ovat paljon syvemmällä talouden rakenteissa kuin yleensä ajatellaan. Kuten edellä on jo useasti tuotu esille bruttokansantuotteessa arvioitu elintaso asukasta kohden ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen siitä syystä, että markkinatuotanto on supistunut. Täten muu kansantalous kuin markkinasektori on kuitenkin pitänyt kasvua yllä niin, ettei elintaso ole alentunut, mutta julkisen vallan isollakin joukolla toimenpiteitä, julkinen valta ei voi juurikaan edistää talouskasvua. Julkinen valta kyllä pystyy jarruttamaan tai jopa estämään talouskasvua, mutta talouskasvu tarvitsee markkinasektorin tuotantoa.

Markkinasektori koostuu niistä toimialoista, joilla tuotteiden hinnan­muodostus tapahtuu markkinoilla, eli yrityssektorista. Ongelma on esiin tuodut kannustintekijät ja kuten on jo tuotu esille markkinatuotannon tehokkuudessa. Suomessa kokonaistuottavuus, markkinatuotanto suhteessa käytettyihin tuotantopanoksiin, on laskenut vuodesta 2007 noin 10 %.

Suomen nollakasvu on käännettävissä paremmaksi pelkästään omin toimin, sillä Suomen tuottavuuskehitysongelma ei ole aiheu­tunut taloutemme ulkopuolisista tekijöistä, pois lukien EU:n byrokraattiset sääntelyt. Suomen ei tarvitse odottaa maailmalla syntyviä uusia teknologisia innovaatioita eikä EU:n yhteisiä päätöksiä, elleivät ne ole sääntelyitä. Suomen kansantalouden kasvu syntyy jatkossa oikeista kannustintekijäpäätöksistä ja on pidettävä kiinni siitä osaamisesta, mikä meillä on.

Korkean tuottavuuden palvelut, kuten rahoitus- ja vakuutustoiminta, informaatio- ja viestintäpalvelut, kasvavat nopeammin kuin teolliset alat. Tämän vuoksi myös talouspolitiikan täytyy edistää käynnissä olevaa rakennemuutosta, jotta Suomen kansantalouden vahvuudet tulevat esille ja vahvistuvat. Kaikki toimet, jotka tukevat uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa, leviämistä ja samalla tukevat tuotannollisten voimavarojen siirtymistä kasvaville korkean tuottavuuden palveluiden toimialoille.

Kannustintekijät kuntoon ja Suomi nousuun!