Mukamas kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja tarkkarajainen EU:n Elpymisrahasto/paketti.

EU:n Elpymisrahasto/paketti ei valittavasti ole mitään noista kolmesta; kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja tarkkarajainen.

Se ei ole kertaluonteinen. Pelkästään paketin laskemismetodit jo osoittavat sen, myöskään mitään rahoitusmetodia ei luoda kertaluontoiseksi ja kaiken lisäksi useat tahot ovat jo todenneet ettei se ole kertaluontoinen https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/eun-koronaelvytysrahastosta/

Se ei ole poikkeuksellinen. EU:ssa on ollut jo useita kriisejä, kuten esim. globaali IT-alan kriisi 1999-2001, globaali Subprime- aka Finanssikriisi 2007-2009 ja Kreikan kriisi 2009 – joka jatkuu yhä. Useat kriisit ovat symmetrisiä kriisejä siinä mielessä, että ne ovat globaaleja, mutta reaalikäytännössä eri maihin tapahtuvan ja eri aikaan olevan vaikutuksen takia, ne ovat epäsymmetrisiä kriisejä ja niitä tulee 100% varmasti myös tulevaisuudessakin. Kaikki kriisit ovat tarvinneet jonkinasteista elvytystä. https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/euroopan-integraation-taloustiede/

Se ei ole tarkkarajainen. Paketin laskemismetodit osoittavat myös senkin, samoin EU:n perussopimusten ja erityisesti niiden artikloiden 310 ja 125 heittäminen roskakoriin. Kaiken lisäksi koko ongelma juontaa juurensa jo Maastrichtin sopimukseen (The Maastricht Treaty) aka sopimus Euroopan Unionista (The Treaty on European Union), joka solmittiin 7.2.1992 ja se astui voimaan 1.11.1993 ja joka määritteli ja sopi yhteisvaluutalle, eurolle, toiminnan edellytyksen yhteiset kriteerit ns. “convergence criteria”. https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/markkinakuri-ja-moraalikato/

Lukuisat EU:n jäsenvaltiot eivät ole milloinkaan koko EU:ssa olemassaolonsa aikana täyttäneet EU:n rahaliiton kriteerejä. Velkaantuminen jatkui holtittomasti 1990-luvun alusta lähtien ja budjettialijäämät kasvoivat järkälemäisiksi. Erityisesti näin tapahtui EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa. Syynä tähän oli ja on yhä olematon markkinakuri ja käytännössä miltei totaalinen moraalikato.

Toki elpymispaketti itsessään on hieno ja kaunis ajatus ja se vauhdittaa elpymispaketista rahaa saavien jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä, mutta ei koronaviruksen seurauksesta, vaan pitkään vuosikymmeniä jatkuneen olemattoman markkinakurin ja totaalisen moraalikadon seurauksesta.

Markkinakurittomat ja käytännössä moraalittomat EU:n eteläisten jäsenvaltioiden maat (hallitukset) ovat perinteisesti luottaneet siihen, että Euroopan keskuspankki tulee ja pelastaa, joten velkaa voi ottaa rajattomasti piittaamatta riskeistä; ja sehän onkin toiminut juuri noin liki 30 vuotta. Nyt sitten puolestaan odotetaan, että koko EU pelastaa markkinakurittomat ja käytännössä moraalittomat EU:n eteläisten jäsenvaltioiden maat (hallitukset) EU:n Elpymisrahaston avulla. Kaikki tämä lopulta vääristää epäterveellisesti markkinoita ja kilpailua EU:n sisällä ja globaalisti.

EU:n Elpymispaketti on täysin puhtaasti poliittinen päätös, jolla lunastetaan paikka EU:ssa, sillä ei oikeasti ole juurikaan mitään tekemistä Covid-19 pandemian kanssa, eikä se ole kertaluontoinen, eikä poikkeuksellinen eikä myöskään tarkkarajainen. Nämäkin artikkelit osoittavat EU:n Elpymispaketin olevan puhtaasti poliittinen päätös, joka ei ole kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja tarkkarajainen: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/44371aa9-ee10-472d-a6db-e992cfb2c793

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-se-sanottiin-aaneen-eun-jattipaketti-voi-olla-prototyyppi-tuleville-yhteispaketeilla-kaikki-jasenmaat-hyotyvat/a140cb39-6cda-4e20-8696-5595bd271422

Palaan vielä tarkemmin EU:n Elvytysrahastoon tulevassa blogissani, mutta kaikki edellä oleva osoittanee jo EU:n Elpymispaketin luonteen. Lienee myös itsestään selvää, ettei mikään hallitus voi yksistään päättää näin isosta asiasta, joka koskee koko kansaa, ilman kansanäänestystä. Demokratian täytyy toimia oikeaoppisesti, ei mielivaltaisesti.