Kirjoitin tämän artikkelin noin kuukausi sitten eräälle paperilehdelle. Se on osoittautunut aina vaan ajankohtaisemmaksi ja ansaitsee näin ollen sähkösenkin julkaisun. Hyvin pian artikkelin valmistumisen jälkeen nousi Santahaminan kaavoitus yleiseen keskusteluun. Samoin punavihreiden maailmankatsomuksellinen kumipyöräisten moottoriajoneuvojen vastustus nousi myös aivan muutama päivä sitten tapetille, kun he henkeen ja vereen haluavat pitää kalliin investoinnin tyhjän panttina myöskin yöaikaan kun raitiotievaunuliikennettä ei ole. Kuin viimeisenä silauksen on pari päivää vanha erään Liberaalien kunnallisvaaliehdokkaan Uuden Suomen blogikirjoitus jossa hän ehdottaa autoille tietullia Kruunusilloille. Mutta siis polkupyöräilyyn ei kukaan vieläkään halua kustannusvastaavuutta! Ohessa artikkelini sellaisena kuin sen kuukausi sitten kirjoitin.

31.1.2016 Helsingin valtuusto päätti Kruunusiltojen rakentamisesta. Päätöstä edelsi laaja keskustelu, jossa mielipiteet jakaantuivat jyrkästi. Vaikka siltoja vastustettiinkin äänekkäästi, päätös tehtiin kuitenkin lähes yksimielisesti äänestystuloksen ollessa 63-6. Siltoja vastusti valtuustossa puolueena ainoastaan Helsingin perussuomalaiset.

Siltoja vastustettiin pääasiassa niiden aivan posketon hinnan takia. Rakentamiskuluiksi on arvioitu 259 miljoonaa ja raidekaluston varikkojen aiheuttamiksi lisäkuluiksi 100 miljoonaa. Eli käytännössä vajaat kolmen Guggenheimin investointi. Lisäksi kaikilla on selkeä varmuus siitä, että kulut tulevat tästä vielä nousemaan (vrt länsimetro). Eli tätä investointia on aika vaikea nähdä taloudellisesti ”kannattavana”. Mutta sitä liikenneinfrainvestoinnit hyvin harvoin ovat. Myös autoliikenteen sulkeminen pois sillalta aiheutti paljon porua, vaikka sitä puolsi järkisyytkin. Sillat olisivat autokaistojen takia vieläkin kalliimmat ja päälle olisi tullut vielä tieinfran rakentaminen sillan molempiin päihin. Erikoiselta ja maailmankatsomukselliselta kiusanteolta sen sijaan tuntuu, että julkinen liikenne (taksit ja bussit) eivät pääse sillalle edes niinä kellonaikoina, kun raitiovaunuliikennettä ei ole. Tälle kiellolle en ole pystynyt löytämään mitään järkisyytä.

Tosiasia kuitenkin on, että kaupungin tehtävä ja velvollisuus on hoitaa liikenneinfra kaavoittamalleen ja rakennuttamilleen alueille. Rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ovat jo käynnissä ja nykyinen n 16 000 Laajasalon populaatio liki tuplaantuu 2020-luvulla, jolloin ollaan jo lähellä Keravan kokoluokkaa. Varmuudella voi myös sanoa, että valittu linja johtaa väistämättä alueen raskaaseen lisärakentamiseen jolloin Vartiosaaren suojeleminen ei kyllä onnistu. Monikohan punavihreistä politiikoista on avoimesti myöntänyt tämän kannattajilleen? Nykyisillä rakennusmäärillä siltainvestointi maksaisi jokaista Kruunuvuorenranta ja Laajasalon asukasta kohti lähes 14 000 Euroa joten ei ole kauhean rehellistä uskotella ettei kaavoitusta tule lisää ja paljon. Kaukaisessa tulevaisuudessa on nähtävissä myös Santahaminan alueen kaavoittaminen. Santahamina on pinta-alaltaan liki Helsingin kantakaupungin kokoinen niemenkärki ja veikkaan, että keskustelut sen kohtalosta alkavat jo lähivuosina jolloin luontoarvot ja puolustuspolitiikka taipuvat ennen pitkää. Tämä kaikki on sinänsä ihan järkeenkäypää, jos ja kun kaupunki kasvaa tätä vauhtia mitä sen arvioidaan nyt kasvavan. Tiiviimpi kaupunki on liikenteen ja infran kannalta kuitenkin viisaampaa ja niitä luontoarvoja säilyy sitten paremmin muualla, kun asutusta ei levitetä rivitalopelloiksi.

Kruunusilloissa korvaavia eri vaihtoehtoja on tutkittu ja halpoja ei ole olemassakaan. Kaupungin puolelta on eri vaihtoehtoja tarkasteltu jo 25 vuotta ja esim. lauttaliikenteestä on laskettu useita eri vaihtoehtoja joissa missään sitä ei ole saatu järkeväksi. Lauttojen korkeat käyttökulut ja ”epämukavuus” kompensoivat halvempaa hankintahintaa. Uusi metrorata on niin astronomisen kallis, ettei sitä pysty kukaan hyväksymään. Nollaratkaisu eli pelkkä liityntäliikenne Herttoniemen metroasemalle ei myöskään toimi koska metron kapasiteetin loppu on jo nähtävissä, kiitos Espoolaisten päätöksen lyhyistä metroasemista. Ne lyhensivät junien pituuden ja supistivat radan kapasiteettia niin että se uhkaa loppua jo lähiaikoina. Autokaistojen vaikutusta sillalla on myös oikeasti tutkittu ja autoliikenne aiheuttaisi kerrannaiskustannuksia autoinfran taholta itse kantakaupunkiin sekä tietenkin nostaisi sillan hintaa väistämättä. Lisäksi on pelko (aiheeton) ettei Helsingin niemelle sovi enää enempää autoja.

Mutta on tässä hankkeessa aika lailla omituisuuttakin. Vihreiden into pompöösimäisiin monumenttihankkeisiin on huvittavaa ja tuo vastenmielisiä mielleyhtymiä erilaisista reaalisosialismin muistomerkeistä. Kyseessä on nyt kuitenkin vain liikenneinfra eikä vihreän kaupunkipolitiikan monumentti jota tullaan pitkien matkojen päästä katsomaan.

Mielestäni suurin kummallisuus projektissa on kuitenkin polkupyöräilypainotus ja se on puhtaasti ideologinen valinta. Pyöräilyn aiheuttamia lisäkustannuksia Kruunusiltaprojektissa ei ole selvitetty tietääkseni ollenkaan! Yhtä varmasti kuin tiedetään että autokaistojen lisääminen nostaa sillan hintaa tiedetään, että pyöräilykaistat tulevat ”siinä ohessa”. Pyöräilylle ei kuitenkaan olla tekemässä mitään kinttupolkua vaan pyöräilykaistan ja jalkakäytävän yhteisleveys vaihtelee 5 ja 7,5 metrin välillä. Raitiovaunun vaatiman tilan ollessa varapoistumisteineen n 10,5 metriä. Hyvällä syyllä voi olettaa, että kyseinen kevyenliikenteen osuus myöskin maksaa jotain! Lisäksi arvioissa on käytetty 3000 pyöräilijän päivävauhtia ohjearvona, joka on yhden lokakuun päivälle arvioitu polkupyöräilijämäärä. Kesäisin määrä olisi todennäköisesti isompi ja talvisin siltaa tuskin käyttäisi monikaan pyöräilijä. Tämä arvioitu 3000 pyöräilijää sitten vaan hajaantuu Helsingin niemelle kuin tuhka tuuleen! Pyöräilyn katujärjestelyt eivät aiheuta kuluja toisin kuin autojen! Tällä hetkellä rakenteilla oleva Pohjoisbaana, nopea pyörätie Pasilasta Käpylän asemalta maksaa 5,8 miljoonaa ja se on 1,6 kilometriä pitkä. Eli siis 3625 Eur / metri! Aika kallista! Katujärjestelyjen päälle tulee sitten vielä pyörien pysäköinti. Yllätys yllätys, nekin vievät tilaa. Yhteen auton pysäköintiruutuun laitettu pyöräteline mahdollistaa n 10 pyörän pysäköinnin eli tälle keskimääräiselle 3000 pyöräilijälle tarvitaan 300 parkkiruudun verran tilaa. Tämä kaiken päälle sitten kunnossapito. Helsingin muutamaa talvipyöräilijää vartenhan haluttaisiin pitää pyörätiet talviajettavana, joka on kallista lystiä. Pitää harjata ja suolata tai sitten käyttää suolan korviketta. Kukaan ei tietääkseni ole selvittänyt suolan tai korvaavien kemikaalien vaikutusta niiden jouduttua suoraan sillalta mereen? Talvikunnossapidon vaikeutta Kruunusilloilla on kyllä muutoin tutkittu. Lumenpoisto on vielä ratkaisematta koska tuuliaitojen takia se pitäisi pystyä linkoamaan mereen. Myöskin kostean merituulen aikaansaama jäätyminen tulee olemaan haastavaa.

Mutta kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että Kruunusiltoja tarvitaan. Tulevaisuudessa Helsingin laajeneminen suuntautuu väistämättä Itään, jolloin kaupungin tehtävänä on infran hoitaminen näille uusille alueille. Mutta ole sitä mieltä, että polkupyöräilyn on vihdoinkin lopetettava siivellä eläminen ja otettava osaa väyliensä rakentamiseen. Ei liene mahdotonta ajatella, että pyöräilijä maksaisivat sillanylityksestä jonkin pienen summan koska maksavathan raitiotievaunujakin käyttävät sen lippujen hinnoissaan. Liikenneministeriöltä saisi varmaan konsulttiapua sähköisten rahankeruujärjestelmien suunnitteluun. Vaikka vihreiden valtuutettu Leo Stranius kertoikin Helsingin Sanomissa, että hän odottaa innolla tulevia pyöräretkiä Kruunusillalle en minä odota ihan niin suurella innolla Leon retkien maksamista.

Käy tykkäämässä vaalisivujani.

https://www.facebook.com/Markku-Salomaa-yhteiskunta-ja-politiikka-468922889796492/