Oppimistulokset ovat laskeneet huolestuttavasti. Aiemmin maailman kärkijoukkoon kuuluneena olemme jatkuvassa Pisa-tulosten laskutrendissä. Asia tulee perata huolellisesti, jotta saadaan selville, mistä tämä johtuu. Muussa tapauksessa mahdolliset korjausliikkeet eivät todennäköisesti kohdistu oikein.

Olen katsellut jo pitkään huolestuneena liian varhaisen itseohjautuvuuden aiheuttamia ongelmia koulussa. On asioita, jotka voidaan todeta maalaisjärjellä. Aina kaikille se ei kuitenkaan riitä ja silloin on hyvä, että löytyy myös tutkimustuloksia. Aino Saarisen väitöskirjassa todetaan, että itseohjautuvuutta edellyttävien ja digitaalisten menetelmien käytöllä on yhteys oppimistuloksien laskuun. Usealle tämä tieto ei tule yllätyksenä. Meidän tulisi kyetä tunnustamaan, että on tehty virheitä. Kun kehityspsykologia tunnistaa, että itseohjautuvuus kehittyy noin 20-vuotiaana, on virhe asettaa pienelle alakoululaiselle liikaa tämän kaltaisia odotuksia. Opetussuunnitelmaamme tulisi tarkistaa näiden tavoitteiden osalta.

Vain rauhallisessa ympäristössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä keskittyneesti. Luokkiin on saatava palautettua rauha. Luokissa kärsitään meluhaitoista, jotka estävät oppimisen. Kun oppilas kertoo koulupäivän jälkeen, että musiikin tunnilla ei ole mukavaa, koska kaikki huutaa, on jossain vikaa. Opettajalla tulee olla keinot taata oppimisrauha. Yksi todettu ongelma on se, että oppimistulokset ovat jakamassa yhteiskuntamme kahteen kastiin. On lapsia, joilla on erityisen tuen tarvetta. Maahanmuuton ongelmat tulee myös tunnistaa ja tunnustaa. Kantaväestön jäädessä marginaaliryhmäksi luokassa, on opettaja erittäin haastavassa tilanteessa. Emme halua, että meille syntyy yhteiskunnallisia jakoja ja siksi näihin ongelmiin tulee puuttua.

Lastemme tulevaisuus riippuu siitä, mitä nyt teemme. Meidän tulee asettaa perusopetus prioritettilistalla korkealle. Perussuomalaisten slogan ”oma kansa ensin” sai vasemmistosiiven ärähtämään, että tällainen ajattelu on vahingollista. On aivan selvää, että niin kauan, kun verorahamme vuotavat maailmalle, joutuu oma kansa maksamaan siitä hinnan.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tule antamaan tähän ratkaisua. Heikoilla oppimistaidoilla varustetun nuoren on yhä vaikeampi löytää paikkaansa edes nykyisen pidennetyn oppivelvollisuuden jälkeen. Ongelma ei myöskään ratkea sillä, että yhä nuoremmat aloittavat esiopetuksen. Ratkaisu täytyy etsiä perusopetuksen vuosista. On otettava vakavaan harkintaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisryhmät, joissa voidaan keskitetysti toimia oppilaiden tarpeista lähtien. Yleisissä luokissa vapautuu tällöin resursseja, jotka nyt jäävät olosuhteiden alle. Kaikki hyötyisivät tästä. On uskallettava tehdä muutoksia ja tarvittaessa myös palata osittain entisiin menetelmiin ja käytäntöihin.

Perussuomalaiset ottivat ansioituneesti tämän aiheen esille tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla. Nämä asiat eivät parane hyssyttelyllä, vaan rohkeilla muutoksilla.