Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR antoi tämän viikon tiistaina suosituksen, että kahdessa annoksessa annettavien koronarokotteiden annosväli tulisi pidentää 12 viikkoon. THL:n ylilääkäri ja KRAR:n sihteeri Hanna Nohynek perustelee linjausta sillä, että rokotettu saa usein paremman suojan annosväliä pidentämällä, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu. Lisäksi Nohynekin mukaan pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annoksen riittävät useammalle.

Vain kuukausi sitten sekä Nohynek että Tampereen yliopiston rokotekeskuksen johtaja, professori Mika Rämet olivat toista mieltä. He katsoivat, ettei annosvälin pidentämisestä ole tutkimusnäyttöä, rokotusväli voi aiheuttaa virusmutaatioita eikä Suomen epidemia ole sellaisessa tilanteessa, että tällainen riski kannattaisi ottaa. Nähdäkseni Suomi ei edelleenkään ole sellaisessa tilanteessa, että tätä päätöstä voisi purematta niellä ilman näyttöön perustuvaa tietopohjaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007723422.html

Itseäni kansalaisena ja kansanedustajana huolettaa tämä linjaus. Olen luonnollisesti sitä mieltä, että rokotteiden saatavuus on ensisijaista ja että vapaaehtoisesti sen haluavien ihmisten tulisi saada rokotteensa mahdollisimman pian. Mutta mielestäni on tärkeintä noudattaa turvallisuutta ja varmuutta jottei käy niin, että meillä on tilastoissa korkea rokotekattavuus, mutta kaduilla kulkee ilman riittävää suojaa olevia rokotettuja ihmisiä. Kun tarkoitus kaiketi on pyrkiä sammuttamaan epidemia tai ainakin vakavat sairastumiset rokotuksilla? Nyt käytössä olevien rokotteiden Pfizer-BioNteck ja Modernan rokotevalmistajat, maailman terveysjärjestö WHO kuin Euroopan lääkevirasto EMA:kin ovat suositelleet, että toisen rokoteannoksen väli on 21-28 päivää, kuitenkin maksimissaan 42 päivää, mikäli epidemiatilanne on erityisen vakava. Samalla ohjeella suosittaa toimimaan myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea täällä kotimaassa.

AstraZenecan rokotteen osalta on uutta alustavaa tutkimustietoa siitä, että annosväliä voidaan pidentää 12 viikkoon, mutta tämä kyseinen rokote on erityyppinen kuin nyt Suomessa käytössä olevat Pfizer-BioNtechin ja Modernan rokotteet.

https://www.bmj.com/content/372/bmj.n326

Tutkimustietoa siis 12 viikon annosvälistä ei näytä olevan saatavilla tai en sitä löydä nyt käytössä oleviin rokotteisiin ja asiasta kysymiseen vastaa kumiseva hiljaisuus. Ja se yleensä on merkki siitä, että kysymyksiin ei haluta tai osata vastata ja se luonnollisesti kiinnostaa ihmisiä.

Rokotusten onnistuminen on kiinni siitä, että rokotteita saadaan, ne toimivat ja että ne ovat turvallisia. On selvää, että lisäksi kansalaisten pitäisi niitä ottaa ja luottaa siihen, että asiantuntijamme ja viranomaisemme tekevät päätöksiä näyttöön ja tietoon pohjaten. Ottaen huomioon sen, että käytössämme on uusia rokotteita, on avoimuus ja tieteellinen näyttö erinomaisen tärkeää asiaan liittyvien herkkyyksienkin vuoksi.

Näin ollen oletan, että Thl tarkentaa päätöksensä perusteita ja kertoo millaiseen tutkimusnäyttöön ne perustuvat sillä nähdäkseni Suomen tautitilanne ei edellytä tässä tilanteessa suosituksista ja tutkituista annoksista poikkeamista. Myönnän auliisti, etten toki voi kaikkea tietoa hallita ja siksi tässä blogissa peräänkuulutan tietoa, jota voi olla saatavilla. Ja toki tätä on syytä kysyä myös ministereiltä, jotka epidemiaa johtavat.

Kun koronaväsymystä on ihmisillä ilmassa jo muutoinkin, rokotuksia ei saa sössiä.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronavirusrokotteet-eli-covid-19-rokotteet-ohjeita-ammattilaisille/comirnaty-eli-bnt162b2-koronavirusrokote

https://www.fimea.fi/-/ema-tarkensi-ohjeitaan-comirnaty-rokotteen-annosvalista

https://www.ema.europa.eu/en/documents/other/comirnaty-product-information-approved-chmp-8-january-2021-pending-endorsement-european-commission_en.pdf