Meinasin saada kahvit näppäimistölle luettuani arvostamani Hus:n infektioylilääkäri Asko Järvisen näkemyksen siitä, että rajoitustoimia tulisi purkaa, kun ” Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset.” Seuraavana päivänä Hus julkaisi tietoja teho-osastolla hoidetuista potilaista, josta kävi ilmi, että puolet potilaista ovat olleet alle 60-vuotiaita eli työikäisiä ihmisiä. Vielä ei ole tietoa kuinka moni teho-osastoilla hoidetuista 100 potilaasta on kuollut, mutta tätä tietoa Hus lupasi tälle viikolle.

Ennen kuin joku vetää herneen nenään mikä minä olen näinkin fiksua miestä arvostelemaan niin lohdutukseksi voin todeta, että olen aiemminkin kyseenalaistanut infektiolääkäreiden kantoja. Viimeksi vuosi sitten, kun minulta toistuvasti Hus:ssa tivattiin vaikeavammaisen lapseni hoidonrajausta. Silloin kyse oli selvittämättömästä infektiosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin, tauti ja tyttö selvisi. Vastustaminen tai kyseenalaistaminen joskus kannattaa, viisaitakin miehiä vastaan. Ja ei, en ole virologi, epidemiologi, lääkäri enkä Thl:n johtaja vaan ihminen (ja kansanedustaja), joka pohtii tilannetta aivan kuin kuka tahansa. Meillä kaikilla on oma lehmä ojassa suojataksemme itseämme ja läheisiämme.

Järvisen lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen. Jo aiemmin hänenkin lausunnoistaan on saanut käsityksen, että tautia on hidastettu liikaakin. Koulujen avaamiseen liittyen lasten osalta on esitetty arvioita, että lapsilla usein tauti on lievä tai jopa oireeton eikä vakavia tautimuotoja ole Suomessa toistaiseksi raportoitu lasten osalta. Mutta millä estetään se, etteivät he tartuta tautia 50-vuotiaaseen verenpainetautia sairastavaan palomies-isään tai 37-vuotiaaseen syöpäsairaanhoitaja-äitiin, diabeetikko-opettajaan tai vaikeavammaiseen sisareensa? Nähdäkseni ei millään. Ja kuka tietää mikä tilanne olisi nyt, jos koulut olisivat olleet auki? Kovin laajaa tutkimustietoa lasten koronasta ja taudin leviämisestä ei ole. Sen sijaan se tiedetään, että kausi-influenssassa lasten merkitys taudin leviämiselle on suuri.

Mutta ei Järvinen ole ajatustensa kanssa yksin. Samaa näkemystä on esittänyt mm Thl:n johtaja Mika Salminen, viimeksi lauantaina Ykkösaamun haastattelussa. Voisi kuvitella, että he olisivat iloisia siitä, että tauti on saatu hidastumaan. Sehän kertoo kaiketi siitä, että rajoitustoimilla olisi tauti jopa tukahdutettavissa. Mutta jos siihen ei usko, tuskin keinojakaan haetaan. Vaan nyt pitäisi kiihdyttää sairastuvuutta, kun teho-osastoillakin on tilaa? Tällaisista lausunnoista lienee Euroopassa innoissaan vain Ruotsin Meng.. Tengell.

Ylipäänsä tuntuu vaikealta mieltää ajatusta, että koska teho-osastolla on tilaa, voivat ihmiset sairastaa tautia enemmän. Teho-osastoilla hoidettavat potilaat ovat vakavasti sairaita, kuolleisuus kaiketi kohtalaisen korkea ja jos ylipäänsä toipuu, mitkä ovat taudin jälkiseuraamukset ja mahdolliset haitat esimerkiksi keuhkoihin loppuelämän ajaksi? Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita? Emme kai pidä teho-osaston kapasiteettia päätöksenteon pohjana, vaikka se yksi osa arviota tuleekin olla. Kai me olemme onnellisia, ettei siellä ole potilaita enempää?

Yhä tiuhemmin alkaa kuulua myös poliitikkojen suusta lauseita ”kyllä nyt pitää yhteiskunta avata”. Twitterissä EK:n johtava ekonomisti Pakarinen kertoi taudin hiipuvan kun positiivisten testien osuus oli laskenut aiemmasta ja nyt voitaisiin palata normaaliin päin. Positiivisten testien osuus ei liene se mitä seurataan koskien taudin hiipumista. Aivan kuin virus poistuisi sillä, että siitä tehdään poliittinen päätös tai että päätämme ettemme halua enää elää korona-aikaa. Me kaikki ymmärrämme varmasti sen, että tämä virus on myrkkyä sekä terveydelle että taloudelle, mutta valitettavasti virusta ei voi lakkauttaa olemasta poliittisella päätöksellä. Ainoa mihin poliitikot voivat vaikuttaa on virustartuntojen määrä, joka riippuu sosiaalisista kontakteista ja rajoitustoimista. Toki vastuu on jokaisella ihmisellä, mutta ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Suomi on onnistunut juuri näiden rajoitustoimenpiteiden ansiosta pitämään tautitapaukset kohtalaisena.

Näyttää siltä, että talouden tila alkaa painaa vaakakupissa ja se on toki hyvin ymmärrettävää. Pidän kuitenkin vähän outona ajatusta, että talous lähtee nousuun vain sillä, että yhteiskunta avataan. Erityisesti virus on vaikeuttanut sellaisia aloja, joissa ollaan lähikontaktissa, kokoonnutaan yhteen tai liikutaan paikasta toiseen. Näitä ovat mm kampaajat, kosmetologit, ravintolat, taksit, muutamia mainitakseni. Jos meillä edelleen tartuntojen määrä kasvaa ja sitä kiihdytetään rajoitustoimien poistolla, ei kai kukaan kuvittele, että yhtäkkiä ihmiset lähtevät sankoin joukoin liikkeelle? Tietäen riskin sairastua, altistaen oman lähipiirinsä, myös itselle tärkeät riskiryhmäläiset? Maalaisjärjellä ajateltuna kaikki kietoutuu hyvään ja hallinnassa olevaan tautitilanteeseen. Kun viruksen riski on pienempi, on kulutus suurempaa ja taloudella on mahdollisuus elpyä. Karmein tilanne olisi varmasti taloudelle se, että yhteiskunta avataan liian aikaisin ja sitä joudutaan uudelleen sulkemaan.

Mitä tulee koulujen avaamiseen, jota lastenlääkäritkin lasten edun mukaisena vaativat ei-julkisen selvityksen mukaan, on se ehkä turha riski kahden viikon vuoksi. Päätös koulujen avaamisesta voi olla myös sikäli epätasa-arvoinen, että sinne kokoontunevat suuremmalla joukolla ne lapset, joiden kotioloissa on ongelmia tai joiden vanhemmilla ei ole mahdollista opettaa ja pitää heitä kotona syksyyn asti. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa sen, että jo ennestään heikoimmassa asemassa olevat perheet sairastavat enemmän ja pian tullaan tilanteeseen, jossa huomataan, että sosioekonominen tausta määrittelee sairastuvien määrän? En tiedä kuinka laajaa halua perheillä on pitää lapsi kotona opiskelemassa koko kevät, mutta saamani palautteen perusteella monet haluavat pitää lapset kotona. Käykö hyvässä tarkoituksessa niin, että paremmassa asemassa olevat etätyömahdollisuudet omaavat perheet jatkavat kotikoulua, johon siis on mahdollisuus, vaikka koulut avautuisivatkin? Lisäksi haluaisin edelleen korostaa, että koulu ei korvaa sosiaalitoimen apua, vaan sitä on saatava joka tapauksessa niin nyt kriisin keskellä mutta myös kesällä jolloin koulua ei ole. Koulun tehtävä on syksyllä pyrkiä ottamaan koppi niistä oppijoista, joille tämä kevät on ollut erityisen hankala.

Rajoitustoimenpiteiden purkaminen on jossain vaiheessa edessä. Itse soisin kuitenkin niin, että Suomen tavoite jatkossakin olisi mahdollisimman pieni määrä sairastuneita. Laumasuojan osalta vallitsee tiedemaailmassa nähdäkseni varsin yksimielinen käsitys, että tämän viruksen osalta siihen ei voida luottaa, kun virusta ei tunneta, muodostuuko vasta-aineita kaikille ja kuinka pitkään ne säilyvät. Näin ollen viruksen päästäminen väestöön ei ole tällä tietämyksellä vastuullista, eettistä saati tavoiteltavaa. Rajoitustoimenpiteiden purkamisen seurauksia tulee voida seurata tarkasti ja tarvittaessa vetää takaisin päin. Ehkä olisi viisasta katsoa asioita alueellisesti. Purkaa sieltä ensin missä on parempi tilanne. Ja se ei liene Hus-alue, vaikka tänne tehoille mahtuisikin.

Mutta ennen kuin mitään päätöksiä tehdään, on oltava kunnossa laaja mahdollisuus testata eli löytää sairastuneet, jäljittää altistuneet ja asettaa heidät pois tartuttamasta muita. Lisäksi riskiryhmien suojaaminen on oltava kunnossa, jota se ei nyt ole mm hoivan ja kotihoidon osalta. Suojavarusteita tulee olla maassa niin, että jokaisen oireettomankin asiakkaan/potilaan kanssa voidaan käyttää asianmukaisia suojia. Ja katsoisin myös, että kännykkäapplikaatio tulee olla käytössä, sellainen joka kertoo kännykän haltijalle jos läheisyydessä on tartunnan saanut henkilö. Entä suunenäsuojat kaupoissa ja julkisessa liikenteessä, suojaisivatko ne juuri oireettomien taudinkantajien tartuttavuudelta? Nyt kyse taitaa olla siitä, ettei asiallisia suojia riitä edes ammattilaisille. Jos kyse on suojien saatavuudesta, se lienee ratkaistavissa.

Mikäli sitten Suomi avaa rajoitustoimenpiteet hallituksen päätöksellä nyt ennen kesää, haluaisin samalla nähdä laskelmat siitä mitä ne tarkoittavat sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Ja haluaisin myös laskelmat tiedemaailman arvioitavaksi. Avoin yhteiskunta vaatii avoimia tietoja päätöksentekijöille. Onkin kovin kummallista, kun hallituksen nimeämä exit-ryhmäkään ei saa tietoja, joilla taas Thl ja Stm omia arvioitaan perustelee. Jos avaamista tehdään ilman korvaavia toimenpiteitä ja siten, että Suomi hyväksyy sairastuvuuden ja kuolleisuuden nousun, on se kerrottava avoimesti ja myös perusteet ja laskelmat miksi mihinkin lopputulemaan on päädytty. Se tiedetään, että sosiaalisten kontaktien lisääntyessä myös virustartunnat lisääntyvät. Tämä ei millään valitettavasti muuksi muutu. Eikä lopulta koronaa turvallisesti sairastavia kaiketi ole juuri tartuttavuuden vuoksi, sitä kun ei voida hallita keneen seuraava tartunta osuu ja millaisen taudin kukin saa. Viruksen leviämistä ja käyttäytymistä tulee varmaankin katsoa koko väestön näkökulmasta, ei tietyn ikäryhmän näkökulmasta?

Niin tai näin. Hyviä vaihtoehtoja ei ole. Vaihtoehtoja on kaikkea viruksen tukahduttamisen tai Ruotsien tien väliltä. Toisessa säästetään terveyttä ja ihmishenkiä, toisessa taloutta. Välimuodoissa yritetään molempia. On hyvä muistaa, että poikkeusolot julistettiin vasta 16.3, siitä on vain 6 viikkoa. Aika tuntuu varmasti pitkältä, mutta tämänkaltaisen taudin kanssa aika on lyhyt. Monet skenaariot on laskettu 3 kk ja 6 kk rajoitustoimia ajatellen. Ei siis pitäisi vielä 6 viikon jälkeen olla kiire mihinkään. Mutta viimeaikaiset ulostulot ovat saaneet ihmiset hevosmiesten tietotoimiston mukaan lähtemään liikkeelle jo nyt. Rautakaupat ja puutarhat ovat täynnä ihmisiä. Virusta ei osata varoa, kun rajoitustoimenpiteiden purkamisestakin jo puhutaan. Nyt pitäisi jaksaa. Jaksaa rajoituksia, epävarmuutta ja epämiellyttävää oloa. Ehkä jopa pyrkiä ajattelemaan, että maailma on erilainen nyt ja kaiken tämän jälkeenkin.

Suomalaiset ovat sitkeää kansaa, joka jaksoi myös 75 vuotta sitten, silloin päättyi Suomen sota. Ei silloinkaan nostettu käsiä pystyy vihollisen edessä vaan taisteltiin rinta rinnan, kaveria jättämättä. Siinä on mallia kriisin hoitoon meille nykyihmisillekin. Hyvää veteraanipäivää!

Ohessa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Pauliina Ilmosen selväkielinen haastattelu viruksesta:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/virusasiantuntija-avaisi-koulut-vasta-syksylla-avaaminen-kahdeksi-viikoksi-tarpeeton-riski-opettajalta-viiden-vaatimuksen-lista-jos-koulut-paatetaan-avata/7801896#gs.4kikee

https://yle.fi/uutiset/3-11319306
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-johtaja-mtv-lle-koronaviruksen-tautihuippu-siirtyy-syksyyn-epidemiaa-jarrutettu-enemman-kuin-mihin-pyrittiin-suomessa-jo-kymmeniatuhansia-tartuntoja/7801334#gs.4klttp
https://www.vox.com/science-and-health/2020/4/23/21219028/covid-19-immunity-testing-reinfection-antibodies-explained
https://yle.fi/uutiset/3-11318716
https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-ennustemalli-potilaspaikat-riitt%C3%A4v%C3%A4t-nykyisill%C3%A4-rajoituksilla.aspx
https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Yhteens%C3%A4-sataa-koronaviruspotilasta-hoidettu-HUSin-teho-osastoilla.aspx
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/e0f25e61-71ce-45c8-b408-804b0955223a