Kiitos tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheestanne. Valitettavasti en kuullut sitä suorana, mutta luettunakin puheenne liikutti. Aivan silmäkulman kostumiseen asti.

Te onnistuitte puheessanne täydellisesti tuomaan esiin kansan syvien rivien tuntoja, aivan kuten teidän kaltaisenne arvojohtajan kuuluukin. Silmä kostui siitä syystä, että kuukausien ja taas kuukausien aikana puhuttu ja kirjoitettu on kaikunut kuuroille korville. Niille korville, joiden olisi pitänyt syksystä lähtien nähdä ja kuulla mihin kehityksemme on menossa. Viimein joku riittävän arvovaltainen sanoo ääneen ne asiat, jotka tähän asti on kuitattu lähinnä haukkumasanoin, kuten totesittekin.

Te, kuten hallituskin on vastuussa Suomesta ja suomalaisista. Tulkitsin puhettanne siten, että meidän on itse pidettävä huolta ainutlaatuisen hienosta maastamme, arvoistamme, kulttuuristamme ja kansalaisistamme. Vielä on mahdollisuus siihen, että me emme ajaudu euroopassa ja Suomessa tilanteeseen, jossa edellä mainittuja asioita ei voitaisi säilyttää onnistuneen politiikan keinoin rauhanomaisesti. Tätä momentumia ei varmasti kannata jättää käyttämättä.

Keinoista olen kanssanne täysin samaa mieltä. Ja itse asiassa myös siitä, että kansainväliset sopimukset voidaan silloin jättää noudattamatta kun niiden noudattaminen aiheuttaisi kohtuuttomia tilanteita kuten nyt. Menettelytapojen tulee olla sellaisia, että voimme varmentaa ja kanavoida avun sinne missä suurin hätä on.

Puhettanne ennätettiin jo paheksua, mutta sen te varmasti kestätte, sillä teitä ei taideta rohjeta aivan samoilla sanoilla kuvata kun monia muita, jotka ovat samoja ajatuksia ja keinoja esittäneet.

Toivon että puhettanne kuullaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toimiin pitää ryhtyä tässä ja nyt.

Vielä on aikaa.