Perussuomalaiset

Lulu Ranne

Suursijoitus TK-puolelle olisi huikea ympäristöteko

Ilmastonmuutos on globaali uhka, joka edellyttää maailmanlaajuisia muutoksia mm. energiantuotantoon ja talouspolitiikkaan. Maailmanlaajuiseksi ykkösongelmaksi nostettu ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole se ympäristöongelma, jonka taltuttamiseen länsimaiden pitäisi keskittyä ja sijoittaa eniten verorahoja. Varsinkaan, jos rahojen sijoittaminen ei ole vaikuttavaa ja se rapauttaa kehittyneiden maiden kilpailukykyä. Meillä on muita ympäristöuhkia, joiden estäminen ja hallintaan saaminen on tärkeämpää, mutta jotka uhkaavan jäädä ilmastonmuutoskeskustelun jalkoihin. Väestöräjähdys, jonka seurauksena maailman ruoantuotanto ei enää riitäkään elättämään kaikkia ei saa toteutua. Fossiilisten polttoaineiden käytön voimakas kasvu kehittyvissä maissa, ympäristön pilaaminen sekä teollisuuden siirtyminen ympäristöstä viis veisaaviin maihin on estettävä.
Suomi voi toimia esimerkkinä nykyaikaisesta yhteiskunnasta, jossa toteutetaan vaikuttavaa ja myös taloudellisesti kestävää ympäristöpolitiikkaa. Meidän tulee mm. kannustaa yksilöitä tekemään ympäristöystävällisiä valintoja ja säästämään energiaa. Suomessa asumista, elämistä ja liikkumista ei kuitenkaan saa tehdä entistä kalliimmaksi. Tavallisen suomalaisen arjen kustannukset kun ovat jo pilvissä. Myöskään kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ei tule heikentää. Teollisuutta ei saa ajaa maihin, joissa sama tuotanto aiheuttaa suurempia ympäristöhaittoja kuin Suomessa. Maamme teollisuus on huomattavasti tarkemmin säädeltyä, luvitettua ja valvottua kuin halvemman tuotannon maissa. Suomalaiset yrittäjät ovat myös ympäristötietoisia, sillä ympäristövastuullinen toiminta on kilpailuvaltti.
Länsimaiden tulee keskittää voimansa kehittyvien maiden väestö- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Maailman väestö kasvaa väistämättä 7 miljardista 10-11 miljardiin. Globaalisti tärkein tavoite on, että maapallo kykenee elättämään kaikki asukkaansa, eikä väkimäärä ylitä 11 miljardia. Kehittyvien maiden elintason nousu, maiden elinolosuhteiden parantaminen sekä ympäristön kestokyvyn ja ruoantuotannon turvaaminen ovat tässä avainasemassa.
Suomella voisi olla paitsi ympäristön ja inhimillisyyden kannalta myös taloudellisesti merkittävä rooli näiden globaalien ympäristöuhkien taltuttamisessa. Jotta tämä olisi mahdollista, on Suomen pidettävä huolta omasta elinvoimastaan ja kyvystään tuottaa tietotaitoa ja teknologiaa, jota 11 miljardin ihmisen kestävä elättäminen edellyttää. Meidän tulee panostaa ympäristö- ja energiatekniikan koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tuottaa ongelmiin uusia ratkaisuja ja teknologiaa. Olemme kuitenkin pahasti takamatkalla, sillä Keskustan ja Kokoomuksen johtamat hallitukset (2007- ) ovat romauttaneet omilla linjauksillaan Suomen kauas innovaatiokärjestä (OECD Sciene and Technology Indicators 2017).
Suomi on nostettava seuraavalla hallituskaudella ympäristö- ja energiateknologian kärkeen lisäämällä tutkimus- ja oppilaitosten sekä mikro- ja PK -yritysten TKI-rahoitusta merkittävästi. Tämä satsaus olisi paitsi huikea ympäristöteko, myös kansantaloudellisesti viisasta.

varakansanedustaja (PS),
diplomi-insinööri, ympäristöasiantuntija,
Lulu Ranne

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
tohtori sykerö
#1

Talouskasvu on ainoa kehityksen suunta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000