Julkaistu Hämeen Sanomien kolumnina 24.12.2022

Suomalainen arki ja myös juhlat ovat uhattuna.

Syynä on pitkäaikainen ja pääosin ylikireiden ilmastotavoitteiden aiheuttama energiakriisi. Ihmisten rahat eivät riitä toteuttamaan maailman toiseksi kireintä ilmastopolitiikkaa. Kauppakaan, jonka varassa Suomen hyvinvointi on, ei kestä valittua politiikkaa. Tavaroiden ja palveluiden liukuva vuositase on 6,7 miljardia € pakkasella, vaihtotase 11,5 miljardia € negatiivinen. Surkeusennätys on yli tuplasti tilaston edellisiä pohjia surkeampi.

Ylikireä ilmastopolitiikka on tuhoisaa huoltovarmuudelle, kansantaloudelle ja kansalaisille. Se nostaa sähkön, liikkumisen ja elämisen hintoja ja heikentää yritystemme toimintaedellytyksiä. Ympäristöministeriön vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksessakin todetaan, että valittu ilmastotavoite kasvattaa velkaa ja tukien tarvetta eikä rahoita itseään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toki pahentaa energiakriisiä, mutta vakava kriisi käynnistyi jo kesällä 2021.

Suomessa on 10 vuodessa ajettu alas lauhde- sekä lämmön ja sähkön CHP- eli yhteistuotantoa yli kahden OL3:n verran. Se on korvattu tuulella, ja kun ei tuule, tuonnilla. Samaan aikaan Euroopan ydinvoimaa on pelkästään vuosina 2019–2022 ajettu alas 6,4 x OL3:n verran ja ”korvattu” tuulella. Tyynellä on nyt vakava tehopula.

Markkinoilta on siis poistunut valtavasti vakaata tuotantoa, joka johtaa sähköpulaan, hinnan nousuun ja ajoittaisiin hintapiikkeihin tuotantokustannuksista riippumatta.

Tuuli ei halventanut sähköä, vaan teki siitä todella kallista. Tuulen syrjäyttäessä vakaan tuotannon liian alas kesään 2021 mennessä, koko Euroopan energiajärjestelmä muuttui epävakaaksi ja hinta räjähti. Jos sähkön tuotantokapasiteettia ei ole, on ihan sama mitä kaasu maksaa, koska Euroopan sähköpula hinnoittelee meidänkin sähkömme.

Vain ajoittain tuulee niin paljon, että tarjonta ylittää kysynnän ja sähkön hinta putoaa olemattomaksi. Se on vahingollinen tilanne mm. CHP-tuotannolle, jolla on muuttuva tuotantokustannus, päinvastoin kuin tuulella. Seurauksena CHP-voimaloiden annetaan rapistua pois käytöstä. Noidankehä on valmis.

Perussuomalaiset ovat esittäneet kesästä 2021 alkaen toimia, joilla Suomi selviäisi kriisistä. Suurimmat muutoksia vaativat asiat ovat sähköpulaa aiheuttava ylikireä ilmastopolitiikka sekä sähköpörssin hinnoittelulogiikka, jossa sähkö virtaa ulos halvemmilta alueilta ja kallein hinta määrittelee kaikkien maksaman sähkön hinnan. Sähkön on oltava kohtuuhintaista siellä missä sitä riittää, ja kallista vain siellä missä siitä on pula. Ilmastotavoite on siirrettävä vuoteen 2050 ja päästökauppa pistettävä tauolle. Tukia tarvitaan ensiavuksi, mutta tuet eivät ole pitkäaikainen ratkaisu. Kaikki käyttävät sähköä, eivätkä mitkään verorahat riitä jatkuviin tukiin.

Kotimaisen sähkön riittävyyttä on parannettava jatkamalla ja lisäämällä turpeen, biomassojen ja tarvittaessa fossiilisten polttoa. Mitään voimaloita ei saa sulkea. Tämä pienentäisi sähkökatkojen riskiä, mutta hintakriisiä se ei ratkaise. Norja ja Ruotsi ovat viimeisen 12 kk aikana vieneet sähköä muualle kuin Suomeen lähes kolmen OL3:n verran. Sähkö on silti kallista Norjassa ja Ruotsissa, koska hinnan määrää Euroopan yhteismarkkinoilla vallitseva sähköpula.

Euroopan sähkömarkkinat ja sähköpula ovat muuttaneet Pohjoismaat Euroopan energiasiirtomaaksi. Siksi Pohjoismaiden tulisi yhdessä puuttua sähkön liikkuvuuteen, kauppamalliin ja hinnan muodostumiseen.

Suomalaisilla on oikeus tavalliseen, hyvää arkeen, perinteiseen joulusaunaan ja -kinkkuun sekä Tapaninpäivän ajeluihin.

Pelastetaan siis suomalainen arki ja juhla ylikireältä ilmastopolitiikalta ja energiaköyhyydeltä!