Kansan oikeustaju ei vastaa rangaistuskäytäntöjä
Eduskunnan lakivaliokunta on 3.3.2015 hylännyt kansalaisaloitteen rattijuoppojen rangaistusten kiristämisestä.
Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta keräsi yli 62 000 allekirjoitusta. Aloitteen laati lapinlahtelainen Jorma Sonninen, jonka 11-vuotias tytär kuoli ja 16-vuotias tytär loukkaantui vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 2012. Siinä mm. vaadittiin rattijuopumuksen yhteydessä aiheutettu kuolema rangaistavaksi tappona. Nythän ne usein tuomitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.
Asiantuntijat katsovat, että törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen yhdistelmästä voi jo tuomita yhdeksän vuotta vankeutta. Laki myös mahdollistaa tahallisen kuolonkolarin tuomitsemisen tappona.
Selvitysten mukaan tiedossa ei ole, että rattijuoppojen kuolonkolareita olisi tuomittu tappoina. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että törkeään kuolemantuottamukseen syyllistyneistä 9 rattijuoposta 7 tuomittiin ehdottomaan vankeuteen käräjillä vuonna 2012. Tuomioiden keskipituus oli 2 vuotta ja 4 kuukautta.
Niin tässä kuin monissa muissakin rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, kansalaiset katsovat, että rangaistusten tulisi olla kovempia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia tulisi antaa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa useammin.
Myös tuomioistuimia usein syytetään liian lepsuista rangaistuksista. Ainoa keino vastata tähän on rangaistusasteikon kiristäminen, eli lainsäätäjä nostaa asteikkoa siten, että tuomioistuinten on annettava kovempia rangaistuksia.
Rangaistusten kiristämistä vastaan perusteluna usein todetaan, etteivät kovemmat rangaistukset juuri vaikuta rikosten ennaltaehkäisyyn ja, että henkilö tulisi ensissijaisesti ohjata hoitoon.
Ehkä näinkin, mutta itse katsoisin että rikoksen rangaistuksen tulee aina olla suhteessa teon moittavuuteen ja vakavuuteen. Tästä syystä rangaistusten tulee koveta rikosten kohdistuessa henkeen ja terveyteen. Rangaistusten tulee myös vastata kansan oikeustajua.
Itse olisin valmis koventamaan näissä rikoksissa rangaistusasteikkoa. Se ei tarkoita sitä, ettei henkilön ongelmia voida samalla yrittää hoitaa tulevien rikosten ehkäisemiseksi.
Linkit:
Iltalehden uutinen 3.3.2015 eduskunnan valiokunta käsittelystä
Iltasanomien uutinen 17.3.2014 tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä
Tekstin aiheet:
Uhrista viis se se on Suomen linja sama kaikessa ymmärretään ja annetaan enemmistön kärsiä seuraukset ettei vaan tekijän mieli pahoitu.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuo mainitsema vastaperustelu rangaistusten koventamiselle ei oikein toimi, itse asiassa mielestäni se on järjenvastainen. Kovempi vankeusrangaistus antaa pidemmän ajan kuntouttamiselle vankilassa ja mahdollistaa paremmin sen onnistumisen kun siihen pystytään panostamaan pitempään ja tehokkaammin. Saati sitten että tuomiot olisivat paremmin ymmärrettävissä kansan mielestä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Rangaistuskäytäntö on lievä, useimmin ensikertalaiselle tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus on vaikutukseltaan lähinnä periaatteellinen. Rangaistuksia kovennetaan, hyvä, mutta myös ehdollisen rangaistuksen käyttöä on vähennettävä.
Ja jos tulee ehdotonta, niin sitä muunnetaan sen sijaan tulevilla ties millä sijasta tuomittavilla rangaistusmuodoilla, yhdyskuntapalvelua 1 tunti vankipäivän sijaan on lähinnä irvikuva rangaistuksesta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Perusteluna rangaistusten pehmeyteen ei todellakaan pitäisi riittää se, että kovat rangaistukset ei vähennä rikoksia (vrt. USA). Vaikka näin olisi, ei tavallisen kansalaisen oikeustajuun mahdu se, että toiselta hengen riistänyt on sovittanut tekonsa muutamalla vuodella valtion luksushotellissa.
Vangit tulisi velvoittaa tekemään jotain yleishyödyllistä ja tuottavaa työtä, jotta vankeinhoito (on tuokin termi) ei olisi niin kallista. Eräs talousrikoksesta tuomittu tuttuni koki täysin käsittämättömänä sen, että istui lahoavassa vankilassa saamatta tehdä mitään, edes korjata niitä lahoavia seiniä. Veronmaksajien rahoilla sitten niitä uusia laitoksia rakennetaan, vaikka kiinteistöt on täynnä työkuntoisia ihmisiä jotka voisivat hyvin huoltaa asuinsijaansa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä joku pelko pitää olla, ettei toimi vastoin lakeja. Vankeinhoidosta vois vaikka pienen osan ulkoistaa jo taloudellisistakin syistä johonkin ”naapurimaahan” ja arvalla tuomion jälkeen ratkaista missä tuomio kärsitään. Vois joku jättää astumatta korkin päälle ennen ajoon lähtöä. Ja sitä paitsi ammattikuskeja ei saa suosia , vaan rangastuis tulisi olla vielä muita ankarampi. Meillä suojellaan syyllista ja hänen oikeuksiaan, mutta iso joukko uhrin lähipiiristä jää kärsimään tapahtumista.
Missä vaiheessa historiaamme poliiseista tuli hellävaraisia juoppojen kotiin kuljettajia? Putkaan vaan jos ei näytä kotiinsa osaavan tai kaverit ei auta.
Jos ulkoistetaan kokonaan (lainmuutos?) niin remontoimalla ja pitämällä henkilökunta saataisiin täällä tasokkaita vanhustenasuntoja( esim dementia). Täysihoito ja nettikin käytössä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti