Sipilän hallitukselle on jäänyt kaksi ikuisuusasiaa edellisiltä hallituksilta, toinen on sote ja toinen on velkavankeus. Molempien kohdalla hallitukset ovat lähteneet säästämisen tavoite visionaan, mutta haetut ratkaisuvaihtoehdot ovat johtaneet tien nousemisen pystyyn ja lisänneet yksittäisten kansalaisten kokemia vaikeuksia. Toivottavasti perustuslakivaliokunta kaataa soten ja pelastaa ministerien kasvot ja kansan yksityistämistä seuraavilta kohtuuttomilta kustannusnousuilta.

Velkavankeja sen sijaan eivät maamme hallitukset ole pystyneet tai halunneet pelastaa. Hallituspuolueet kyllä olivat valmiita pelastamaan takavuosina Kreikkaan ja Italiaan korkeamman talletuskoron toivossa tallettaneiden hyväosaisten varat. Tavalliset palkansaajat maksoivat kiltisti suuret EU-pankkituet. Nykyisin maksettavista lisäpankkituista ei edes eduskunta keskustele, riittää kun ministerit hiljaisesti kuittaavat summat.

Suomessa oli vuoden 2017 elokuussa 375 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä. Tämä vastaa lähes kymmentä prosenttia aikuisista kuluttajista. Nämä kansalaiset muodostavat huomattavan luottotiedottomien luokan. Luottohäiriömerkinnät vaikeuttavat elämää eri tavoin ja aiheuttavat välittömiä ongelmia asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelinliittymän ym. välttämättömyyshyödykkeiden saamiseen.

Pikavippien korot ovat kohtuuttomia, tapauksista riippuen jopa useita satoja prosentteja vuodessa. Pikavippien ja muiden velkojen perimisestä on tullut yksi Suomen parhaiten tuotava bisnesala. Missä viipyy Me Too-kampanja, joka vaatisi maamme hallitusta ja eduskuntaa lopettamaan taloudelliseen ahdinkoon joutuneilta perittävien kohtuuttomien korkojen, ulosottopalkkioiden ja muiden velanhoitoon liittyvien järjestelymaksujen kiskonnan?

Eduskunnassa on viime vuonna tehty lakialoite, jossa pikavipeille ja muille korkean riskin lainoille esitetään korkokattoa, joka on Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Tämäkin lakiesitys on edennyt byrokratian rattaissa niin hitaasti, että on todennäköistä, ettei sekään ehdi toteutua ennen vaaleja. Lisäksi ehdotettu vuosikorko on pienituloiselle palkansaajalle tai eläkeläiselle kohtuuton. Mielestäni 10 prosenttia Euroopan keskuspankin viitekoron päälle olisi ehdoton maksimi, jos ajatellaan yhtään reiluutta ja korkeaa moraalia aikana, jolloin pankkitililtä saa korkoa yhden prosentin paikkeilla olevan summan. Tärkeintähän olisi, että velan ottaja kykenisi maksamaan velkansa kohtuullisessa ajassa eikä kokisi joutuneensa elinikäisen riiston kohteeksi.

Hollannissa on kohtuuttoman korkeiden kulujen pikavippien markkinointi kielletty kokonaan, joten Suomen hallituksenkaan on turha väittää, että EU:ssa ei voida heikossa taloudellisessa asemassa olevia suojella esimerkiksi kohtuuttomalta koronkiskonnalta.