Keski-Uusimaa -lehti julkaisi tiistaina 25.5.2021 kirjoitukseni koskien ruuhkamaksuja, joiden käyttöönoton mahdollistavaa lakia hallitus ajaa voimaan tällä kaudella. Ruuhkamaksuilla tuskin tulee olemaan mitään vaikutusta ilmastoon, ainakaan mitään mitattavissa olevaa, vaikka nimenomaan ilmastolla niitä koitetaan puolustaa. Olen itse huolissani, mikä vaikutus ruuhkamaksuilla tulee olemaan pieni- ja keskituloisiin päivittäin kehyskunnista omalla autolla Helsinkiin töihin liikkuviin asukkaisiin. Arviolta heidän työmatkakulunsa kasvaisivat yli 100 € kuukaudessa.

Tähän päälle vielä jatkuvat polttoaineiden hintojen korotukset, niin kohta on kannattavampaa jäädä kotiin. Niitäkin lienee luvassa johtuen muun muassa suunnitellusta vaatimuksesta lisätä polttoaineisiin ei-fossiilisia biokomponentteja sekä kaavaillun myyntilupajärjestelmän myötä. Uskon, että veronkorotuksetkin ovat mahdollisia, vaikka Keskusta henkseleitä taannoin paukutti, etteivät enää niitä tulisi hyväksymään. Katsotaan vaalien jälkeen, kun hallitus alkaa pohtimaan, miten asettamansa suurudenhullut päästötavoitteensa saavuttavat.

Emme vielä tiedä ruuhkamaksujen osalta, miten päätöksenteko tulee etenemään. Meitä kehyskuntien asukkaita asia tulee kuitenkin eniten koskettamaan. Todennäköistä on silti, että meiltä pyydetään korkeintaan lausunto, tai sitten saamme asian tiedoksi median välityksellä.

Huolestuttavaa on, että Iltasanomien vaalikoneisiin vastanneista kuntavaaliehdokkaista suurin osa kannatti ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Mahtavatko kansalaiset olla samaa mieltä? Ainakin ruuhkamaksuja vastustava kansalaisaloite on ollut suosittu, eikä ainakaan omaan oikeustajuun mahdu, miksi työssäkäynnistä pitää rangaista. Kaikilla ei ole omassa arjessaan mahdollisuutta liikkua joukkoliikennevälineillä.

Toivon tuleville valtuustoille viisautta ja rohkeutta puolustaa työssäkäyviä kuntalaisiaan istuvan hallituksen ”maailmanpelastus”-fantasioilta. Kuntavaalien selvällä tuloksella voi vielä olla vaikutusta niiden toteutumiseen.