Amis ei opeta ammattilaiseksi
Päivän uutinen on tänään ollut hallitusneuvotteluiden esitys ammattitutkinnon muuttamisesta kahden vuoden mittaiseksi. Keskustelu kuhisee puolesta ja vastaan ja ainakin YLE ei peittele mielipidettään asiasta. YLE:n lähes jokaisesta aiheeseen liittyvästä artikkelista löytyy väite ”Ammattitutkintojen siirtyminen kaksivuotiseksi tarkoittaisi käytännössä jatko-opiskelukelpoisuuden menettämistä”.
Siis anteeksi miten niin?
Jos ammattikorkeakoulujen opiskelijat valitaan sen perusteella kuka on minkäkin aikaa koulun penkissä istunut / nukkunut / päivittänyt Facebookia / pitkästynyt hengiltä, ollaan pahasti hukassa. Aika ei kerro laadusta.
Ammatillinen perustutkinto valmentaa hyvin heikohkosti AMK-opintoja varten muutenkin, mutta erityisen epäilyttävä on ajatus, että mikä tahansa ammatillinen tutkinto antaisi täydet valmiudet minkä tahansa alan korkeakoulutukseen. Kun puutarha-alaa ammattikoulussa opiskellut nuori hyväksytään pääsykokeiden jälkeen opiskelemaan rakennustekniikkaa korkeakouluun, on sisäänpääsyn mahdollistanut aivan eri taidot ja tiedot mitä ammattikoulu on oppilaalle tarjonnut.
Iso osa ammatillisista perustutkinnoista on täydellisen mahdollista suorittaa 2 vuodessa tai vieläkin nopeammin jo pelkästään opetusta tehostamalla. Itseasiassa osa tutkinnoista, esimerkiksi raksalinjat, voitaisiin siirtää pelkästään oppisopimuksen kautta opittavaksi. Rakennustyömaalle haluava nuori ei mene kouluun kasvaakseen itsenäiseksi, kansainväliseksi ja kielitaitoiseksi. Nuori menee kouluun, koska työnantaja ei saa ottaa nuorta töihin ilman sataa ja yhtä asianmukaista lippulappusta (työturvakortti, tulityökortti, turhakeodistus yms…).
Hallitusneuvotteluissa ei ole syntynyt vielä mitään lopullista, mutta suunta on ehdottomasti oikea. Mediassa tänään kuultujen rehtoreiden ja opiskelijoiden kitinä on vain normaalia muutosvastaisuutta. Koulutuksen uudistamisessa ei pidä tuijottaa vanhoja malleja vaan rohkeasti miettiä aivan uusia järjestelmiä. Hyvä on pitää myös mielessä, että ammattikoulusta löytyvien tutkintojen määrä on valtava; näitä kaikkia ei kannattaisi yrittääkään istuttaa samaan muottiin. Toistan vielä, että aika ei kerro laadusta. Jotkut ammattitutkinnoista voisivat olla kaksikin vuotta lyhemmät kuin toiset.
Vielä viimeinen huomio: Ammattilaiseksi ei koulussa opita. Ei ammattikoulussa, ei ammattikorkeakoulussa eikä yliopistossa. Ei kahdessa vuodessa, ei kolmessa, ei koskaan. Koulun tarkoitus on vain antaa valmiudet työelämään. Ammattilaiseksi voi kasvaa vain työelämässä.
Tekstin aiheet:
Sama mieltä.
Kahdessa vuodessa ennättää oppimaan useimpien ammattien vaatima perusosaamisen taso.
Jos ei, niin silloin vika on koulutuksen antajassa ja koulutusohjelmassa. Samalla se vähentää opiskelijoiden kustannuksia sekä turhaantumista koska valmistumisaika lyhenee.
Muistaakseni Englannissa valmistutaan perushoitajaksi alle vuoden kestävällä koulutuksella.(suomessa taitaa mennä kolme vuotta).
Toinen seikka on nuo ihmeelliset kortit mitä nykyään vaaditaan, on erikoista että koulutus ei riitä, vaan lisäksi pitäisi olla vino pino erilaisia muita pätevyyksiä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Oikeaan suuntaan menoa. Lisäisin vielä yo. kirjoituksiin liittyen, että matematiikan pakollisuus yo. kirjoituksiin tulee palauttaa. Systeemiä on hiottu demarien halujen mukaan jo parikymmentä vuotta. Koulutus muistuttaa nyt jonkinlaista kuviokelluntaa . Tästä kaikille kaikkea linjalta pitää päästä pois. Jos ei lukio maita niin sitten vaan amikseen jossa kyvyt ehkä riittävät. Saadaan opiskelijoiden tasoa kunnolla nostettua ja samalla opiskelijoita on vähemmän mutta paljon parempia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hieman halveksuva asenne sinulla niitä kohtaan jotka haluavat opiskella jonkin ammatin(”jossa kyvyt ehkä riittävät”), monilla ei vaan ole kiinnostusta lukiossa harjoitettavaan ulkoaoppimiseen, vaan haluavat tehdä jotakin todellisempaa. Jos lukiosta tehtäisiin enemmän käytännönläheinen jossa keskitytään asioiden ymmärtämiseen ulkoaoppimisen sijaan ja pakkoruotsit pois niin nuorilla saattaisi olla enemmän kiinnostusta myös lukion oppiaineisiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Useimpiin suorittaviin ammatteihin tarvittavat taidot työelämää varten on opittavissa 2 vuodessa. Ei nyt tule mieleen mitän suorittavaa työtä jossa 2 vuotta ei riittä. Tämän yli käytetty aika on ajan- ja resurssien tuhlausta. Kirurgin hommia, tms lääketieteellinen työ, en kuitenkaan pidä varsinaisena suoritustyönä vaikka käsillä tehden touhutaankin, toki jotkin rutiini leikkaukset ovat kirurgille varmaankin ihan vain suoritusta. Mikä on todellisuutta? Jotkut tehtävät vaativat kärsivällisyyttä ja perehtymistä ennen kuin niistä tulee itselle todellisuus. Siinä ehkä ero.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Itsenäistyminen on kylläkin niin ammattikoululaisen kun lukiolaisen tehtävä.Kuitenkin vain enimmillääm 15% ammattikoululaisista jatkaa opintoja.Minusta ammattikoulun voisi jakaa kahteen.Ne , jotka eivät jatka voisivat lukea kahdessa vuodessa.Ne , jotka jatkavat voisivat lukea vuoden yleissivistäviä aineita.
Itse menin hyvällä todistuksella amikseen, joten mielestäni olisi hieman väärin, jos ammatillisesta koulutuksesta ei saisi jatko-opintokelpoisuutta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ajatus on ihan ok, mutta valinta on tehtävä aiemmin. Jos olen ymmärtänyt oikein tulevan hallituksen päätöksiä, nyt yksinkertaistetaan, ja hyvä niin.
Ps. itse olen jo kouluni /opiskeluni suorittanut.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun ottaa huomioon, että nuoret on 16-17- vuotiaita, niin aika pitkälle johtavia päätöksiä joutuu tekeen liian nuorena.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ammattikoulussa on ihan liian vähän yleissivistäviä aineita.Matematiikan ja äidinkielenkurssit on liian helppoja eivätkä lainkaan vastaa esim lukion oppimäärää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti