Miksi Porvoo aikoo tukea vieraskielisten työllistämistä, mutta ei tarjoa samaa tukea muille työttömille? Porvoon kaupunki valmistelee uutta KV-seteliä, jolla yrityksiä kannustettaisiin palkkaamaan vieraskielisiä työnhakijoita. Kokeilu on tarkoitus käynnistää vuonna 2027.

Minusta tässä herää vakava kysymys yhdenvertaisuudesta. Miksi työnhakijan kielitaustan pitäisi ratkaista, saako työnantaja kaupungilta taloudellista tukea hänen palkkaamiseensa?

Porvoossa on myös runsaasti suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on vaikeaa. Heidänkin työttömyytensä maksaa kaupungille rahaa, sillä kunta joutuu osallistumaan työttömyysetuuksien rahoittamiseen. Jokaisen työttömän työllistymisen pitäisi siis olla kaupungille yhtä tärkeää.

Alkuperäisen aloitteen porvoolaisten työttömien työllistämiseen tarkoitetusta Porvoo-lisästä teki vihreiden valtuustoryhmä. Kaupungin valmistelussa tuki kuitenkin kohdennettiin ensisijaisesti vieraskielisille työnhakijoille. Miten alkuperäisestä, kaikkia porvoolaisia työttömiä koskevasta aloitteesta päädyttiin näin rajattuun kokeiluun?

Toinen kysymys on tietenkin se, että tarvitaanko uutta työllistämistukea ylipäätään? Työllistämisen tukeminen veronmaksajien rahoilla voi olla perusteltua, jos sillä saadaan aikaan todellisia ja pysyviä työsuhteita. Tukien tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla yritysten palkkakustannusten tukeminen ilman osoitettavaa hyötyä.

Mielestäni Porvoon on ensin selvitettävä, tarvitaanko uutta tukijärjestelmää lainkaan, mitä se maksaa ja millaisia tuloksia sillä voidaan saavuttaa. Jos työllistämistukea päätetään käyttää, sen perusteiden pitää olla oikeudenmukaisia eikä työnhakijan kielitausta saa ilman hyväksyttävää perustetta ratkaista tuen saamista.

Jos Porvoon kotouttamispalvelut eivät kykene edistämään maahanmuuttajien työllistymistä ilman erillisiä veronmaksajien rahoittamia tukijärjestelmiä, olisi syytä arvioida myös näiden palveluiden toimivuutta ja tuloksellisuutta. Ainakaan omasta mielestäni tulokset eivät ole kovinkaan mairittelevia, vuonna 2025 vieraskielisten työttömyysaste oli peräti 25 prosenttia, eivätkä kaikki kotoutumiskoulutuksiin osallistuneet saavuttaneet kielitaitotasoa B1.1, mikä tarkoittaa toimivaa peruskielitasoa. Tämä on tosiaan hyvin vaatimaton kielitaso, joka riittää lähinnä yksinkertaisiin siivous-, varasto- ja tuotantotöihin.

Lisäksi on aiheellista selvittää, täyttääkö suunniteltu tukimalli yhdenvertaisuuslain vaatimukset. Positiivinen erityiskohtelu on tietyissä tilanteissa sallittua, mutta sille on oltava hyväksyttävät ja oikeasuhtaiset perusteet.