Riistanhoito on osa suomalaista maatalouspolitiikkaa
Syöt sitten monipuolisesti tai rajoittuneemmin, suosi suomalaisia tuotteita. Suomalainen ruoantuotanto on puhdasta sekä ympäristö- ja ilmastoystävällistä. Läheltä tulevat tuotteet eivät sisällä älyttömiä määriä säilöntäaineita tai antibiootteja, eikä rahtaamiseen ole käytetty runsasta jakeluverkostoa.
Riistanhoito on yksi maataloutta avustavaa toimintaa, varsinkin kun kyseessä on hanhien metsästys. Hanhet hävittävät hehtaarin heinää vartissa ja jättävät viljelijälle muistoksi ruskeat, kitukasvuiset nurmimaat. Kutsumattomat vieraat jättävät jälkeensä tallattuja ja ulostettuja kasvustoja sekä syötyjä heinän ja viljan oraita. Lehmiä teurastetaan, koska ruokaa ei ole. Tällä menolla eläimet vähenevät varmasti, kun hanhet syövät niiden ruuan.
Metsästys on aina ollut ja on arvokas osa suomalaisten elämäntapaa. Metsästys edistää terveen luontosuhteen muodostumista ja ylläpitoa sekä luo yhteisöllisyyttä ja pitää osaltaan maaseutua elinvoimaisena. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys ei ole ainoastaan eläinten metsästämistä ravinnoksi, vaan myös riistan kannanhoitoa. Liikenteessä esimerkiksi hirvieläin on vaarallinen kohdata.
Valitettavasti liian usein maaseudun ja siellä tuotettujen raaka-aineiden tai tuotteiden arvo ymmärretään vasta kriisien kohdatessa. Maanviljelyä, ruoantuotantoa ja metsänhoitoa soimataan päästöistä, vaikka todellisuudessa maaseudulta löytyvät ratkaisut myös luonnon kannalta kestävään elämäntapaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat aina laitettava etusijalla.
Tekstin aiheet:
Suuret nälkä- ja kuolonvuodet tuskin ovat opettaneet nykyväestöä varautumaan ravinnonsaantiin, myös talviaikoina. Molemmat historian surulliset aikakaudet olivat myös ilmastollisia yllätyksiä, joita tällä hetkellä nimitetaan ihmisen aiheuttamaksi, tuskin lämmittää vuoden 1866 syyskuusta alkaneiden sen kylmän kauden aikana nälkään menehtyneitä, sen paremmin kuin suurten kuolonvuoden uhrejakaan vuosien 1695-1697 välillä. Tuolloin talvet olivat äärimmäisen lumisia, sateisia ja kylmiä, ja tämän päivän vihreä nimittäisi ongelmia hiilidioksidin aiheuttaman ilmastonmuutoksen syyksi. Omavaraisuus kaikin mahdollisin tavoin voi pelastaa täällä pussin perällä kriisin iskiessä. Parempi märehtiviä navetassa, maitotuotteita ja lihaa varmistamassa, kuin nalkuttaa metaanista. Metaanit olisvat jääkauden jälkeisinä aikoin rajuimmillaan vain noin 6000 vuotta sitten, jolloin merenpohja metaanipurkaukset aiheuttivat jopa jättimäisiä tsunameja Norjan rannikolle. Nyt tilanne on vakiintunut.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Riistanhoito – tarkoittaako se metsästystä?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vaikka en ole asiantuntija, voi riistanhoito tarkoittaa myös taimikonhoitoa, välillisesti. Tiheä hirvikanta mm. lisää hirvikolareita mutta aiheuttaa myös mittavat taimikkotuhot, joka hidastaa puupeitteen kasvua puun parhaan kasvukauden alussa. Hirvestäminen tuskin ratkaisee ruokahuoltoa kriisiaikoina, mutta voi olla silti ratkaisevassa asemassa pahoina aikoina, mutta maatilakarja, lihakarja jne. ovat ratkaisevassa asemassa suurina katovuosina, joita varmasti on edessä tulevaisuudessakin, etenkin kun halla vie sadot. Ylioptimistiksi ei kannata alkaa, se mikä on tapahtunut parikin kertaa aivan lähihistoriassa, on täysi mahdollista tulevaisuudessakin, etenkin kun väen määrä kasvaa, ekä vähiten muualla maailmassa. Suomen tulee kasvattaa ruokaa maailmalle, mieluummin kuin pelleillä pakettipelloilla. Suomessa vettä ja vihreää pinta-alaa riittää ja ruoanhinnan kasvaessa kannattavuuden uskoisi lisääntyvän. Sekakuivaheinä sisältää monia kasvilajeja ja hivenaineita.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Riistapeltojen hoitoa, linnunpönttöjen laittamista, pienpetojen pyydystämistä, …
Voisko sanoa, että riistanhoito on myös eräänlaista luonnonsuojelua luonnollisella tavalla?
Pidetään huolta lähiluonnosta, luonnon tasa-painosta, autetaan luontoa säilymään entisellään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jokaisen maan pitää pystyä ruokkimaan asukkaansa. Usein mainitut maatalouden päästöt eivät sillä lopu jos maataloutta ei kotimaassa harjoiteta, ne päästöt vain siirtyvät muualle, sinne missä maata viljellään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kiinassa kaikkien aikojen pakkasennätys!
https://global.chinadaily.com.cn/a/202301/23/WS63cdbf42a31057c47ebab117.html
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin on, ja mitä kylmempää, sitä enemmän näyttää hiilidioksidin taso olevan. Tuo tarkoittaa puhtaasti sitä, että hiilidioksidin taso väistämättä kasvaa, kun säät kylmenevät, joka johtuu lämmitystarpeesta. Venäjän puolella lämpötilat ovat paikoin miinus 54,5 C astetta hiilidioksidipitoisuudella 451 ppm, joka todistaa vedenpitävästi, että hiilidioksidilla ei ole mitään tekemistä lämpenemisen kanssa, mutta kylmä aiheuttaa lämmitystarpeen vuoksi hiilidioksidin kasvua, muita vaihtehtoja ei ole, kuin jäätyä kuoliaaksi.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, Siperian puolella kesäaikoina hiilidioksidi on jopa alle 360 ppm, kun hiilidioksidivuo on kohden kasvillisuutta. Kun lisäksi puhutaan todellisesta h-pitoisuuksista jäänäytteistä historiallisista kairausnäytteistä, kukaan älykäs olio maapallolla ei laita päätään pantiksi tuon ajan todellisista ja nykyiseen vertailtavista pitoisuuksisita, koska näytteet jäässä laimenevat ympäröivään jäähän, joka absorboi hiilidioksidia, eli se laimenee kerros kerokselta, myös ilmakehän sisältämään leväkasvustoon. Jäänäytteet aikaoisemmilta ajoilta ovat siis täysin saastuneita siihen tarkoitukseen, johon nyky hiilidioksidipitoisuuksia verrataan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Täsmälleen näin, vihreiden huijaus on todella törkeää, etenkin Suomen talouden kaataminen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin, Suomen on monin kertaistettava punaisen lihakarjan tuotantoa, luonnollinen lanta piristää kesäisin Suomen luontoa ja lihaa voi myydä vaikka ulkomaille, missä ruokapula on joka tapauksessa edessä. Lihaa syövät ovat muutoinkin paremmassa kunnossa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Yläilmakehässä on tällä hetkellä ilmiö, joka vaatisi laajaa tutkimusta. Itäisellä osalla pohjoisella pallonpuoliskolla, 10 hPa:n korkeudella Siperiassa on laaja alue, jossa lämpötila on tällä hetkellä noin plus 3,5 C astetta, kun läntisellä osalla Grönlannin yläpuolella lämpötila on noin miinus 87,6 C astetta samalla korkeudella. 8:n metrin nousu vastaa noin yhden hPa vähennystä ilmapaineessa. Normaali ilmanpaine maanpinnan tasolla on 1013,25 hPa. Äärimmäinen lämpötilan nousu noissa korkeuksissa kertoo vain auringon ja maapallon vuorovaiktuksista (plasmaiskuista), ei missään nimessä ihmiskunnan tekosista, kaasukehä on liian harvaa, ja vaikkapa hiilidioksidin osapaine suorastaan pökerryttävän vähäistä. Olemme auringon armoilla, ja tuon kuumapallon sammuminen johtaisi pian myös nykyisen kaltaisen elämän sammumiseen, kuin akku tyhjenee matkalla pohjolaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, ja jos koko maapallon henkilöautot sähköistettäisiin, tarvitaan ehkä luokkaa reilut kolme miljoonaa Loviisan tehoista ydinvoimalaa lisää, ja jättimäinen sähkön jakeluverkko, jonka pituus voisi olla hieman liioitellen maasta Marsiin edestakaisin. Jos joku ehdottaisi, että nestemäisten polttoaineiden tulisi kulkea putkissa jokaiseen maapallon jakelupisteeseen, tätä pidettäisiin hulluna. Näin on kuitenkin sähkön osalta, hyppysähköä ei ole, metallinen runkoverkko on välttämätöntä. Joku voisi ehdottaa ”sähkötankkiautoja”, jossa sähköä olisi vaikka viikon jakelua varten ns. huoltoasemilla, latausasemilla, nuo tankkerit vastaisi maantiellä jotain liikuteltavaa ydinpommia. Joka tapauksessa maapallon väestön olemassa olo on monin tavoin riskitasolla, ja riskiä totta kai voidaan kasvattaa vaikka alkamalla leikkiä sotaa Venäjän kanssa, mutta itsesuojeluvaisto pyrkii rauhanomaisiin ratkaisuihin. Sähköautot, nykyisellä tekniikoilla ovat riskejä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ehkä tulevaisuus tuo sähköautointoilijoille sellaisia maanteitä, jossa mennään kuin ratikka, tai Linnanmäen sähköautot, tuskinpa järjestelmä maksaisi sen enempää, kuin rautatietkään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin on, ehkä tulevaisuus voi tuoda myös älykkäitä maanteitä, jossa älyautot pystyvät popsimaan vaikka lumen ja älykkään asfaltin läpi kapasitiivisena kuormana.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kyllä, hevonen ja auto on pysäytettävä tämän päivän tekniikalla tankatessa, mutta kehitys kehittyy. Varmaan suurin osa aikoinaan uskoi henkulampun henkeen, kuin kiveen. Mutta punaista lihaa syöneiden aivot kehittyvät jatkuvasti ja uusia innovaatioita syntyy laajassa maapallon populaatiossa joka päivä. Paljon on kehitys kulkenut sitten kauramoottoreiden.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti