Uuden ympäristöministerin fotosynteesi
Krista Mikkonen aloittaa cityvihreän taipaleensa ilmoittamalla ensi töikseen, että sellutehdashankkeet laitetaan jäihin. Metsämme kun hänen mukaansa eivät kestä lisää hakkuita … tarvitaan hiilinieluja.
Kerron nyt heti Krista-tytölle, että hiilinielu syntyy fotosynteesin avulla, kun kuusi vesimolekyyliä (H2O) ja kuusi hiilidioksidimolekyyliä (CO2) yhdessä valon kanssa muodostavat yhden glukoosimolekyylin (C6H12O6) ja kuusi happimolekyyliä (O2). Lopputuloksena valon energia sitoutuu pysyvään, varastoitavaan muotoon myöhempää käyttöä varten ja tämän avulla puut (ja muut kasvit) kasvavat.
Suomen pinta-ala riittää mainiosti useamman sellutehtaan tuotantoon, kunhan riittävä pinta-ala valjastetaan talouskäyttöön. Talousmetsä on kaikkein paras hiilinielu, koska se kasvaa ja sen kasvamista tehostetaan kaikilla käytettävissä olevilla menetelmillä (lannoitus, harvennus, yms). Kasvua syntyy vain, jos metsä ”nielee” riittävästi hiilidioksidia! ja kasvava metsä tekee juuri sen.
Vanhat pystyyn lahoavat aarniometsät, joiden aluskasvillisuus on lähes olematon ja puut aikoja sitten ovat lakanneet kasvamasta, ei ole hiilinielu vaan pikemminkin hiilidioksidin tuottaja. Kaatuneet ja lahoavat puut voivat toki vaikuttaa luonnon monipuolisuuteen, mutta silloin asioista pitää puhua oikeilla termeillä.
Tekstin aiheet:
Sen lisäksi, mitä puu sitoo hiiltä, myös maaperään kertyy hiiltä sienijuuristen puiden tarvisemien hiilihydraattien avulla. Koko prosessin tärkein asia maaperässä on juuri sienirihmasto, mitä ilman metsät eivät kasva. Puunkaato ei viellä tuhoa sienirihmastoa, se pystyy hyödyntämään lahoainekset, eli kannot ja maatuvat risukot, eli sienirihmasto pystyy muuttamaan selluloosankin ravinnokseen. Puun eläessä sienirihmasto saa hiilihydraateista elinvoimansa, ja vastaavasti luovuttaa mm. fosforia puun tarpeisiin; symbioosi. Avohakkuut edellyttää ainakin sen, että kannot ja muu maatuva puuaines jää maastoon. Sienirihmasto on kuitenkin kuivalle altis, eli sen sijaan, että tehdään samana kesänä suurempia aukkoja, hakkuita voisi jaksottaa, eli alueet eivät ennätä kuivaa, kuten jää varjoa kuivumisen estoon. Vain muutamassa vuodessa rikoutunut maasto saa aluskasvillisuutta, joka säilyttää sienirihmaston hengissä uusille taimikoille. Sienirihmasto ei voi sulattaa hiilihydraateja ilman rikkiä jne.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Puunkasvu Suomessa on luokkaa 107 miljoonaa kuutiometriä, 80 miljoonaa kuutiota saa Suomen metsistä kevyesti. Tuon puumäärän kasvuun pelkästään tarvitaan Suomen kaikki tuottama hiilidioksidi, jos lisäksi huomioidaan sienirihmaston aiheuttamat nielut. Suomen pelkkä maaperän pohjakasvillisuus nielee sen minkä tuotamme hiilidioksidia. Lahoainekset eivät pala hiilidioksidiksi varsinkaan Suomessa, jossa karike on joko jäässä tai se vain hautautuu hapettoman maannoksen sisään. Varsinkin pihkapuiden karike hautautuu sellaisenaan maaperään, ja ennättää hautautua ennen pääsyä mikrobien ruokapöytään. Näille kelpaa sama ravinto, jota myös ihmiset syö, jotka lahottavat puun sisältämää selluloosaa, lisäksi mm. märehtijät voivat hyödyntää selluloosaa, joka on elämän ehto; ilman liharuokaa ihmiskunta kuihtuu ja kuolee sairauksiin puutoksiensa takia, jo alle 50 vuodessa. Suomen metsien nappaama hiilidioksidi on pisara meressä, eikä alenna hiilidioksidia. Ihminen tulee toimeen myös syömällä sieniä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sen verran on siis lisättävä, ihminen ei pysty sulattamaan selluloosaa ravinnokseen, mutta sienirihmaston kukintoja sen sijaan voidaan käyttää ravinnoksi; eli sienirihmasto toimii selluloosan sulattajana. Useista kasvinosista saadaan jossain määrin proteiinia, kun se on kuumennettu, muutoin sen sulatus ihmisravinnoksi ottaa enemmän energiaa, mita siitä ihminen muutoin saisi. Ilman mm. fossiilista kierrätettävää rikkiä tuhoutuu mm. metsät ja vaikka lintukannat. Lannoitefirmat ovat toki tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, mutta pääosin tuo rikki on kaivettu liki orjatyövoimalla jopa toimivien tulivuorten rinteiltä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hienoa ettei metsiämme hakata!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kukaan ei huvikseen hakkaa metsiä, mutta kyllä ne metsät muuttuvat nopeasti aarniometsiksi, kyllä sekin jättimäinen luontoarvo. Metsät on kuitenkin olleet Suomen vihreä kulta, hyvinvointimme tae, ja tulee olemaan jatkossakin. Puunkäytön lopettaminen lopettaisi myös vientisatamien ja vaikka kuljetus tai metsäkoneiden valmistuksen ym., kaikki palvelut sen ympäriltä. Vaikka Varkauden koko talous on riippuvainen metsäntuoteiden jalostuksesta. Ilman metsätaloutta joutuisimme sulkemaan jopa satoja tuhansia yrityksiä ympäri maata. Kaikki rakastaa edelleen metsiä, mutta pienempi paha on hakata hallitusti metsiä, kuin lopettaa maasta kaikki hyvinvointi. Keskieurooppalaisissa metsissä näkyy osaamattomuus metsien hoidossa, pelkkiä ryteikköjä, joita ei edes harvenneta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
”Hyvin” alkaa! Tuskin on sormi enteriltä lipsahtanut, ilmiöpöytien saannoksien jälkeen tehdyn Hallitusohjelman kirjoittamisesta, kun jo Mikkonen kertoo omaa tarinaansa ja Rinne toppuuttelee.
Maallikko ei osaa ottaa syvällisemmin kantaa metsien ekosysteemiin, mutta ei metsien käyttöä saa jättää vain Metsäteollisuuden, mutta ei myöskään Greenpeacen tulkintojen varaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on juuri näin, esim. puunjalostutehtaita ei voi keskittää samalle alueelle rajattomasti, ymmärtää jokainen. Kemijärven ympäristö on laaja metsäkokonaisuus, ja kestää hyvin alueellisesti metsänkäyttöä. Itse seuraan hetki hetkeltä maapallon hiilinieluja, ja juuri tällä hetkellä merialueet ovat pääasiallinen hiilinieli, myös Itämerialueella, kuten Suomenlahdella. Paikallisesti suurin hiilinielu on tällä hetkellä Amazonin alue, mutta viidakoita löytyy Indonesiasta ja Afrikastakin. Uusia hiilionieluja putkahtelee jatkuvasti esiin kevään edetessä ja lämpösäteilyn kasvusta. Ravinteikkaammat merialueet ja lämpösäteily aiheuttaa suuria paikallisia hiilinieluja. Keskimääräinen hiilidioksidin taso maapallolla on se mikä on, mutta koskaan sitä ei ole pystytty tarkkailemaan yhtä tarkasti, kuin nyt. Näin väittäisin, että emme tiedä hiilidioksidin kasvusta kokonaisuutena yhtään mitään, vain sen minkä tuotamme. Meripintalevälle ihmisen tuottama hiili riittää vain kahdeksi tunniksi vuodessa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa on aina puhuttu metsien ja puiden loppumisesta.
Mitä täällä nyt vielä on riittävästi, yli oman tarpeen?
No mamuja ainakin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Niin, maapallon systeemit ovat erittäin monimutkaisia, jossa jopa hiilidioksidipitoiset sadevedet ovat varsin merkittäviä, vaikka maapallon kuoren lämpötiloihin ja sähkövirtauksiin. Tuossa yksi tärkeimmistä on pelkistin, lähinnä kuoren rauta. Prosessissa rauta hapettuu, luovuttaa elektroneja, ja lopputulosena on eräänlainen alkeellinen, mutta jättimäinen paristo mekanismi, sähköisiä virtauksia elektronien liikkeiden vuoksi. Masuuneissa pelkistimenä käytetään hiiltä, koksia, joka hapettuu, muodostuu hiilimonoksidia tai hiilidioksidia. Näin saadaan puhtaita metalleja. Maaperässä hiilidioksidipitoinen sadevesi aiheuttaa maaperän raudan pelkistymistä, hapettumista. Maapallon kuoren yleisin alkuaine onkin happi, ja kun rauta ja muut hapettuvat ainekset ovat pelkistyneet kuoressa, ilmakehän happipitoisuus alkaa kasvamaan, mutta kuoren elektonien virtaus vähenee, se johtaa myös maapallon magneettikentän heikkenemiseen. Hapen kasvu ilmakehässä on johtanut ilmakehän hiilidioksidin kasvuun ..
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Lisäys edelliseen. Siis hapen kasvu ilmakehässä jatkuu, koska kuori alkaa olla jo pääosin hapettunut, mutta ongelma on se, että jos hapen taso kasvaa 25% tai yli, se aiheuttaa räjähdysmäistä paloa ja hiilidioksidin kasvua. Kivihiilen käyttö tai käyttämättömyys ei aiheuta siis muutoksia, vaikka sillä saataisiin kuvitelma ilmaston lämpenemisen estämistä ym., mutta ilmakehän hiilidioksidin painuminen hiilihydraatteina syvien valtamerien sedimentteihin vähentää hapen liiallisen tason kasvun vaaraa. Sadevedet tuo hiilidioksidin pääosin valtameriin, myös mantereiden jokien kautta, joka pelastaa. Metsien kasvu siis hapentuotannossa ei ole merkitsevää, koska merkitsevää on merikasvillisuus, jossa kuolleet kasvijätteet, kuten ihmiskunnan tuottamat hiilihydraatit laskeutuvat tarpeeksi syvälle sedimenteiksi, joka toimii pääasiallisena hiilinieluna.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sen verran vielä välähti mieleen, jos emme polta mitää, kaytä autoja ja kivihiiltä, ja lisäksi ympäristömyrkyt tappavat mikrobeja maalla ja merissä, hapen taso saattaa kiihtyä hallitsemattomaksi. Näin meidän on käytettävä runsaasti happea, jotta se ei nouse kriittiselle rajalle. Kivihiili on oivallinen tapa selvitä ylimääräisestä hapesta. Vastaavasti joukkotuho voi tapahtua myös nopean hapen laskun vuoksi, monistakin syistä. Tuolloin on maapallon ravinnontuotantokin seis, eli meillä on useita riskitekijöitä. Kivihiilestä luopuminen on yksi vaaratekijöistä. Hapen kasvu johtaa myös hiilidioksidin kasvuun, siksi kanntaa miettiä kaksi kertaa, siirrytäänkö maapallolla yksinomaan ydinvoiman varaan. Valtameret ottavat vastaa ihmisperäiset ravinteet, ja hapen nousu levätuotannossa voi yksi suurimmista riskeistä ihmiskunnalle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Se on juuri näin, happikäyrä on edelleen liikaa ylös, maakuoren hapettuminen hidastuu, eli happi kasvaa ilmakehässä. Tuo nostaa väistämättä hiilidioksidin tasoa, joka taas lisää merikasvillisuuden hapentuotantoa. Ihmisperäinen ”lannoittaminen” meriin ja järviin pitäisi saada mahdollisimman vähiin. Tuo vähentää myös mikrobien tuottamaa hiilidioksidia ja näin kasvien tuottamaa happea, jotka molemmat tukevat toisiaan sekä järvissä että merissä. Myös levälautat vaikapa Suomenlahdella ovat em. systeemin tuotoksia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Metsähakkuista sen verran, jokainen metsäteollisuus laitos laskee varmasti, onko puuta saatavana lähietäisyydellä riittävästi ja myös pidemmällä aikajänteellä. Siinä ei ole järkeä esim. että Helsinkiin rahdataan polttopuuta mistä päin maailmaa tahansa, kuljetukset tapahtuvat dieseliä polttaen.
Puu ei sisällä kaikkia luonnollisia puun kasvun tarvitsemia aineksia, joten sen poltolla saadaan toki energiaa, mutta myös typenoksideja, mutta ei sienijuuriston tarvitsemaa rikkiä.
Itse arvostan kivihiiltä sen sisältämän täydellisen kasvikunnan tarvitsemien hivenaineiden vuoksi, kaikki yhdessä paketissa, ja sopivassa suhteessa. Kannattaa muistaa, että maapallolla on sovitettava sekä eläinkunnan että kasvikunnan vaatimukset samoihin raameihin.
Ihmisen ei myöskään tulisi sopeuttaa itseään absoluuttisen puhtaaseen ilmakehään, monenlaisia luonnon katastrofeja on viellä edessä, ja ihmisen olisi siedätettävä itseään monille epäpuhtauksille, kuten orgaanisille hiukkasille.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti