Elämäni pisimmät minuutit
Joulun alla keskellä yötä havahduimme mieheni kanssa siihen, kun kolmevuotias lapsemme kouristi. Hänelle oli noussut yllättäen yön aikana erittäin korkea kuume, jonka seurauksena oli kuumekouristus. Soitimme hätänumeroon, josta luvattiin välittömästi lähettää ambulanssi paikalle. Asumme ”kivenheiton” päässä Sairaala Novasta. Ne olivat elämäni pisimmät 11 minuuttia, kun odotimme ensihoitoyksikön saapumista, kouristava lapsi käsissämme. Pystyin viilentämään lasta vähentämällä vaatetta ja avaamalla ikkunaa, mutta kouristuksen laukaisevaa lääkettä ei meillä ollut. Minuutit tuntuivat tunneilta, ja sekunnit minuuteilta. Meidän kohdalla tarina päättyi onnellisesti, saimme erittäin hyvää ja ystävällistä hoitoa Sairaala Novasta, siitä lämpimät kiitokset hoitohenkilökunnalle. Pääsimme yön tarkkailun jälkeen jo kotiin.
MIELEENI JÄI ajatus, mitä jos vastaavanlainen tapahtuma sattuu Pihtiputaalla tai Luhangassa? Mitä jos sattuu jotain vielä vakavampaa? Siirtyessämme uuteen sote-malliin siirtyy sen mukana myös ensihoito- ja pelastustoimi. On äärimmäisen tärkeää taata nopea ensihoidon saatavuus kauttaaltaan koko Keski-Suomen, myös pienemmilläkin paikkakunnilla. Joskus on minuuteista kiinni, että voidaan pelastaa ihmishenki. Jokainen elämä on yhtä arvokas. Vapaapalokuntien toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Ne tulee säilyttää ja toimintaa pitää kehittää kaikilla paikkakunnilla, jotta riittävän nopea apu on kaikkialla lähellä.
11.1.2022
Tekstin aiheet: