Vankkaa Perushistoriaa meistä Suomalaisista löytyy kalliomaalauksista.
Astuvansalmen kalliomaalauksen ”Jousikätinen nainen” lienee maamme tunnetuin kalliomaalaus. Kansallismuseon tutkija P.Sarajan tulkinnan mukaan, Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksen kuva-aihe Jousikätinen nainen esittäisi kanta-äitiä. Tunnustettu tosiasiahan on, että maamme kovissa olosuhteissa kaikkien piti osata metsästää. Kuten aikoinaan Roomalainen historioitsia Tacitus kirjoitti meistä suomalaisista vuonna 98 jKr.
” Fenneille on ominaista ihmeellinen alkukantaisuus ja viheliäinen köyhyys. Heillä ei ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaateina nahat, makuusijoina maa. Ainoa toivo on nuolissa, joita he raudan puutteessa varustavat luukärjillä. Metsästys elättää samalla tapaa sekä miehiä että naisia. Nämä näet seuraavat kaikkialle miehiä ja vaativat osan saalista. Eikä lapsilla ole muuta suojaa petoja ja sateita vastaan kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat työkykyiset, se on vanhusten turvapaikka. Mutta tällaista elämää he pitävät onnellisempana kuin huokailla pelloilla, nähdä vaivaa talojen rakentamisessa sekä toivon ja pelon vaiheilla huolehtia omasta ja vieraasta omaisuudesta.
Turvassa ihmisiltä ja turvassa jumalilta he ovat saavuttaneet vaikeimman päämäärän, nimittäin sen, ettei heidän ole tarvis edes mitään toivoa.”(Heikki Hirvenjousi1994)
Astuvansalmen kalliomaalauksen kuva-aiheet saivat uuden näkemyksen, kun Pekka Kivekäs julkaisi 1998 korkeatasoisen kuvateoksensa maamme kalliomaalauksista.Voimakkaimin näkemykseeni vaikutti tuo ”Jousikätisen naisen” kalliomaalaus kuva. Näin siinä jotain erityistä. Jotain mitä olin nähnyt usein metsästysretkilläni. Kalliomaalauskuvassa näin nyt naisen, jolla oli kädessään jousi joka oli valmistettu useasta puuosasta. Tuo useasta puuaihiosta koottu jousimalli yleistyi maailmalla vasta n. 3000 vuotta myöhemmin, kuin mitä kalliomaalauksen iäksi on arvioitu.
Näkemykseni on, että Astuvansalmen Jousikätinen nainen maalattiin kuvaksi henkilöstä, joka keksi koontajousen. Jousiaseen, jonka teho nousin. 60 %, verrattaessa perinteiseen suoraan pitkäjouseen. Jousiaseen jolla saatiin kaadettua Laukaan Saraakallion tarunhohtoinen kalliomaalaus, kuusijalkainen hirvi.
Toinen suomalaisten Perushistoriaan liittyvä kalliomaalaus löytyy Juusjärven kalliomaalauksista. Kuva-aiheen tulkinnassa on mielestäni erheellisesti hamuiltu mielikuvituksellista palvonta-tapahtumaa. Katsoessani kuvaa Juusjärven kalliomaalauksesta, näen selkeän kuvauksen tapahtumasta, näen rantakalliolla riemusta hyppivät metsäkansan ihmiset ja rantavedessä saapuvan laivan. Tulkintani tähän kuva-aiheen tapahtumaan ja muistan siihen liittyvän tarinan. Tarinan kirjoitti Santeri Ivalo kirjassaan ”Kirveskansan tulo” (WSOY 1923)
Tässä kirjassaan Santeri Ivalo kuvailee mainiosti merimailta maahamme saapuneen kirveskansan ja maasamme jo asustavan metsäkansan kohtaamista, sotimista, ryöstelyä ja sovintoa. Vaikeiden elinolojen vaatimaa yhteesopeutumista.
Näistä ihmisistä syntyi maahamme itsepäinen jousiampuja kansa.
Meitä jukuripäisiä PERUSSUOMALAISIA

Tervehtien: Kai Vaaralahti