HS 2.12.2024

Tiettyjen kaupunkien koulut ovat väkivaltaisimpia

Oppilaitoksissa rikollisuutta yleisesti esiintyy eniten pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Vähiten kirjauksia on raportoitu maakuntakeskuksissa sekä ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kunnissa.

Tutkimuksen mukaan erot ovat merkittävät tilastollisesti.

Suomen suurimmista kaupungeista Vantaalla rikoksia tehdään kouluissa eniten. Vähiten puolestaan Joensuussa.

Kouluissa tapahtuva väkivalta on rikollista toimintaa, ei koulukiusaamista, paljastaa tuore tutkimus Vahingontekoja ja väkivaltaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä eli kiusaajien toimintaan viitataan rikosnimikkeillä kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko, vainoaminen tai seksuaalinen ahdistelu.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut asenne- ja koulutusmuutos ja on tietoisesti tehty töitä sen eteen”, oikeustieteen tohtori, dosentti ja tutkimuksen yksi tekijöistä Henri Rikander sanoo.

* * *

Koulukiusaamista ja -väkivaltaa on ollut aina, rikoksiakin kouluissa on tehty aina. Hyvä, että väkivalta kouluissakin luokitellaan väkivallaksi, ei koulukiusaamiseksi tai poikien väliseksi nahisteluksi.

Kotikaupunkini Vantaan kouluissa tapahtuneiden rikosten määrä hätkähdyttää. Vantaa on määrillä mitattuna Suomen ykkönen. Mitä on tapahtunut?

Muiden kaupunkien käytäntöjä en tiedä, mutta yksi syy Vantaan kärkipaikkaan voi olla, että Vantaalla niitä rikosilmoituksia koulun toimesta oikeasti tehdään. Enää ei väkivaltaa tai muita rikoksia kuitata pelkällä jälki-istunnolla. Rikosilmoitus voi pysäyttää lapsen tai nuoren miettimään, mitä tuli tehtyä. Kotiin rikosilmoitus on selvä signaali, että kotonakin on mietittävä, mitä tehdään.

Opettajia on kehotettu myös merkkaamaan ja yksilöimään kaikki häiriköinnit, kiusaamiset ja tappelut Wilmaan. Tietyissä levottomissa luokissa homma on opettajille melkoinen, koska kirjanpitoon voi mennä hirmuisesti aikaa. Usein on vielä soitettava kotiin ja pyydettävä vanhemmat kouluun keskustelemaan.

Opettajan päätehtävä on opettaminen. Kun aika menee järjestyksenpitoon ja kaiken maailman asioiden setvittelyyn, opettaja voi turhautua tai väsähtää. Oppimistulokset ovat muutenkin laskusuunnassa.

En ole nähnyt Vantaan koulukohtaisia rikostilastoja. Varmaa on, että rikokset eivät jakaudu tasaisesti eri koulujen kesken. Viime vuosina opetin paljon isossa yhtenäiskoulussa. En nähnyt koko aikana yhtään tappelua. Luokissa ei häiriköity.

Vantaalla on satsattu peruskouluun paljon. Oppimisongelmiin on pureuduttu mm. seuraavasti:

– vuosiviikkotuntilisäyksillä (alkuopetuksen äidinkieli 1 vvt ja matematiikka 1 vvt)

– lisäämällä erityisopettajia luokille 1–2 ja 7–9

– kota-rahoituksella (valtion ja kaupungin oma rahoitus)

– laajalla koulutustarjonnalla ja keskitetyllä tuella (mm. tutorit, hankkeiden resurssiopettajat)

– kolmiportaisen tuen mallin jalkauttamisella

Varsinkin kota-rahoitus eli erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin on ollut merkittävä. Esim. Vantaan esi- ja perusopetus sai lukuvuodeksi 2022–23 tasa-arvorahaa 6 281. 041 euroa. Raha vastasi perusopetuksessa noin 127 opettajan ja 179 avustajan palkkaa.

Kota-rahoitus on tullut tarpeeseen, sillä Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki. Vantaalaisista vieraskielisiä on n. 30 %. Joissakin vantaalaisissa kouluissa vieraskielisten lasten osuus on 70-80 %.

Nyt kehitetään myös turvallisuuden kehittämistä: ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää yhdessä hyvinvointialueen, poliisin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

Kaikkiin 7.–9.-luokkien opetusta antaviin kouluihin (19) palkataan kouluvalmentajat.

Kun aloitin opettajat työt v. 1980, keskityttiin paljon yhteisöllisyyteen. Jossain vaiheessa heiluri hyppäsi miltei yltiöyksilöllisyyteen.

Yhteisöllisyys tarkoittaa, että oppilas kokee osallisuutta kouluyhteisössä. On tärkeää, että jokainen oppilas tulee kohdatuksi. Ruokaillessa tai vaikkapa käsityötunneilla opettaja voi istua oppilaan vieressä ja kuunnella.

Koulujen luokkakokoa pitäisi pienentää. Silloin opettajilla olisi enemmän aikaan opettaa per oppilas. Kun oppilaita ei ole liikaa, oppilaantuntemus lisääntyy.

Vantaalla keskimääräinen luokkakoko on 20,5, joka tuntuu pieneltä verrattuna entisaikojen 42 oppilaiden luokkiin. Nyt luokissa on paljon erityisen tuen oppilaita ja paljon vieraskielisiä lapsia, jotka vaativat paljon henkilökohtaista tukea.

Luokkakoon pienentäminen kerralla on mahdotonta, koska hintalappu on liian korkea. Olisi hyvä aloittaa luokkakoon pienentäminen vaikka niistä segregaatiokouluista, joissa oppimisongelmat ovat suurimpia. Edettäisiin vaikka koulu kerrallaan.

Päivän selvää on, että kouluissa suoritettu väkivalta on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jota koulu ei yksin pysty ratkomaan. 

Kai-Ari Lundell: Vantaan koulujen hätkähdyttävät rikosluvut