Opetusministeriön raportit suomalaisen koulutuksen tilasta ovat jääneet liian pienelle huomiolle. 

Raporteissa todetaan, että Suomi on koulutustason suhteen jämähtänyt OECD-maiden keskitasolle, korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kaikissa ikäluokissa. Tulos ei ole mairitteleva millään tavalla, kun tiedetään, että OECD-maihin kuuluu maita kuten Chile, Meksiko, Portugali ja Turkki. 

Suomi säästää koulutuksesta, kun muut maat panostavat koulutukseen. Moni maa on porhaltanut Suomen ohi, vaikka onneksi suomalainen peruskoulu ei toistaiseksi ole pettänyt, vrt. Pisa-tulokset. Seuraavia tuloksia odotellaan sydän syrjällään.

Jyrki Kataisen hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi tuntuu nyt naurettavalta. Jatkuva resurssien alas hilaaminen näkyy. 

Hälyttävintä on, että perhetausta määrittää taas oppimista.  Oleellista on, millaiseen kotiin lapsi syntyy. Koulutusjärjestelmä ei enää pysty tasaamaan eroja. Köyhyydestä on tullut periytyvää. 

Enää ei voida puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta. 

1990-luvun teknologista menestystarinaa ei luotu tyhjästä kyseisellä kymmenluvulla, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla. (Kauppalehti)

Itse olen käyttänyt sanontaa, ei Nokiakaan syntynyt pelkällä pyhällä hengellä.

Koulutus luo taloudellista kasvua.

http://www.properuskoulu.net/2015/01/taantuvan-koulutustason-maa.html

* * *

23.10. Kauppalehti

Suomi: eriarvoistuva takapajula

Opetusministeriöstä tuli kylmää kyytiä, kun ministeriö julkaisi raportit suomalaisen koulutuksen tilasta. Koulutustason nousu Suomessa on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa kaikissa ikäluokissa ja perhetausta määrittää taas oppimista.

Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.

Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.