Lausuntokierrokselle lähtevässä sotessa on niin monia kipupisteitä, että päätä kivistää. Loppukiri on hurja, ensimmäiset maakuntavaalit pitäisi järjestää jo kuntavaalien jälkeisenä vuonna 2022. Kateeksi ei käy heitä, jotka sotesta päättävät.

Keskustalle sote on elintärkeä, elämän ja kuoleman kysymys. Puolue koki veret seisauttavan vaalitappion eduskuntavaaleissa, ja silti se meni hallitukseen äänestäjien potkittavaksi.

Suomeen synnytetään väkisin määrältään käsittämätön 21 sote-maakuntaa. Keskustan tavoitteena on ilman muuta betonoida valtansa maaseudun pienissä maakunnissa. Mitään muuta järjelliseltä kuullostavaa syytä en keksi noin suurelle maakuntamäärälle.

Nyt näyttäisi siltä, että maakuntia ei jaeta vaalipiireihin. Mietin asiaa jo siinä vaiheessa, kun Uusimaasta aiottiin tehdä yksi iso maakuntaa. Silloin helsinkiläisillä olisi ollut mahdollisuus jättipottiin maakuntavaltuutettujen määrässä, jopa suuret Espoo ja Vantaa olisivat jääneet nuolemaan näppejään puhumattakaan Uudenmaan pikkukunnista. Nyt Helsinkiä kaavaillaan omaksi sote-alueekseen, joten päätösvalta silloin on Helsingin kaupunginvaltuustolla.

Kuten Hesarikin totesi, ääritapaus maakuntien vallanjaossa on kotikaupunkini Vantaan ja Keravan muodostama maakunta. Vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000. Nykyisen mallin mukaan Keravalta ei kovin montaa valtuutettua maakunnan 69-paikkaiseen maakuntavaltuuston pääsisi.

En voi välttyä ajatukselta, kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä saman tien hieman isommaksi kaupungiksi?

Kerava olisi luonnollinen jatke Vantaan pääradan aluekeskuksille Tikkurilalle, Koivukylälle ja Korsolle. Koivukylässä ja Korsossa on asukkaita vajaat 30 000 per aluekeskus, Tikkurilan suuralueella on yli 40 000 asukasta.

Keravan ja Peijaksen sairaalan välimatka on 12 km. Tikkurilan asemalle rakennetaan tulevaisuudessa iso hyvinvointikeskus, johon keravalaiset voisivat nopeasti sujahtaa junalla Keravan tai Savion asemilta.

Keravan veroäyri on 19,25 ja Vantaan 19,00.

Kaupunkien liittyessä yhteen, veroäyriksi tulisi 19,00. Silloin voittajia olisivat keravalaiset veronmaksajat.

https://kaiarilundell.blogspot.com/2020/06/sote-maakunnat-tulevat-kannattaisiko.html

* * *

27.1. HS

Jos sote-maakuntavaalit järjestetään ilman vaalipiirejä, miten pienet kunnat pärjäävät?

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa sote-maakunnissa olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.Jos uudistus etenee ilman soraääniä, sote-lait hyväksyttäisiin eduskunnassa vuoden kuluttua. Ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää vuonna 2022, ja sote-maakuntavaltuustot aloittaisivat vuoden 2023 alussa.

Demokratian toimivuudelle on merkityksellistä, miten uudet sote-maakuntavaltuustot oikein valitaan ja miten päätöksenteko niissä järjestetään. Nyt ollaan jakamassa pottia, jonka toiminta kattaa yli puolet kuntien vuosittaisista budjettimenoista.

Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.

Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin. Helsingissä ylintä päätösvaltaa sote-asioissa käyttänee kaupunginvaltuusto. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuulostaa ylevältä, mutta herättänee kaikissa maakunnissa jupinaa keskuskaupungin ehdokkaiden ylivallasta.

Ääritapaus on Vantaan ja Keravan muodostama maakunta, jolle valitaan 69 jäsenen sote-maakuntavaltuusto. Ilman äänileikkuria tai vaalipiirirajauksia siitä uhkaa tulla vantaalainen päätöksentekoelin. Maakunnan asukkaista vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000.