Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.

Paikalla oli kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko – pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.

Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.

Poimintoja keskustelusta:

– Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.

– Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.

– Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.

– Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.

Kun puolueiden edustajat painottivat noin paljon koulutusta, voi olettaa, että eduskuntavaaleista voi tulla sittenkin myös koulutusvaalit.

Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.

Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.

Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?

Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.

Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?

Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. 

Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.

Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/01/mahdollisuuksien-tasa-arvo.html