Lauantaina 17.10 vietettiin Asunnottomien yötä. Minut kutsuttiin paneeliin, joka pidettiin Tikkurilan uudella torilla. Kaikki osallistujat olivat vantaalaispoliitikkoja: Pirjo Luokkala (kesk), Ann-Christine Teir (rkp), Eve Rämö (vihr), Tanja Vahvelainen (kd), Antero Eerola (vas), Jussi Särkelä (sdp), Ossi Kähmi (skp) ja Sakari Rokkanen (kok).

Keskustelu eteni sopuisaan tahtiin, keskityttiin pääasiassa hätämajoitukseen. Itse olen ollut huolissani nuorista asunnottomista miehistä, joita Vantaallakin on paljon. Usein heidän asunnottomuuteensa voi liittyä mielenterveysongelmat tai viina ja huumeet. Olen miettinyt, että kaduilla pitäisi liikkua etsivän nuorisotyön tapaisia moniammattilaisia, jotka hakisivat asunnottomia nuoria hätämajoitukseen ja ohjaisivat heitä paikkoihin, joissa he voisivat saada apua ongelmiinsa.

Vaalikamppailujen aikana olen törmännyt ko. nuoriin miehiin esim. tarjotessani Wotkinsin grillimakkaraa. Kun muut tulivat hakemaan makkaraa puhuakseen vaikkapa politiikkaa, moni nuori mies tuli syömään, kun nälkä kurni vatsassa. Kolme-neljä makkaraa meni heittämällä.

Ehdotin myös konttiasuntoja, jotka ovat hätämajoituksen ja tavallisen asunnon välimuotoja. Kontiasuminen on edullista, ja konttien sijoittelu ympäri kaupunkia ei ole niin vaikeaa kuin kerrostalojen rakentaminen. Ulkomailta löytyy vaikka kuinka paljon hienoja esimerkkejä konttiasumisesta, kannattaa katsella erilaisia ratkaisuja. Asuntokonttiin voi sijoittaa pienen keittiötilan sekä vessan ja suihkun.

Ylivoimaisesti paras asunnottomuuden ratkaisukeino tietenkin on, että rakennetaan niin paljon asuntoja, että niitä riittää kaikille.

Loppupuheenvuorossa esitin puolueeni ratkaisun, joka on selkeä:

Laitetaan ensin omat asiat asiat kuntoon ja katsotaan sen jälkeen, kuinka moneen turvapaikanhakijaan meillä on varaa. Vantaallakin suuri osa kaupunkiin muuttavista ihmisistä on maahanmuuttajia, joille tarjotaan välittömästi asunto. Moni vantaalainen asunnoton ja moni muukin kokee asian epäoikeudenmukaisena. Lyhyesti – ensin omat, sitten muut.

Paneelissa Antero Eerola ehdotti, että voisimme kaikki puolueet yhdessä tehdä aloitteen, jotta hätämajoitus Vantaalla saataisiin vihdoinkin kuntoon. Kohta tulee talvi ja joillekin asunnottomille kylmä. 

Edellisellä valtuustokaudella vastaavan aloitteen teki Tiina Tuomela, aloitteen allekirjoitti silloin 30 valtuutettua, mutta jostain syystä hätämajoitusta ei saatu silloin kuntoon.

Kaikki panelistit lupasivat, että oma valtuustoryhmä tulee aloitteeseen mukaan. Eilen maanantaina aloite tehtiinkin ja kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat sen. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja olen iloinen siitä, että Vantaalla kyetään usein tekemään hyviä päätöksiä yhdessä. Politiikassa ehkä tärkein avu on yhteistyökyky, änkyröinninillä on vaikea saada mitään hyvää aikaan.

Vuoden 2019 lopussa on arvioitu, että Suomessa olisi 4 600 yksinelävää asunnotonta, ks. ARA, asunnottomia perheitä tai pariskuntia oli 264. Onneksi vain harva asunnoton asuu paljasalla, suurin osa asunnottomista asuu toisten nurkissa.

Suurin osa asunnottomista majailee pääkaupunkiseudulla, joka kolmas Suomen asunnoton elää Helsingissä. Luin jostain, että Vantaalla olisi n. 700 asunnotonta.

Suomessa asunnottomien määrä on saatu laskemaan. Suomessa ajatellaan, että asuminen on perusoikeus, muualla maailmassa näin ei välttämättä ole.

Matkustellessani Euroopassa vaikkapa Lontoossa tai Milanossa, minua on aina järkyttänyt, kun täytyy väistellä kaduilla makuupusseissansa nukkuvia ihmisiä.

Mutta Suomessakaan asunnottomuutta ei ole täysin ratkaistu. 

Suomi on EU:n ainoa maa, jossa kodittomuus vähenee (IS 15.3.2020)

http://kaiarilundell.blogspot.com/2020/10/jokainen-asunnoton-on-liikaa.html