Kevään 2015 eduskuntavaalit olivat siitä historialliset, että vuosikymmenien ajan ruotsalainen kansanpuolueen (RKP) ylläpitämästä puolustusministeriössä, alkoi perussuomalaisten ajanjakso, kun ministeriksi nimitettiin Jussi Niinistö. Alku ei ole ollut ainakaan ruusuinen, kun Helsingin Sanomat kirjoitti 10. lokakuuta 2015 ”Puolustusministeri Jussi Niinistö armeijan toimintamenojen karsimisesta: Varusmieskoulutuksen tasoa ei lasketa.” Puolustusbudjettimme on jälleen osoittautumassa riittämättömäksi koko maan puolustamiseen. Puolustusbudjettimme koko on karkeasti 2,8 miljardia euroa. Tällä, rahoitamme kaikki sotilaallisen toiminnan koko valtakunnassa, kuten myös maailmalla. Osa ulkomailla käynnissä olevista operaatioista rahoitetaan myös ulkoministeriön budjetista, joka on ainakin minusta hyvin erikoista. Sotilaallista toimintaa rahoittaa, myös ulkoministeriö, vaikka sen pitäisi mennä suoraan puolustusministeriön kautta. Valtion budjettia ei voi verrata minkään yrityksen vastaavaan.

Vuoden 2015 keväällä aloittanut Juha Sipilän johtama hallitus joutuu lunastamaan aikaisempien hallituksien sitoutumiset, niin muiden ministeriöiden hallintoalojen kuin myös puolustusministeriönkin hankinnat. Niitähän riittää, varsinkin epäonnistuneita hankintoja. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset hankkivat Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja (jotka ovat suunniteltu Keski-Euroopan olosuhteisiin) kuin myös NASAMS (Norwegian Advanced Surface to Air Missile System). Järjestelmä, joka hankittiin korvaamaan ”vanheneva” Novator 9K37 M1, eli BUK ilmatorjuntajärjestelmä, on kallis, helposti häirittävä, jolla ei ole myöskään samaa pystyulottuvuutta. Kaikin puolin korvattavaa järjestelmää huonompi, kun yleensä pitäisi olla toisinpäin. Mutta, kun haluttiin Nato yhteensopivat, niin samalla huononnettiin puolustusvoimien toimivuutta. Osa tämän järjestelmän hankkineista maista on vaihtanut toimivampaan ohjuspuolustukseen. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, pätee vielä tänäkin päivänä. Näitä aletaan toimittaa pikkuhiljaa armeijamme käyttöön, tai niitä on jo toimitettu.

Rahaa kuluu myös erikokoisiin rauhanturva- kuin myös kriisinhallinta operaatioihin Euroopasta aina Keski-Afrikkaan saakka. Myös pitkäaikainen Afganistanin NATO johtoinen ISAF- operaatio jatkuu, vaikka siellä ei ole mitään rauhaa turvattavana, vaan siellä käydään koko ajan pahenevaa sotaa. Itse asiassa ISAF-operaatio on maksanut ainakin puoli miljardia vuosien varrella, myös kaksi kaatunutta on saldossa lisänä.

On myös Jussi Niinistö myös lisäämässä rahan tarvetta tuleville vuosillekin. Puolustusministeriö on tilaamassa tai hankkimassa tilausvaltuuksia alushankinnoille, noin hieman yli miljardin verran. Minusta tuntuu tähän tilanteeseen hullulta, muutenkin laivaston voisi vaikka upottaa itse Suomenlahteen, eikä kannata hankkia sellaisia vehkeitä, jotka upotetaan sinne muiden toimesta. 1900-luvun alkupuolen (Väinämöinen ja Ilmarinen) taistelulaiva hankinnat maksoivat verta talvisodan aikana. Tehdäänkö samat virheet uudestaan. Eikö kannattaisi korjata Rauma-luokan alukset, ja pyrkiä parantamaan maavoimien liikkumista ja taisteluvarustusta kuin varustaa toissijaista asehaaraa. Meidän kauppalaivastoa ei pystytä täysmittaisessa sodassa turvaamaan, ainakaan näillä aluksilla. Ne ovat siihen täysin riittämättömiä.

Meidän puolustusvoimiemme upseeristo tekee hartiavoimin työtä, että se saa rapautettua niin liikkuvuuden ja toimivuuden meidän olosuhteisiin sopimattomilla asehankinnoilla. Huonot ratkaisut maksavat verta ja ihmishenkiä ja tulevat siten liian kalliiksi.