Semppi- terveyspisteillä, Joensuun keskussairaalalla, kyseltiin tuossa lokakuulla muutamalta valtuutetulta heidän omaa terveyttä edistävistä asioista. Artikkelissa kannettiin huolta myös nuorten liikunnan tarpeista.

Mihin tämän kaltaisia julkaisuja oikeastaan tarvitaan, mitä lisäarvoa niistä voisi saada, pelkkää puhetta joka ei edistä terveystavoitteita millään tavalla. Liikunnan määrä, niin Joensuussa, kuin koko Pohjois-Karjalassa ja sen suoritustapa eivät riitä ehkäisemään tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, eikä sydän- ja verenkieroelinten sairauksia. Ravitsemussuositukset eivät alenna ylipainoa, sanoivatpa liikuntatutkimukset ja THL:n suositukset mitä tahansa. Työttömien ja muiden pienituloisten työkuntoisuuden ylläpito ei kiinnosta ketään.

Tuki- ja liikuntaelinten kunnon ylläpito ja edistäminen edellyttää ammattimaisesti ohjattua voimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa, sydän- ja verenkiertoelinten kunnon ylläpito ja kehittäminen edellyttää aerobista, hengästyttävää liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. Painonhallinnan suhteen tärkein tekijä lihavuuden ehkäisyssä on ravinnon energiansaannin säätely, erityisesti hiilarien saannin vähentäminen ja rasvan saannin lisääminen, sekä rasvakammon lietsonnan lopettaminen.

Lasten, nuorten, työelämäikäisten ja eläkkeellä olevan fyysinen kunto ja terveys heikkenevät koko ajan jo ala-asteikäisillä, huolimatta massiivisesta tiedotuksesta ravitsemuksen- ja liikunnan hyödyistä. Suomalaiset ovat tässä tilastossa EU:n sairainta kansaa em. vaivojen ja sairauksien suhteen, eikä Pohjois-Karjala ole tässä tilastossa yhtään paremmassa asemassa.

Tämä ongelma näkyy mm. terveyskeskusten päivystysjonoissa ja merkittävänä osana sosiaali- terveydenhoitokustannuksia esim. Joensuun alueella ja sama ongelma on nähtävissä valtakunnallisestikin. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat, sydän- ja verenkieroelinten sairaudet aiheuttavat oheiskustannuksineen mm. sairauslomien kautta kymmenien miljoonien eurojen menoerän Joensuun menoihin. Valtakunnallisesti kyse on miljardien eurojen kustannuksista.

Terveydenhoito on tärkeä palvelu ja sille on tarve. Yksilö käyttää terveydenhoidon palveluita, kun sairastuu tai tulee esim. tapaturma. Terveydenhoidon kustannukset syntyvät yksilön hoidosta. On alettava julkisesti keskustelemaan siitä mitkä terveydenhoitoa edellyttävät hoitotoimenpiteet olisi voinut välttää ottamalla suuremman vastuun oman terveytensä suhteen.

Uskallan väittää että terveydenhoitokulujen määrä Joensuussa vastaa kunnallisverona 1-2 %:n suuruista menoerää, joten kyseessä olisi merkittävä säästö, mikäli ihmiset saadaan ottamaan suurempi vastuu oman terveyden ylläpidosta ja edistämisestä. Jatkuuko sama ongelma tulevanakin vuonna kuten edellisinä vuosina? Mikä on tämän Joensuun kaupungin terveyden edistämisen työryhmän tarkoitus oikeastaan on, kun ongelmat ja terveydenhoitokustannukset koko ajan kasvavat?

Juhani Vuorela, Joensuun PS- varavaltuutettu, ammatiurheiluvalmentaja