Kahdessatoista Euroopan unionin jäsenmaassa tehtiin juuri tutkimus nimeltä being black in the EU. Tässä tutkimuksessa Suomi rankattiin Euroopan rasistisimmaksi maaksi. Suomesta tähän tutkimukseen osallistui noin 500 vastaajaa. Hieman samaa aihetta sivuaa ammattikorkeakoulu Diak:n työnimi -kampanja. Tässä kampanjassa neljä media-alan henkilöä haki töitä romani nimellä, mutta käyttäen omaa CV:ä. Kun kutsuja työhaastatteluun ei tullut, tämän oletettiin automaattisesti johtuvan rasismista.

Tässä Euroopan unionin tutkimuksessa on sellainen ongelma, että se ei täytä tieteellisen työn kriteereitä koska otanta on niin suppea. Viidensadan ihmisen perusteella ei voida sanoa että yli 5 miljoonaa suomalaista on punaniskoja. Tässä Diak:n työnimi -kampanjassa on vähän samanlainen ongelma. Kun henkilö jolla on 20 vuotta työkokemusta mm. televisiotyöstä ja suurista mediataloista, hakee töitä ja kun työnantaja googlettaa tätä nimeä mitä hän löytää? Hän ei löydä mitään vaikka media-alalla kaikki tuntevat toisensa. Sitten kun jekutus ei onnistu työnantajaa on hyvin helppo syyttää rasismista.

Näissä tutkimuksissa ja kyselyissä on sellainen mielenkiintoinen piirre, että kun lähdetään hakemaan jotain tiettyä vastausta se yleensä myös saadaan. Mikäli kysymyksen asettelu on: ”Suomi on rasistinen maa, onhan”. Niin vastaus kysymykseen on yleensä aina kyllä. Tälläiset tutkimukset ovat nollatutkimusta parhaimmillaan. Kun minä luin sairaanhoitajaksi, meille korostettiin kolmen vuoden ajan lähdekritiikin merkitystä. Esimerkiksi minun opinnäytetyötäni ei oltaisi koskaan hyväksytty niin pienellä otannalla kun tämä Euroopan unionin jäsenmaissa tehty tutkimus on tehty, koska se koskee yli viittä miljoonaa suomalaista.

Vaikuttaa siltä että kun tutkimuksen aiheena on rasismi, niin kukaan ei kysy mitään lähdekritiikin perään. Tälläisillä tutkimuksilla ei olekkaan tarkoitus tehdä tieteellisesti merkittävää tutkimusta vaan päämäärä on puhtaasti poliittinen. Tarkoituksena on saada aikaan ihmisille huono omatunto. Näin poliitikot pystyvät paremmin perustelemaan miksi he nostavat pakolaiskiintiötä, miksi he laittavat lisää rahaa kehitysapuun tai rasismin vastaiseen työhön. Rasismin vastainen työ tarkoittaa käytännössä sitä, että vääristä mielipiteistä jaetaan sosiaalisessa mediassa julkaisukieltoja.

Minä kehoitan teitä kaikkia lähdekritiikkiin, etenkin näin vaalien alla. Ota selvää onko lähde luotettava, onko otanta tarpeeksi laaja, onko tutkimuksen tekijällä poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Esimerkiksi tämä blogi on puhtaasti poliittinen blogi ja tällä on poliittinen päämäärä. Mitä taas tulee rasismiin niin Oulussa on juuri paljastunut koko maata järkyttänyt lasten hyväksikäyttö rinki, jota pyöritti maahan turvapaikanhakijoina tulleet henkilöt. Tämän lisäksi Loimaalla ja Uuraisissa linja-auto yritettiin ohjata vastaantulevan kaistalle. Näissä molemmissa tapauksissa epäilty oli tullut Suomeen turvapaikanhakijana ja saanut hakemukseen kielteisen päätöksen.

Minä en ole nähnyt yhtään ainoaa mielenilmaisua näiden tapausten johdosta. Ei minkäänlaisia protesteja toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa ihmiset lähtevät barrikaadeille jo sen jälkeen kun poliitikot ilmoittavat nostavansa bensan hintaa. Suomalaiset sietävät roistomaista käytöstä paljon pidempään kuin muut kansat. Toisaalta kun suomalaiselta pinna katkeaa, se katkeaa lopullisesti. Sekään ei ole pelkästään aina hyvä asia.